Lausuntopyyntö valtioneuvoston asetukseksi ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta
Liikenne- ja viestintäministeriö
00023 Valtioneuvosto
LVM/1533/03/2012
SAK on suhtautunut ymmärtäväisesti siihen, että hallitus pyrkii kompensoimaan merenkulun rikkipäätösrajoitusten teollisuudelle aiheuttamaa kuljetuskustannusten nousua raskaan liikenteen mittoja ja massoja kohottamalla.
Asetusmuutosluonnosta voidaan arvioida paremmin kokonaisuutena vasta nyt yhdessä valtioneuvoston 27.3.2013 valtiontalouden 2014 – 2017 kehyspäätöksen kanssa.
Asetusluonnoksessa esitetään muun muassa ajoneuvojen korkeuden nostamista 4,2 metristä 4,4 metriin sekä kokonaispainon nostamista 60 tonnista 76 tonniin.
Päätöstä lykättävä
Päätöksentekoa asetuksen voimaantulosta on lykättävä siihen asti, että Liikennevirasto on yhdessä elinkeinoelämän kanssa arvioinut, mihin kehyskaudelle osoitettu 55 miljoonan lisämääräraha mittojen ja massojen korottamiseen kohdennetaan. Tämän jälkeen hyötylaskelmat voidaan päivittää ja poliittiset päätöksentekijät kykenevät arvioimaan vastuullisesti hankkeen todelliset hyödyt.
SAK esittää, että LVM toimittaisi päivitetyt laskelmat lausunnonantajille hankkeen hyödyistä sen jälkeen, kun tiedetään, millä yhteysväleillä korotettuja mittoja massoja kyetään oikeasti hyödyntämään.
Hyödyt merkittävästi pienemmät
Liikenne- ja viestintäministeriön esittämät hyötylaskelmat on tehty siten, että mittojen ja massojen nosto toteutettaisiin laajasti maantieverkolla. Tämä edellyttäisi, että perusväylänpitoon ohjattaisiin lisärahaa 900 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana siten, että ensimmäisinä vuosina lisäraha olisi vuositasolla 70 – 80 miljoonaa euroa. Tällöin hyötyjen arvioidaan olevan jopa 3,2 miljardia euroa 20 vuoden aikana alempina kuljetuskustannuksina.
Hallitus päätti kuitenkin kehysriihessä ohjata 55 miljoonaa euroa kehyskaudelle eli vuositasolla ainoastaan 15 miljoona euroa mitta- ja massapäätöksen toteuttamiseen. Kun otetaan ostovoiman vuosittainen 40 – 50 miljoonalla euron alenema, ei 15 miljoonan vuositason määrärahakorotus perusväylänpitoon ole todellinen. Mittojen ja massojen korottaminen vie siis resursseja perusväylänpidon muista toimista eli heikentää väylänpitoa. Tätä kuvataan seuraavassa kappaleessa.
Määrärahalla ei kyetä toteuttamaan juuri muuta kuin asettamaan ajokieltoja painorajoitetuille reiteille sekä nostamaan päätieverkon noin 10 sillan kantavuutta. Yhden sillan kantavuuden nosto maksaa 2 – 20 miljoona euroa riippuen sillasta.
Pelkästään siltojen paino- ja alikulkurajoitukset rajoittavat merkittävästi isompien mittojen ja painojen hyödyntämistä. Tällöin myös saavutettavat hyödyt ovat esitettyjä laskelmia selvästi pienemmät (liitteenä kuva painorajoitetuista silloista). Mittojen ja massojen korotuspäätös yhdessä kehysriihen kanssa johtaa siihen, että isompia mittoja massoja kyetään hyödyntämään vain muutamilla yhteysväleillä ja hyötyjinä on muutaman alueellisen tuotantolaitoksen kuljetukset. Kilpailun vääristyminen muodostuu täten aidoksi ongelmaksi.
Painorajoitusten takia moni kuljetusyrittäjä saattaa investoida turhaan, kun odotuksiin nähden isompia mittoja ja massoja voidaan hyödyntää varsin pienellä osuudella tieverkkoa.
Syrjäyttää vaikuttavuudeltaan parempia hankkeita
Perusväylänpidon rahoituksesta suurempi osa tulisi tulevina vuosina ohjautumaan mittojen ja massojen edellyttämiin toimiin. Tällöin nämä hankkeet syrjäyttävät elinkeinoelämän kannalta vaikuttavuudeltaan parempien hankkeiden toteuttamisen, kun pienten investointien, ns. pullokaulainvestointien toteuttamiseen ei jää määrärahoja. Ongelma muodostuu merkittäväksi, koska ostovoiman heikentyminen leikkaa perusväylänpidon rahoitusosuutta 160 miljoonalla eurolla nykyisen hallituskauden aikana.
Eli vaikka mittojen ja massojen korotusten edellyttämät parannustoimet toteutettaisiin siihen kohdennetulla lisärahoituksella, ostovoiman heikentyminen syrjäyttää muita hankkeita.
Esimerkkinä metsäteollisuus
Metsäteollisuuden kuljetuksille alempiasteisen tieverkon kunto on elinehto. Puuta noudetaan pienten metsäautoteiden varsilta.
Alempiasteinen tieverkko ja metsäautotiet eivät pääosaltaan kestä 76 tonnin kokonaispainoa. Puukuormia ei kyettäisi painorajoitusten takia ajamaan yhdellä vedolla metsäautoteiltä tuotantolaitokselle. Kahteen kertaan tehtävä kuormaus lisää kustannuksia. Kaikissa teollisuuden kuljetuksissa joudutaan siltojen paino- ja alikulkurajoitusten takia usein kiertoreiteille, mikä lisää kuljetuskustannuksia. Tätä havainnollistaa liitteen kuva.
Kiertoteiden käytöstä aiheutuu päästöjä, joita mittojen ja massojen lisäämisellä yritetään vähentää.
Olennaisempaa on kuitenkin isompien mittojen ja massojen pitkäaikaisvaikutus siihen, että perusväylänpidon rahoja joudutaan ohjamaan enemmän mitta- ja massapäätöksen aiheuttamiin lisämenoihin. Tätä on kuvattu edellisessä kappaleessa.
Päätös on siis metsäteollisuuden kannalta kokonaisvaikutuksiltaan ja pitkän aikavälin tarkastelussa negatiivinen. Isompia massoja ei vastaavasti kyetä hyödyntämään laajamittaisesti ja vastaavasti tierahoja joudutaan ohjamaan alemman asteisen tieverkon ylläpidosta mitta- ja massapäätöksen aiheuttamiin lisätoimiin:
- on tehtävä paksummat päällysteet ja uusimisvälin on oltava tiheämpi,
- on vahvistettava teiden ja siltojen rakenteita,
- siltojen alikulkuja pitää syventää ja
- liikennemerkkejä lisätä siltojen korkeus- ja painorajoitusten takia.
Muita rajoitteita logistiikassa
Useiden huolintaliikkeiden varastot ja logistiikkakeskukset, samoin useat muut kuormaus- ja purkupaikat on mitoitettu nykyisen 4,2 metrin yhdistelmäkorkeuden mukaan.
Kuntien katurakenteiden kestävyys on erityisellä koetuksella eikä lisäkustannuksista ole tietoa. Lisäkustannuksia syntyy erityisesti teollisuusalueille, satamiin ja logistiikkakeskuksiin vievälle katuverkostolle.
Kuntien katuverkostoon on sisällytetty huomattava määrä kunnallistekniikkaa, kuten vesihuolto- ja kaukolämpöputkia, jotka heikentävät kadun mitoitettua kantavuutta.
Kunnat joutuvat myös mitä todennäköisimmin asettamaan painorajoituksia katuverkolla. Myös laajenevat kääntösäteet voivat ylittää katuverkon kääntösäteet. Saattaa syntyä tilanteita, joissa kuljetusten määränpäätä ei kyetä saavuttamaan.
SAK:n näkemykset:
- SAK edellyttää ennen lopullisen päätöksen tekemistä liikenne- ja viestintäministeriöltä tarkempia tietoja siitä, millä yhteysväleillä ja kuljetusketjuilla raskaan liikenteen isompia mittoja ja massoja voidaan hyödyntää
- SAK toivoo uutta lausuntokierrosta, kun lisätiedot käyttöönoton laajuudesta ja uudet hyötylaskelmat ovat käytettävissä ja muodostaa lopullisen kantansa tässä vaiheessa.
- SAK arvioi, että nyt esitettyjen tietojen valossa mittojen ja massojen korottaminen ei paranna teollisuuden kilpailukykyä, ellei perusväylänpitoon pystytä osoittamaan lisää määrärahoja.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Liite: Kuva Suomen painorajoitetuista silloista