Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Lausunto työ- ja elinkeinomini…

Lausunnot

Lausunto työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta kilpailulain muuttamiseksi päivittäistavarakaupan osalta

Työ- ja elinkeinoministeriö
PL 32
00023 Valtioneuvosto

TEM/1987/03.01.01/2012

SAK kannattaa hallituksen esitystä. Hallituksen on hyvä laatia perusteellisempi selvitys päivittäistavarakaupan keskittymisen vaikutuksista ja julkisen vallan mahdollisuuksista puuttua siihen.

SAK ehdottaa jatkotyössä pohdittavaksi seuraavia asioita:

– huomioitava koko arvoketju alkutuotannosta kuluttajan ostotapahtumaan
– kauppakonsernien laajeneminen päivittäistavarakaupan ulkopuolelle
– kanta-asiakkuusohjelmat
– kaupan ostajavalta
– Alkon sijoittumispolitiikka
– kaavoitus

Hallituksen esitys ennaltaehkäisee määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä päivittäistavarakaupassa.

Suomen päivittäistavarakauppa on Euroopan keskittyneintä, kahdella suurimmalla toimijalla on hallussaan 80 prosenttia markkinoista.

Kaupan keskittymistä tukevat monet eri toimintatavat yhdessä. Vaikka mikään näistä ei yksistään ylittäisikään puuttumiskynnystä, niiden kumulatiiviset vaikutukset ovat merkittävät.

Markkina-aseman painoarvo kasvaa toimialalaajentumisen myötä

Määräävää markkina-asemaa ei pidä tarkastella vain päivittäistavarakaupassa, vaan laajemmin. Esimerkiksi S-ryhmä laajenee useille toimialoille ja on saavuttamassa niissä merkittävää markkina-asemaa. Ketju on toimijana muun muassa polttoainemarkkinoilla, hotellitoiminnassa, matkatoimistoalalla ja uutena on käynnistynyt pankkitoiminta. Tämä lisää sen määräävän markkina-aseman painoarvoa myös päivittäistavarakaupassa.

Kanta-asiakasjärjestelmä on merkittävä kannustin kuluttajalle siirtyä käyttämään kaikessa päivittäisessä kuluttamisessa ko. ketjun palveluita. Muille toimialoille laajentumisen jatkuessa nousee esille kysymys siitä, mikä vaikutus muutaman ketjun määräävällä asemalla on koko Suomen inflaatioon.

Bonus-järjestelmät hämärtävät kaupan läpinäkyvyyttä ja hinnanmuodostusta. Korttien etuprosentti kasvaa portaittain sitä suuremmaksi, mitä enemmän ostoksia asiakas tekee. Mainonnassa asiakkaalle luvataan ”5 prosentin bonuksia.” Asiakas ei tiedä ostohetkellä yksiselitteisesti, mikä on tuotteen lopullinen hinta

S-ryhmällä on S-etukortteja 2,4 miljoonaa kappaletta. Järjestelmän ylläpito maksaa lehtitietojen mukaan yli 300 miljoona euroa vuodessa. Kun K-plussa-kortteja on 3,6 miljoonaa kappaletta, niin ylläpidon voisi olettaa maksavan noin 400 miljoonaa euroa. Molemmat kauppaketjut käyttävät siis yhteensä noin 700 miljoonaa euroa vuodessa järjestelmän ylläpitämiseen.

Britannian suurin kauppaketju Tesco (The Guardian 22.11.2011) luopui asiakkaiden bonusjärjestelmästä ja alensi tästä syntyvillä säästöillä 3 000 tuotteen hintoja jopa 30 prosentilla. Elinkustannusten kohoamisen takia asiakkaalle on tärkeää, että hän saa hintaedun ostotilanteessa eikä myöhemmin tulevina bonuksina.

Hallituksen on syytä selvittää erilaisten bonus- ja kanta-asiakas-järjestelmien vaikutusta kaupan keskittymiseen.

Kaupan ostovoima

Kilpailuviraston selvitys 1/2012 kertoo, miten merkittävä kaupan ostajavalta on. Markkinointirahat ilman vastikkeita ja takaisinostovaatimukset ovat muodostuneet alan yleisiksi käytännöiksi. Kilpailuviraston tutkimuksen mukaan 90 prosenttia tuottajista on maksanut markkinointirahoja ja 75 prosenttia on kohdannut takaisinostovaatimuksia.

Näiden toimintatapojen valvonta on vaikeaa. Tilannetta voi verrata pätkätyösuhteessa toimivaan työntekijään, joka on laittomasti solmitussa määräaikaisessa työsuhteessa. Asian riitauttamiskynnystä nostaa pelko siitä, ettei työnantaja siinä tapauksessa jatka määräaikaista työsuhdetta.

Tuottajalla on sama heikomman sopijaosapuolen asema suhteessa kauppaan, mikä nostaa kynnystä riitauttaa tai muuten ilmoittaa viranomaisille epäterveestä käytännöstä. Valvontajärjestelmä on luotava sellaiseksi, että sen avulla voidaan aidosti puuttua määräävän markkina-aseman väärinkäytöksiin ja tuoda yksittäistapauksia ilmi.

Keskittymisen työllisyysvaikutukset

Kaupan keskittymisen mahdollistama ostovoima voi johtaa siihen, että vain muutamat tuottajatahot menestyvät neuvotteluissa ja saavat tuotteitaan kauppaan myyntiin. Tämä yksipuolistaa tuotevalikoimaa, vähentää ruokatuotannon kehitystoimintaa ja heikentää alkutuotannon työllisyyttä. Tuottajilla ei ole kaupan keskittymisen seurauksena juuri muita myyntikanavia.

Kaupan vankka ostovoima mahdollistaa lyhyiden sopimusten tekemisen tuottajatahojen kanssa. Sopimuskaudet voivat olla vain parin kuukauden pituisia, mikä lisää tuotantopuolen työsuhteiden epätyypillisyyttä.

Kauppayksiköiden sijoittaminen

Nielsenin 2010 tekemän tutkimuksen mukaan Alkon myymälän sijoittuminen myymälän yhteyteen lisää myyntiä 5,9 prosenttiyksikköä.

Alko Oy:n omistajaohjauksella on vaikutettava siihen, ettei Alkon myymälöiden sijoittamisella edistetä kaupan keskittymistä. Myös kaavoituksesta vastaavat viranomaiset voivat vaikuttaa kaupan sijaintipäätöksiin.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry