Lausunto selvitysmiesraportista, joka koskee sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten uudelleen suuntaamista

Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntönne 21.12.2007 Dnro STM/2666/2007

Selvityshenkilöiden raportti on kokonaisuutena hyvin laadittu ja se sisältää useita ehdotuksia hallinnonalan tutkimus- ja kehittämislaitosten toiminnan tehostamiseksi ja selkeyttämiseksi. Ehdotukset merkitsevät mittavia muutoksia, ja niiden toteuttamista on vielä huolellisesti harkittava.

Yksi keskeinen raportin esitys on lupahallinto- ja valvontatehtävien erottaminen tutkimus- ja kehittämistehtävistä, ja sitä on pidettävä perusteltuna linjauksena.

Raportin mukaan tutkimuslaitosten tulee tehdä vain sellaista tutkimus- ja kehittämistyötä, joka edistää sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteita. SAK:n mielestä näkökulma on liian kapea, koska myös työelämään liittyvät näkökohdat kuten työelämän muutokset, työhyvinvointi ja työsuojelu mukaan lukien ovat keskeisiä laitosten toiminta-alueita. Niiden tulee viime kädessä palvella yksittäisten kansalaisten, työntekijöiden ja työpaikkojen hyvinvointia. Pelkkä tiedon tuottaminen toisille viranomaisille ei riitä, vaan keskeistä on tiedon soveltaminen käytäntöön ja sellaisten palvelujen tuottaminen, joilla on suora vaikuttavuus ihmisten arkeen ja sitä kautta myönteinen merkitys työvoiman hyvinvoinnille ja riittävyydelle.

Raportissa todetaan osuvasti, että KTL:n, TTL:n ja pääosa Stakesin maksullisen palvelutoiminnan keskittämisestä yhteen ministeriön alaiseen liikelaitokseen katkaisisi yhteydet alan asiantuntijoihin, vaikeuttaisi kehittämistyötä ja johtaisi todennäköisesti palvelutoiminnan loppumiseen. Nykyinen hallintomalli takaa paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden, tehokkuuden ja joustavuuden vaatimuksiin kuin valtion virasto &#;8211tai liikelaitosmalli.

Raportissa ehdotetaan, että Stakes ja KTL yhdistetään ”Hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuskeskukseksi” ja että Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus yhdistetään ”Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskukseksi”. Stakesin ja KTL:n yhdistämisvaihtoehdon lisäksi tulee selvittää, onko mahdollista poistaa päällekkäisyydet yhteistyötä ja työnjakoa kehittäen. Molemmissa malleissa on tarpeen tiivistää yhteistyötä myös Työterveyslaitoksen kanssa. Uudistuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa on ensisijaista rakentava ja kiinteä yhteistyö henkilöstön kanssa. Niin toimien voidaan parantaa uudistusten onnistumista.

Selvityshenkilöt esittävät laitosten tulosohjauksen kehittämistä edelleen. Kansliapäällikön johtamat kaksi ohjausryhmää vastaisivat laitosten tulosohjauksesta: toinen ryhmä ohjaisi tutkimuslaitosten toimintaa ja toinen ryhmä valvontavirastoja. Uudistuksessa tulee varmistaa, että myös ministeriön ulkopuolisten tahojen, kuten työ- ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön ja työmarkkinakeskusjärjestöjen intressit tulevat huomioon otetuiksi.

Selvityshenkilöiden mukaan Työterveyslaitosta koskeva laki ja sen hallinnollinen asema tulee pikaisesti arvioida uudelleen siten, että otetaan huomioon yhteiskunnan muuttuneet olosuhteet. SAK pitää tärkeänä, että Työterveyslaitos säilyy itsenäisenä laitoksena ja että sen johtokunnassa ovat edustettuina nykyisen lain mukaan työterveyden ja työsuojelun kehittämisen kannalta keskeiset viranomaiset ja työmarkkinajärjestöt. Näin huomioidaan työelämän realiteetit ja saadaan käytännön vaikuttavuutta tuotoksille.

Raportissa todetaan, että Työterveyslaitos on sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvioiden poikkeuksellisen hyvin resurssoitu. Selvityshenkilöt esittävät, että tämän vuoksi valtion tuottavuusohjelman henkilöstövähennyksiä kohdennetaan painotetusti Työterveyslaitoksen valtionosuuksiin. SAK:n mielestä selvityshenkilöiden esitys vähennysten painotuksesta Työterveyslaitokseen ei ole perusteltavissa, kun otetaan huomioon työelämän kehittämisen merkitys ja laitoksen toiminnan laaja-alaisuus. Sopeutustoimenpiteitä mitoitettaessa on sovellettava samoja perusteita kaikkien tutkimuslaitosten kohdalla. Työterveyslaitos ei edes oikeudellisen asemansa vuoksi kuulu valtion talousarvion eikä siihen liittyvien ohjausjärjestelmien piiriin. Laitoksen johtokunta on kuitenkin pitänyt tärkeänä, että Työterveyslaitos suorittaa osansa niistä sopeutumistoimista, joita valtion tuottavuusohjelman toteutus edellyttää. Johtokunnassa jo hyväksyttyjen vähennyssitoumusten lisäksi uudet vähennystoimet eivät SAK:n mielestä ole perusteltuja. Jo sovitut vähennykset eivät saa vaarantaa korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystyön jatkumista. Suomessa tarvitaan työympäristöjen, työprosessien ja työyhteisöjen kehittämiseen keskittynyt yksikkö, joka osaltaan auttaa kansantalouden tavoitteita työurien pidentämisessä ja terveyden lisäämisessä.

Selvitysmiehet esittävät perustettavalle sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskukselle kuuluvien kemikaalilainsäädäntöön liittyvien tehtävien siirtämistä uuteen kemikaalivirastoon, johon keskitettäisiin myös muiden ministeriöiden kemikaalivalvonta. Ehdotusta tulee harkita, koska kemikaalivalvonnan tehostamiseen on tarvetta. Joka tapauksessa eri toimijoiden yhteistyötä kemikaalivalvonnassa tulee tiivistää.

Raportissa esitetään valtion mielisairaaloiden siirtoa osaksi vastaavien yliopistollisten sairaaloiden toimintaa. Kyseessä on toiminta, joka pitäisi jatkossakin olla valtion omaa viranomaistoimintaa. Valtion mielisairaalat vastaavat oikeuspsykiatristen potilaiden tutkimuksesta ja hoidosta. Kyseessä on erityisosaamista ja erityisiä turvajärjestelyjä vaativa hoito, joka on tärkeää keskittää Suomessa vain muutamiin sairaaloihin. Mikäli valtion mielisairaalat siirtyisivät sairaanhoitopiirien yhteyteen, on vaarana hoidon hajautuminen ja erityisosaamisen tason lasku. Tilanne voi johtaa pahimmillaan sairaaloiden henkilöstön työturvallisuuden ja potilasturvallisuuden laskuun. Koska viranomaistaho määrää oikeuspsykiatriset potilaat tutkimuksiin ja hoitoon, on perusteltua, että valtio vastaa kokonaisuudessaan myös syntyvistä kustannuksista.

Lopuksi SAK viittaa jäsenliittonsa JHL ry:n selvitysmiesraportista antamaan lausuntoon, jossa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön vaikutusmahdollisuuksiin ja yhteistoimintaan muutosprosessien aikana.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry