Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Lausunto Verohallinnon ohjeluo…

Lausunnot

Lausunto Verohallinnon ohjeluonnokseen "Palkka ja työkorvaus verotuksessa"

Verohallinto
Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö

Lausuntopyyntö Drno A32/200/2014

Verohallinto on 18.6.2014 pyytänyt uudelleen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä lausuntoa ohjeluonnoksesta ”Palkka ja työkorvaus verotuksessa”. Verohallinto on tehnyt uuteen ohjeluonnokseensa muutoksia aiemmin lausunnolla olleeseen luonnokseen annetuista lausunnoista johtuen.

Lausuntona muokattuun ohjeluonnokseen SAK uudistaa aiemmin esittämänsä. Lisäksi lausumme seuraavaa:

Kuten aiemmassa lausunnossamme 4.4.2014 esitimme, SAK pitää erittäin tärkeänä, että ilmiöön, jossa työsopimuslain mukaisen työsuhteen tunnusmerkit tosiasiassa täyttävä työn teettäjän ja työn suorittajan välinen sopimussuhde keinotekoisesti naamioidaan toimeksiantosuhteeksi ja näin vältetään työsuhteeseen liittyvät lakisääteiset velvoitteet, puututaan kaikilla mahdollisilla lainsäädännön osa-alueilla. Korostamme, että tällaiseen ns. ”näennäis- tai pakkoyrittäjyyteen” tulee tehokkaasti puuttua myös eri verovalvonnan keinoin. Tämä näkökulma ei näkemyksemme mukaan tule nyt riittävästi esille Verohallinnon ohjeluonnoksesta.

Olemme aiemmassa lausunnossamme esittäneet muun muassa esimerkin kuljetusalalta, jolla näennäis- tai pakkoyrittäjyys on yhä kasvava ongelma. Esimerkiksi auto- ja kuljetusalalla esiintyy enenevässä määrin tilanteita, joissa työn suorittaja tosiasiassa työskentelee työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa, jossa työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, mutta työn teettäjä on velvoittanut työn suorittajan hankkimaan esim. oman ajoneuvon tms. työvälineen. Kyse voi myös olla työn teettäjän entisistä työntekijöistä. Pidämme erittäin tärkeänä, että edellä mainitun kaltaiset tilanteet tulevat tunnistettua myös verotuksessa ja että niihin puututaan kaikin mahdollisin verovalvonnan keinoin. Verohallinnon ohjeluonnoksen kohdassa 5.5.1 Työvälineet, tarvikkeet ja materiaalit työsuhteessa mainitaan nyt edelleen hyvin yksioikoisesti, että esimerkiksi kuljettaja työskentelee työsuhteessa, jos hän ei omista taikka leasing- tai muun vuokrasopimuksen perusteella hallitse työssään käyttämäänsä kuorma- tai linja-autoa, taksia, kaivinkonetta tai muuta ajoneuvoa taikka työkonetta. Vastaavasti kohdassa 5.5.2 Työvälineet, tarvikkeet ja materiaalit toimeksiantosuhteessa esitetään, että esimerkiksi kuorma- tai linja-auton, taksin, kaivinkoneen taikka muun ajoneuvon tahi työkoneen kuljettaja on tyypillisesti toimeksiantosuhteessa, jos hän omistaa tai riippumattoman kolmannen tahon kanssa tehdyn leasing- tai muun vuokrasopimuksen perusteella hallitsee työssään käyttämäänsä ajoneuvoa tai työkonetta. Viittaamme tältä osin myös aiempaan Verohallinnon ohjeluonnokseen antamaamme lausuntoon. Näkemyksemme mukaan Verohallinnon tulisi ohjeessaan korostaa sitä, että esim. kuljetusvälineiden omistuksesta riippumatta kyse voi olla työsuhteesta, jos työn suorittaja on alisteisessa asemassa työn teettäjään nähden ja tästä täysin riippuvainen taloudellisesti. Eli kyse on vain näennäisyrittäjyydestä ja tosiasiassa työn teettäjän ja työn suorittajan sopimussuhteessa täyttyvät työsopimuslain mukaisen työsuhteen tosiasialliset tunnusmerkit.

SAK piti erittäin hyvänä, että Verohallinto ohjeluonnoksen edellisessä versiossa esimerkein selvensi palkan ja työkorvauksen rajanvetotilanteita. Nyt esimerkkitapaukset on ilmeisesti muiden annettujen lausuntojen johdosta poistettu ohjeluonnoksesta kokonaan. Esimerkkitapausten tilalle on otettu palkan ja työkorvauksen rajanvetoa koskevaa hallinto-oikeuksien oikeuskäytäntöä. SAK pitää hyvänä, että myös hallinto-oikeuksien ratkaisuja on otettu ohjeluonnokseen, mutta olisimme toivoneet myös esimerkkitapausten jäävän lopulliseen ohjeeseen. Verohallinnon ohjeluonnos kuvaa nyt ainoastaan palkan ja työkorvauksen rajanvetotilanteiden kokonaisarvioinnissa huomioon otettavia tunnusmerkkejä, mutta kuten aiemminkin korostimme, ei sinänsä helpota käytännön tilanteissa työ ja -toimeksiantosuhteen rajanvedon ongelmien ratkaisemista. Esimerkit ja käytännön läheinen lähestymistapa aiemman ohjeluonnoksen johtopäätöksineen auttaisivat rajanvetotilanteita tosielämässä ratkaistaessa.

Verohallinnon ohjeluonnoksessa mainitaan edelleen kohdassa 5.1.2 Työsopimus, että työsopimuksen ei tarvitse olla kirjallinen. Mielestämme tätä asiaa ei ole syytä korostaa Verohallinnon ohjeessa. Toivottavaa olisi, että asia muotoiltaisiin lopulliseen ohjeluonnokseen ennemminkin siten, että myös osapuolten välinen suullinen sopimus voi muodostaa työsuhteen. Työoikeus on pakottavaa oikeutta ja työsopimus syntyy sopimusosapuolten tahdosta ja sopimuksen muodosta riippumatta, jos työoikeuden tunnusmerkit täyttyvät työn teettäjän ja työn suorittajan välisessä sopimussuhteessa. Pidämme tärkeänä, että tätä asiaa korostetaan Verohallinnon ohjeessa.

Verohallinnon ohjeluonnoksen kohtaan 9 Laskutuspalvelut haluamme vielä aikaisemman lausuntomme lisäksi korostaa, että myös verotuksessa on ensin aina työsopimuslain tunnusmerkkien ja kriteerien valossa tarkasteltava, syntyykö työn suorittajan ja laskutuspalvelu- tms. yrityksen (tai muun yhteisön) asiakkaan (eli yleensä työn tosiasiallisen teettäjän) välille työsuhde. Kuten Verohallinnon ohjeluonnoksessakin on mainittu, ainoastaan jos työsuhteen tunnusmerkit eivät tässä suhteessa täyty, työn suorittaja ja laskutuspalveluyritys voisivat sopia siitä, että heidän välilleen syntyy työsuhde. Lisäksi on kuitenkin huomioitava, että esim. työttömyysturvalainsäädäntöä sovellettaessa, on myös edellytetty tarkempaa selvitystä siitä, että työn suorittajan ja laskutuspalvelu- tms. yrityksen välistä sopimusta on tosiasiassa pidettävä työsopimuksena ja laskutuspalveluyritystä työnantajan asemassa olevana. Erilainen tulkinta esim. verotuksessa ja työttömyysturvalainsäädäntöä sovellettaessa voi johtaa kohtuuttomiin ja arvaamattomiin tilanteisiin työntekijän kannalta. SAK pitää tärkeänä, että Verohallinto tunnistaa tämän problematiikan ja kiinnittää siihen huomiota. Mikäli työsopimusta ei tehdä laskutus- tms. yrityksen kanssa, työsuhteen olemassaoloa tulee tarkastella työsopimuslain muiden tunnusmerkkien ja kriteerien valossa.

SAK:n mielestä uuteen ohjeluonnokseen tehdyt rakenteelliset muutokset selkeyttävät ohjeluonnosta ja vähentävät asioiden toistoa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry