Lausuntopyyntö työministeriön tulevaisuuskatsauksen 1. luonnoksesta
Työministeriö
PL 34
00023 Valtioneuvosto
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry pitää työministeriön tulevaisuuskatsauksen luonnosta varsin hyvänä pohjana jatkovalmistelulle. Katsauksessa on tarkasteltu eri näkökulmista työpolitiikan nykytilaa ja tulevia haasteita. Työpolitiikan osa-alueita peilataan tuottavuus- ja työllisyysnäkökulmien kautta. Tämä on erinomainen lähtökohta, kun samalla on myös huomioitu työelämän laadun merkitys menestyksen keskeisenä osana.
SAK kommentoi valmistelun tässä vaiheessa lähinnä tulevaisuuskatsauksen näkökulmia ja kysymyksenasetteluja, eikä esitä vielä yksityiskohtaisia ratkaisuvaihtoehtoja katsauksessa esitettyihin kysymyksiin.
Työllisyyden parantaminen ensisijaista
Työpolitiikan tärkein haaste on työllisyyden parantaminen. Keskeinen kysymys on, ajaudummeko väestön ikääntyessä tilanteeseen, jossa yhtä aikaa Suomessa on korkea rakennetyöttömyys ja toisaalta pulaa osaavasta työvoimasta.
Työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset toimiala- ja ammattirakenteissa muodostavat yhä suuremman haasteen palkansaajille. Työntekijöiden näkökulmasta on olennaista muutoksen hallinta ja yksilön turvallisuuden lisääminen. Pitkät, pysyvät työsuhteet ovat mahdollisia entistä harvemmin, siksi on etsittävä väyliä työstä työhön, sekä toimintatapoja, joilla joustavuus ja turvallisuus voidaan yhdistää nykyistä paremmin. Muutosturvan toimintamalli on yksi askel tässä työssä. Seuraava askel voisi olla työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan yhteistyönä rakennettava laajojen YT-menettelyjen toimintamalli kriisitilanteiden varalta.
Tulevaisuuskatsauksessa mainitaan aluekehityksen eriytyminen ja alueellisen liikkuvuuden heikentyminen väestön ikääntymisestä ja kasvualueiden asuntojen kalleudesta johtuen. SAK pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa etsitään uusia toimia alueellisen liikkuvuuden tukemiseksi maan sisällä. Viime aikoina enemmän huomiota on kiinnitetty työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Maahanmuuttopolitiikan rinnalla olisi syytä aktiivisemmin etsiä yksiöiden tarpeet huomioivia toimia, joilla voitaisiin edistää alueellista liikkuvuutta.
Työelämän kehittäminen
Työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeä lähtökohta on, miten löytää tasapaino yritysten toimintaedellytysten ja toisaalta työelämän laatukysymysten kehittämisessä. Kuten katsauksessa todetaan, hyvin organisoitu, mielekäs työ sekä onnistunut työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen tukevat tuottavuuden nousua ja työurien pidentämistä.
SAK:n mielestä tulevina vuosina työelämäkysymyksissä on edistettävä työntekijöiden yhdenvertaista asemaa työyhteisöissä. Erilaisia pätkätyösuhteita on Suomessa merkittävä määrä esim. , määrä- ja osa-aikaiset työsuhteet, vuokratyö ja tarvittaessa työhön kutsuttava. Pätkätyöt ovat lisääntyneet monista eri syistä. Ongelmana on, että pätkätyöntekijät eivät ole yhdenvertaisessa asemassa muiden työntekijöiden kanssa, eikä työsuhteen ehdot ole aina oikeudenmukaisia.
Tulevina vuosina on etsittävä malleja, joissa pätkätöitä voidaan vähentää. Lisäksi on syytä etsiä uusia mahdollisuuksia joustavasti yhdistää työ ja yksityiselämä erilaisissa elämäntilanteissa. SAK on esimerkiksi useasti ehdottanut kolmikantaisesti selvitettäväksi osa-aikatyön ja koulutuksen nykyistä joustavampaa yhdistämistä.
Osaaminen
Tulevaisuuskatsauksen lähtökohdat ja keskeiset kysymykset osaamisen parantamiseksi ovat oikeansuuntaisia. SAK pitää tärkeänä, että analyysiä koulutusinvestointien merkityksestä yksilön ja yritysten tuottavuuteen jatketaan. Erityisesti on syytä tarkastella sitä, miten koko työyhteisöön kohdentuvat koulutusinvestoinnit vaikuttavat yrityksen tuottavuuteen.
Koulutus kasautuu edelleen voimakkaasti. Esimerkiksi SAK:n jäsenistöstä 72 prosenttia ei ole viimeisen vuoden aikana osallistunut lainkaan työnantajan kustantamaan ammatilliseen koulutukseen. Työnantajat kohdistavat suuren osan koulutuspanostuksista yhä edelleen yrityksen avainhenkilöihin. Samaan aikaan yksimielisesti todetaan, että osaamisvaatimukset työssä ovat kasvaneet, ja lisäksi kouluttautuminen kokonaan uudelle ammattialalle työuran aikana on monille arkipäivää. Yksilön kannalta tilanne on hyvin vaativa, osittain jopa kohtuuton. Tästä syystä tarvitaan toimenpiteitä, miten työelämälähtöistä ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta voidaan uudistaa.
Sopimusjärjestelmä ja palkanmuodostus
SAK katsoo, että sopimusjärjestelmää ja palkanmuodostusta tarkastellaan tulevaisuuskatsauksen luonnoksessa tasapainoisesti. Kysymyksenasettelu on hyvä lähtökohta jatkovalmistelulle.
Työvoimapolitiikka ja työvoimavarojen käyttöönotto
Työmarkkinoiden toimivuuden lisäämiseksi työvoimapolitiikan toimilla on olennainen merkitys myös tulevaisuudessa. Muutosturvasta on tullut yksi työvoimapolitiikan keskeinen teema. Työttömyyden ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen työttömyyteen ovat osa muutosturvaa. Näistä lähtökohdista olisi syytä kriittisesti arvioida ovatko työhallinnon toimet riittäviä erityisesti vaikeasti työllistyvien kohdalla sekä etsiä mahdollisia uusia aktiivitoimia, jotta osaavan työvoiman saatavuus voidaan varmistaa ja rakennetyöttömyyttä helpottaa. Lisäksi on syytä perusteellisesti arvioida työhallinnon oman toiminnan ja palveluprosessien tuloksellisuutta.
SAK on pitkään pitänyt aktiivisen työvoimapolitiikan panostuksia riittämättöminä. Viime aikoina on valmisteltu useita uudistuksia, joilla aktivointia lisätään. On tärkeää, että uudistusten toteuttamiseen varataan riittävästi voimavaroja. Saattaa kuitenkin olla, että ongelmaksi muodostuvat työttömän kannalta tarkoituksenmukaisten toimien löytäminen sekä toimien riittävyys.
Tulevaisuuskatsauksessa esitetään myös kysymyksiä, kuinka pienipalkkaisen työn taloudellinen kannustavuus voidaan varmistaa ja toisaalta miten työn hinta voitaisiin paremmin suhteuttaa työn tuottavuuteen. SAK muistuttaa, että Suomessa on juuri käynnistynyt matalapalkkatukikokeilu. On syytä tarkasti seurata, millaisia vaikutuksia kokeilulla on työllisyyteen. SAK on pitänyt kokeilun aloittamisen ehtona, ettei sillä lisätä osa-aikatyötä, työsuhteiden keinotekoista pilkkomista tai muuta keinottelua, eikä sillä estetä pienipalkkaisten ansiokehitystä. Näillä tekijöillä on myös keskeinen merkitys, kun halutaan lisätä työn vastaanottamisen kannustimia.
Työperäinen maahanmuutto
Työperäistä maahanmuuttoa koskevassa osassa on erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, miten maahanmuuttajat voisivat tasa-arvoisesti osallistua yhteiskuntaan ja työelämään. Keskeisissä kysymyksissä painottuvat syrjimättömyys, monimuotoisuuden edistäminen ja onnistunut kotoutuminen. Nämä ovatkin olennaisia kysymyksiä. SAK kuitenkin korostaa, että maahanmuuttajien tasa-arvon lähtökohta työelämässä on se, että ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan aina suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjä ja kansallisiin työehtosopimuksiin perustuvia työehtoja. SAK ehdottaa, että keskeisiin kysymyksiin lisätään työehtojen noudattaminen sekä tätä koskevan valvonnan toteuttaminen.
Lisäksi jatkossa olisi syytä erikseen linjata, miten ulkomaalaisten lyhytaikaisten työntekijöiden asemaa voidaan parantaa. Työvoiman tilapäiseen työskentelyyn liittyy monia lieveilmiöitä kuten alipalkkausta, työsyrjintää, harmaata taloutta ja sekä kovaa talousrikollisuutta.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry