Lausunto verotyöryhmän väliraportista

Valtiovarainministeriölle

Valtiovarainministeriön verotyöryhmä tarkastelee väliraportissaan yritys- ja pääomatuloverotuksen, kulutusverotuksen ja siitä erityisesti arvonlisäverotuksen, sekä ansiotuloverotuksen kehittämistarpeita. Jatkotyössään työryhmä täydentää tätä tarkasteltua etenkin väliraportin ulkopuolelle jääneiltä verotuksen osa-alueilta ja esittää kokonaisarvion verojärjestelmän uudistustarpeista. Verotyöryhmän toimikausi kestää vuoden loppuun.

SAK pitää hyvänä sitä, että verotyöryhmän laaja tausta-aineisto on ollut saatavilla työryhmän kotisivuilla.

Uudistuksen lisättävä maltillisesti verokertymää

Verotyöryhmä ehdottaa, että verotusta uudistetaan budjettineutraalisti. SAK:n mielestä verotuksen uudistamismallin pitäisi maltillisesti lisätä verotuloja julkisen talouden vakauttamiseksi. Hyvinvointivaltio tukee kouluttautumista ja työhön osallistumista ja tätä kautta lisää talouden kasvumahdollisuuksia.

Pääomatuloverotuksen progressio selvitettävä

Verotyöryhmä on lähtenyt siitä, että nykyinen eriytetty tuloverojärjestelmä säilytetään. SAK:n mielestä verorasituksen tulee jakautua oikeudenmukaisesti verovelvollisten veronmaksukyvyn mukaan. Sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti oikeudenmukainen verotus voidaan teoriassa toteuttaa parhaiten yhtenäisellä progressiivisella tuloverotuksella.

Yhtenäisessä progressiivisessa tuloverotuksessa veropohja on kaikkien tulojen summa vähennettynä tulonhankkimismenoilla ja muilla vähennyksillä. Eriytetyssä tuloverotuksessa eri tuloverolajeja verotetaan eri veroasteilla.

Suomen kaltaisissa kehittyneissä maissa progressiivinen verotus kyetään toteuttamaan myös hallinnollisesti oikein. Eriytetty tuloverotus sopii hyvin maihin, joissa ei ole hallinnollisia edellytyksiä toteuttaa monimutkaista säätelyä.

Pohjoismaisessa eriytetyn tuloveron mallissa ansiotulot ovat progressiivisen verotuksen kohteena ja pääomatuloja verotetaan suhteellisella verokannalla. Malli ideoitiin Tanskassa 1980-luvun puolivälissä, mutta 1990-luvulla Tanska palasi takaisin kohti yhtenäistä tuloveroa. Malli on käytössä Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa. Erityisesti Suomen verojärjestelmään on liittynyt voimakkaita kannustimia saada tulot ansiotulon sijasta pääomatulona, koska veroaste-ero ansiotulon rajaveroasteiden ja pääomatulojen verokannan välillä on ollut suuri ylimmissä tuloluokissa. Suomessa eriytettyyn tuloverojärjestelmään siirtymisen jälkeen pääomatulojen osuus onkin kasvanut huomattavasti erityisesti ylimmässä tulokymmenyksessä.

Tulonmuunto-ongelmaa lienee vaikea ratkaista eriytetyssä verojärjestelmässä yksinkertaisesti ilman kielteisiä tulonjakovaikutuksia tai suuria verotulomenetyksiä ansiotuloverotuksen puolella.

SAK:n mielestä työryhmän tuleekin vielä tarkastella mahdollisuutta sisällyttää eriytettyyn tuloverojärjestelmään progressiivinen pääomatulojen verotus. Ansiotuloverotuksessakaan ei ole perusteita ainakaan vähentää verotuksen progressiivisuutta, koska tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet erityisesti ylimmissä tuloluokissa. Erityisesti suurten osinkotulojen verotuksen pitäisi olla melko yhtenäinen suurten ansiotulojen verotuksen kanssa.

Osinkojen verotuksen pitäisi olla myös mahdollisimman riippumatonta siitä, minkä tyyppisestä yrityksestä ne on saatu. Käytännössä listaamattomien ja listattujen yritysten maksamien osinkojen verotusta on lähennettävä kohtuullistamalla listaamattomista yrityksistä maksettujen osinkojen saajalleen verovapaata osaa. Tältä osin verotyöryhmän malli on perusteltu.

Yhteisöveroa ei ole nyt tarvetta alentaa

SAK:n mielestä yhteisöverokantaa ei pidä tällä hetkellä alentaa. Aggressiivinen verokilpailu pakottaa muutkin maat harkitsemaan yritysverokantojen alentamista. Nykyisessä taloustilanteessa yritysverokantojen aleneminen on pysähtynyt, kun maat tasapainottavat julkista talouttaan myös veroja korottamalla.

Kansainvälisiä yritysverotasovertailuja on vaikea tehdä ja siksi vertailuissa tarkastellaankin usein nimellisiä verokantoja. Suomen yhteisöverokanta on EU 15 -maiden keskitasoa, eikä yhteisöverokantaa ole pakko alentaa. Tarvittaessa yhteisöverokantaa voidaan alentaa nopeastikin, koska kannan alentaminen on teknisesti helppo toteuttaa. Jos yhteisöverokantaa tulevaisuudessa alennetaan, alennusta voidaan rahoittaa myös yritysveropohjaa laajentamalla, esimerkiksi rajoittamalla kansainvälisesti omistettujen yritysten korkovähennyksiä.

Työryhmän väliraportissa tarkastellaan osinkojen kokonaisveroastetta, jossa omistajan osinkotulojen verotukseen on lisätty omistajan omistusosuuden mukainen osuus yhteisöverosta. Yritysvero voi kuitenkin vaikuttaa osittain myös hintoihin ja palkkoihin, eivätkä osingonsaajat välttämättä ole yritysveron todellisia maksajia. Sitä, kenen maksettavaksi yritysvero todellisuudessa tulee, pitäisi vielä käsitellä työryhmän loppuraportissa.

Verotuet arvioitava huolellisesti

Verotukien käytön perusteet pitää arvioida aiempaa huolellisemmin. Tämä koskee myös elinkeinoelämän saamia tukia. Työryhmä ei ole käsitellyt vielä esimerkiksi asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden rajaamista ja kohdentamista. Nykyisin osa tuesta siirtyy asuntojen hintoihin ja tuki suosii varakkaampia kotitalouksia.

Verotuksen oikeudenmukaisuutta voidaan parantaa myös siirtymällä entistä enemmän verosta tehtäviin vähennyksiin. SAK toivoo, että työryhmä selvittää esimerkiksi asunnon ja työpaikan välisestä matkasta saatavan matkakuluvähennyksen muuttamista verosta tehtäväksi vähennykseksi. Tulonhankkimisesta aiheutuvien kulujen pitää olla vähennyskelpoisia verotuksessa.

Ansiotuloverotuksessa painotettava työtulovähennystä

Työryhmä on korostanut tarvetta alentaa ansiotuloverotuksen ylintä rajaveroastetta. Rajaveroasteiden merkitys työllisyydelle, kasvulle ja inhimillisen pääoman kertymiselle on kuitenkin kyseenalainen. Vahvin näyttö löytyy pienten ansiotulojen verotuksen keventämisen työllisyysvaikutusten puolesta. Tästä syystä SAK kannattaa pieni ja keskipalkkaisille tulevan työtulovähennyksen painottamista, mikäli ansiotuloverotusta halutaan ja voidaan edelleen keventää. Työeläkemaksujen korotukset on kompensoitava ansiotulojen verotuksessa. On myös mahdollisuuksien mukaan kompensoitava yleisen ansiotason noususta aiheutuva verotuksen kiristyminen.

Puolisoiden yhteisverotukseen siirtymiseen ei ole perusteita. Puolisoiden erillisverotuksessa progressiivinen verotus kannustaa perheen molempia puolisoita osallistumaan työmarkkinoille, mikä kaventaa sukupuolten välisiä tuloeroja ja toteuttaa yhteiskunnan työllisyystavoitteita.

SAK toivoo, että verotyöryhmä selvittää kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen ja valtionverotuksen työtulovähennyksen teknistä yhdistämistä kunnallisverotuksen läpinäkyvyyden parantamiseksi.

Lapsiperheiden mahdollisten tuloloukkujen vähentämiseksi työryhmä voisi selvittää, olisiko työtulovähennys syytä porrastaa lapsiluvun mukaan. Näin pienten lasten vanhempien työhön osallistumista voitaisiin parantaa erityisesti pienillä tulotasoilla. Pienituloisten vero- ja sosiaaliturvaa pitäisi käsitellä kokonaisuutena, koska verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuudella voi olla vaikutusta työhön osallistumispäätökseen.

Kuntien veropohjaa kehitettävä

SAK toivoo, että kiinteistöveropohjan laajentamisesta maa- ja metsätalousmaahan saataisiin aikaan asiallinen keskustelu. Veropohjaa laajentamalla voidaan parantaa erityisesti pienten kuntien asemaa ja samalla syntyisi kannusteita myydä puuta, etenkin jos kiinteistöveron voisi vähentää puun myyntituloverotuksessa.

Kuntien verotulojen lisäämiseksi myös kiinteistöveroprosentteja voidaan nostaa. Pienituloisten kiinteistöverotusta pitää kuitenkin lieventää erityisesti kohtuuttomissa tilanteissa. Kiinteistövero on regressiivinen vero ja veronkorotuksista aiheutuvat kielteiset tulonjakovaikutukset on korjattava.

Omaisuusverotus

Omaisuusverotuksessa veropohjaa pitäisi laajentaa myös perintöverotuksen puolella: nykyiset helpotukset yritysten sukupolvenvaihdostilanteissa ovat kohtuuttomia.

Arvonlisäverotus

Verotyöryhmä ehdottaa, että arvonlisäverotuksessa jatkossa pyrittäisiin kohti yhtenäisempää rakennetta. Yhtenäinen alv-kanta merkitsisi erityisesti palveluille huomattavaa lisäverorasitusta, mikä vaarantaisi palvelualan työllisyyttä. Mahdollisen yhtenäisempään arvonlisäverotukseen siirtymisen työllisyysvaikutukset on arvioitava tarkoin ja muutokset tulee tehdä riittävän pitkän ajan kuluessa.

SAK ei pidä hyvänä verorasituksen massamittaista siirtämistä tuloverotuksesta kulutusveroihin, koska kulutusverotuskin on osin työn verotusta. Julkisen talouden vakauttamiseksi voidaan kuitenkin tarvittaessa välillisiä veroja jonkin verran korottaa. Veronkorotuksista aiheutuvat kielteiset tulonjakovaikutukset on kuitenkin kompensoitava.

Kansainväliset verot harkintaan

SAK toivoo, että verotyöryhmä ottaa kantaa myös kansainvälisen verotuksen kysymyksiin. SAK pitää tärkeänä, että pankkivero ja kansainvälinen varainsiirtovero toteutuvat. Suomen tulee toimia aktiivisesti myös veroparatiisien haitallisimpien käytäntöjen poistamiseksi.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry