Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Lausunto perusopetuksen yleist…

Lausunnot

Lausunto perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän (OKM 2012:6) ehdotuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto

Dnro 63/040/2011

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksista. Työryhmän tehtävänä oli valmistella hallitusohjelman mukainen esitys valtioneuvoston asetukseksi perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi sekä arvioida ehdotuksen taloudelliset ja muut vaikutukset. Pyydettynä lausuntonaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu seuraavaa.

Työryhmän esitys vahvistaa taito- ja taideaineiden opetusta, liikunnan ja yhteiskunnallisen kasvatuksen ja arvokasvatuksen ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppilaiden välistä yhteistyötä ja monipuolistaa kielivalikoimaa. SAK katsoo, että työryhmän esitys on yleisiltä tavoitteiltaan ja muotoiluiltaan kannatettava ja oikean suuntainen. Arviot kehittämistarpeista ovat pääosin kannatettavia ja perustuvat laajaan kuulemiseen sekä asiantuntijatyöhön.

Esityksen keskeinen sisältö

SAK näkee, että perusopetuksen ensisijainen tehtävä on tarjota kaikille oppilaille tasa-arvoiset mahdollisuudet oppimiseen ja siten tasavertaiset tiedolliset ja taidolliset edellytykset jatko-opintoihin. Peruskoulua on kehitettävä niin, että koko ikäluokalla on valmiudet siirtyä toisen asteen koulutukseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot on turvattava kaikille.

Käsitys perusopetuksemme korkeasta tasosta kielii siitä, että suuria muutoksia ei ole perusteltua tehdä. Perusopetuksen eheyttäminen on pyrkimys, jota SAK kannattaa. Oppiainejakoisuuden vähentäminen ja ilmiöpohjainen lähestymistapa ovat puollettavia. Aihekokonaisuudet, eri oppiaineiden nivelvaiheiden yhdenmukaistaminen sekä kaikille yhteisten opintojen määrän lisääminen on perusteltua koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta.

SAK pitää myönteisenä esitystä äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian ja yhteiskuntaopin tuntimäärän lisäämisestä yhdellä vuosiviikkotunnilla kumpaakin. Äidinkielen ja kirjallisuuden lisäys on perusteltu toteutuneen tuntijaon, äidinkielen oppimistuloksissa havaitun laskun, eriytymisen ja kirjoitustaidossa havaitun vaihtelun perusteella. Hyvä lukutaito tarkoittaa myös medianlukutaitoa ja mediakriittisiä taitoja, joiden opetukseen esitys perustellusti esittää panostuksia.

Historian ja yhteiskuntaopin opetuksen lisääminen tukee osaltaan perusopetuksen yleistavoitetta kasvua yhteiskunnan jäsenyyteen. SAK kiinnittää huomiota siihen, että yhteiskunnallisen opetuksen määrä on Suomessa ollut kansainvälisestikin vertaillen vaatimatonta. Suomalaisten nuorten tiedot yhteiskunnasta ovat kyllä hyvät, mutta samalla osallistumishalukkuus yhteisten asioiden päättämiseen on alhainen. Nuorten tulee kasvaa aktiiviseen kansalaisuuteen, johon sisältyy myös perustiedot työelämän menettelytavoista ja toiminnasta. SAK esittää, että säädöksin luotaisiin pohja oppilaiden yhteistoiminnalle ja vaikuttamiselle kouluyhteisössä säätämällä lailla koulujen oppilaskunnista ja niiden tehtävistä. Monimutkaistuva ja kestäviä valintoja vaativa yhteiskunta tarvitsee nuoresta asti aktiivisesti ympäristöönsä suhtautuvan ja vaihtoehtojen punnintaan kypsyneen kansalaisen. Erityisesti työelämän kehittämisen näkökulmasta nuorten tulisi varhain omaksua osallisen ja osallistuvan toimijan rooli omassa työyhteisössään.

SAK pitää myönteisenä esitystä taito- ja taideaineiden sekä liikunnan lisäämisestä. Kädentaitojen ja käytännön osaamisen asema perusopetuksessa puoltaa paikkaansa. Taito- ja taideaineiden opetus edistää muuta oppimista, vahvistavat luovuutta ja tuottavat yhteisöllisyyden kokemuksia. Ne ovat avainasemassa persoonallisuuden, identiteetin ja itseluottamuksen kehittymisessä sekä yhteisöön liittymisessä. Taito- ja taideaineet vaikuttavat vahvasti hyvinvointiin, terveyteen, sosiaaliseen kasvuun ja koulussa viihtymiseen. Käden taitojen merkitys ammatillisessa koulutuksessa on kiistaton ja siksi SAK pitää kannatettavana ainekokonaisuuden lisäämistä kaikille yhteisenä opetuksena. Työ- ja käytäntöpainotteinen oppiminen tukee yhteytä perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä.

Kielivalintojen monipuolistamiseksi työryhmä esittää, että A2-kielen ja B2-kielen opetukseen suunnataan kohdennettua valtion erityisavustusta. Kaikille yhteisenä opetettavan A1- ja B1-kielen opetukseen ei esitetä muutoksia. SAK pitää esitystä kielten opetuksen järjestämisestä oikeansuuntaisena. Kielivalikoiman suppeutta aiheuttaa toisen kotimaisen kielen pakollisuus, mikä kuitenkin maamme kaksikielisyyden ja työmarkkinoiden kielitaitovaatimusten näkökulmasta on välttämättömyys. Monikielisyys ja monikulttuurisuus ovat osa tämän päivän yhteiskuntaa ja työelämää. Monipuolinen kielitaito on SAK:n mielestä keskeinen osa nykyaikaisia kansalaistaitoja. SAK pitää hyvänä, että työryhmän esityksessä oppilaiden etniseen taustaan osana kieltenopetuksen järjestämistä on kiinnitetty huomiota.

Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan merkitys Suomen tulevaisuudelle ja taloudelle on suuri, joten niiden opetusta ei pidä vähentää. SAK pitää työryhmän esitystä matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen osalta kannatettavana.

Valinnaisten aineiden vuosiviikkotuntien määrää on työryhmän esityksessä vähennetty. SAK näkee valinnaisuuden vaikutukset kouluviihtyvyyteen ja motivaatioon, mutta suhtautuu varauksella sen lisäämiseen perusopetuksessa. Yhtäältä valinnaisuudella voi valita toivottuja ja motivoivia opintoja, mutta toisaalta voi myös valita pois sellaista opetusta, joka myöhemmän suuntautumisen kannalta on tärkeää. Yhteinen opetus vähenee ja jatko-opintoihin hakeutuu entistä erilaisemmin valmiuksin varustettuja nuoria. SAK pitää työryhmän esitystä tältä osin perusteluna.

Esityksen vaikutukset

Oppimisympäristöllä on keskeinen vaikutus oppimistuloksiin. Kouluelämän laatu on Suomessa mittausten mukaan keskivertoa alhaisempi. Laadukas lähikouluverkko, osaavat opettajat ja opetushenkilöstö, luokkakoko sekä riittävä ohjaus muodostavat hyvän oppimisen edellytykset. Monipuolisten oppimiskokemusten, omakohtaisten työelämäkokemusten ja esimerkkien avulla on mahdollista herättää kiinnostus koulutus- ja uravalintoihin nuoren omista lähtökohdista. Monissa arvioissa koulujen yhteisöllisen kokemuksen väheneminen on tunnistettu ongelmaksi, jota pitää torjua. SAK on huolissaan koulujen eriytymiskehityksestä. Koulun sijainti, oppilaiden sosioekonominen tai etninen tausta ei saa vaikuttaa heidän saamansa opetuksen laatuun.

Työryhmän esityksessä ei SAK:n mielestä ole riittävästi huomioitu ohjauksen merkitystä. Oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tarve on jatkuvasti kasvanut ja sen kysyntä kouluissa on lisääntynyt selvästi. Ohjauksen eri osa-alueiden on todettu kouluissa toetutuvan vaihtelevasti. SAK katsoo, että ohjaus kokonaisuudessaan tarvitsisi lisäresursseja. Erityisesti nivelvaiheiden tuki on oppilaille tärkeää. Myös erityisopetuksen tarve Suomessa on kasvanut, vaikka ikäluokat ovat pienentyneet. Erityisopetuksen ajanmukaistamisen osalta SAK kannattaa työryhmän esitystä.

SAK pitää myönteisenä, että esityksessä kiinnitetään huomio opetushenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksiin osana laadukkaan opetuksen toteutumista. Opettajien jatko- ja täydennyskoulutuksen kustannuksiin esitetään rahoitusta valtion budjettikehyksen sisältä. Tähän on helppo yhtyä. SAK korostaa kuitenkin koko opetushenkilöstön osaamisen merkitystä. Kasvatustyön yhteisöllisyys velvoittaa kouluissa koko henkilöstöä ja siksi myös heidän ammatilliseen kehittämiseen on ohjattava rahoitusta ja toimintaresursseja.

Muille kuin oppivelvollisuutta suorittaville oppilaille annettavan opetuksen osalta SAK pitää tärkeänä, että mahdollisuus suorittaa aikuisena peruskouluopintoja turvataan. Aikuisten peruskouluopetuksessa olevista opiskelijoista 70 % on vieraskielisiä. Maahanmuuttajien osalta perusopetus ja valmistava opetus ovat keskeinen kotoutumisen väylä. SAK katsoo, että työryhmän esittämät täsmennykset aikuisille annettavan perusopetuksen osalta ovat perusteltuja. Opintojen henkilökohtaistaminen, kielellisten valmiuksien kehittäminen ja jatko-opintovalmiuksien saavuttaminen ovat edellytys työllistymiseen.

Työryhmä ei esitä muutosta vähimmäistuntimäärään. Uudistukset toteutetaan ilman, että vuosiviikkotuntien vähimmäismäärää nostettaan. Tämä tarkoittaa, että eniten ja vähiten oppitunteja antavien kuntien välinen ero säilyy ennallaan. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta tämä on SAK:n mielestä pulmallista ja toivoo kokonaistuntimäärän osalta esitystä edelleen harkittavaksi.

Tiivistelmä

Johtopäätöksenä edellä esitetystä SAK katsoo, että niukkenevan julkisen talouden olosuhteissa on viisasta keskittyä kaikille yhteisen opetuksen pitämiseen korkealla tasolla. Tähän työryhmän esitys antaa mahdollisuudet. Esitys ei tuo merkittäviä muutoksi nykytilanteeseen. Koska suomalainen koulutusjärjestelmä on nykyisellään kansainvälisesti tunnustettu laatutuote ja koululaistemme oppimistuloksen kokonaisuutena huipputasoa, suuriin rakenteellisiin muutoksiin ei SAK:n mielestä ole tarvetta.

Laadukas lähikouluverkko, turvallinen oppimisympäristö ja osaava opetushenkilöstö ovat keskeisiä tekijöitä hyviin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Koulutuksellinen tasa-arvo ja oppilaiden yhdenvertaisuus ovat SAK:n mielestä perusopetuksen lähtökohta. Perusopetusta on kehitettävä siten, että jokaisella on riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet jatkokoulutukseen, työllistymiseen ja aktiivisena kansalaisena toimimiseen. Koulujen välisten erojen kasvu ja segregaatiokehitys ovat SAK:n mielestä vakava pulma, johon tulee tarttua. Oppilaan oppimiselle ja kasvulle perustaa rakentavien oppiaineiden lisääminen on SAK:n mielestä työryhmän esityksen vahvuus.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry