Lausunto maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmasuosituksesta

Opetushallitus
Sanna Penttinen
Kirjaamo@oph.fi

Asiakirjan johdantokappaleeseen on kirjattu paljon tärkeitä periaatteita, joita maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa on syytä ottaa huomioon.

Asiaa on lähestytty laajasta näkökulmasta eli suositusta on tarkoitus soveltaa aikuisten maahanmuuttajien koulutukseen riippumatta siitä, kuuluuko maahanmuuttaja kotouttamista ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista koskevan lain piiriin.

Hyvää on myös se että on todettu maahanmuuttajien olevan taustaltaan heterogeeninen ryhmä, jolloin heidän koulutustarpeensa ja &#;8211tavoitteensa olevat erilaiset. Edelleen kannatettavaa on, että täällä annettavan koulutuksen tulee pohjautua maahanmuuttajan aikaisemmin hankkimille tiedoille ja taidoille. Mahdollisuus opiskelun ja työn vuorotteluun ja verkkopohjaisten opiskelumenetelmien käyttö ovat kannatettavia ideoita molemmat.

Uudeksi haasteeksi mainitaan suoraan työelämään tulevat maahanmuuttajat. Heidän kotoutumiskoulutuksensa on ilmeisesti ajateltu tapahtuvan työpaikalla, työnantajan johdolla, koska siitä ei ole tässä suunnitelmassa mitään mainintoja. Ehkäpä tässä suunnitelmassa esiteltyjä työelämään tutustumis- ja ohjausmalleja osataan käyttää työpaikoilla kaikkien maahanmuuttajatyöntekijöiden perehdyttämiseen ja aikaisemman osaamisen tunnistamiseen. Opetus- ja työvoimahallinnon viranomaisten lienee hyvä tiedostaa tämä palvelutarve, joka saattaa syntyä, kun yritykset palkkaavat työntekijöitä suoraan ilman tässä asiakirjassa tarkoitettua kotoutumiskoulutusta.

Riittävä suomenkielentaito on avain työllistymiselle. Siitä suosituksessa on perusteluja esityksiä. Koulutusta voivat antaa useat tahot, kun laatu arvioidaan tasotestein. Funktionaalisen kielitaidon korostus on järkevää.

On hyvä, että alkukartoituksessa lähdetään liikkeelle opiskelijan opiskelutaitojen, opiskelumotivaation ja elämäntilanteen selvittämisestä, jolloin voidaan tarvittaessa tarjota asiantuntija-apua mm. sellaisten traumaattisten kokemusten käsittelyyn, jotka selvittämättöminä voivat olla este oppimiselle ja opintoihin keskittymiselle.

On hyvä, että opiskelijan kanssa selvitetään mahdollisuudet osaamisen tunnistamiseen ja että opiskelija voi opiskelun aikana todentaa ja päivittää opiskelu- ja työhistoriaansa liittyvät dokumentit suomalaisessa työelämässä hyväksyttävään ajantasaiseen muotoon.

Asiakirjassa mainitaan osaamisen osoittaminen osaamiskartoituksen avulla. Kuinka se on tarkoitus toteuttaa? Samaa ajatusta haluaisin selvennettäväksi sivulla 14 lauseessa ”Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisen vastaavuus.” Ja Sivulla 16 ”Aiemmin opitun ajantasaisuus tarkistetaan”. Miten nämä tapahtuvat? Millaisia testejä tai kokeita aiotaan järjestää? Sisältyykö tähän ajatus ammattitukintoihin tai niiden osien suorittamiseen ohjaamisesta? Tämä vaatinee vielä täsmentämistä ja ohjeistusta.

Käytännöstä kuultujen kokemusten perusteella portfolion laadinnan ohjeistukseen on syytä myös kiinnittää huomiota. Se ei käsitteenä ole kaikkialla kovin selvä eikä sen tekotapa yhteneväinen edes eri oppilaitoksissa.

Kotoutumiskoulutukseen kuuluvan työelämäjakson pituudesta ei ole mainintaa vai onko ajateltu, että se vaihtelee tilanteen mukaan, kun asiakirjassa todetaan vain, että se on riittävän pitkä. Mitä opiskelijalle maksetaan työelämäjakson aikana, siitä ei löytynyt mainintaa. Saako opiskelija palkkaa vai rinnastetaanko hänet ammattiopiskelijoihin?

Työelämäjakson aikana opiskelijalle olisi hyvä esitellä, miten työmarkkinamalli toimii käytännössä esim. luottamusmies olisi hyvä tavata, samoin työsuojeluhenkilöstö. Työturvallisuus on erittäin tärkeää. Sivulle 13 kohtaan Työssä käytettävät koneet, laitteet ja välineet, kannattaisi lisätä työturvallisuus.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry