Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta
Valtiovarainministeriö
Vero-osasto
Valtiovarainministeriön luonnoksessa hallituksen esitykseksi energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia siten, että polttoaineiden verotus perustuisi polttoaineen energiasisältöön ja poltosta syntyvään hiilidioksidin ominaispäästöön.
Energiaverojen korotuksella kompensoidaan työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvaa noin 800 milj. euron tuottomenetystä. Kela-maksu kohdentui erityisesti pääomavaltaisille aloille. Energiaverojen korotusta on vaikea kohdentaa samalla tavalla. Myös kotitalouksien energiakustannukset nousevat, mikä näkyy erityisesti asumiskulujen kasvamisena.
Uudistuksen tulonjakovaikutukset
SAK pitää tärkeänä, että ilmasto- ja energiapolitiikasta aiheutuvien kustannusten lisäystaakka jaetaan yhteiskunnassa oikeudenmukaisesti ja erilaisten kotitalouksien maksukyky huomioiden.
Esitysluonnoksessa tarkastellaan yksittäisten esimerkkien avulla energiaveromuutosten vaikutuksia kotitalouksiin. Esitysluonnoksessa ei ole tarkasteltu korotusten vaikutusta tulonjakoon. Jatkovalmistelussa uudistuksen tulonjakovaikutusten arviointi on keskeisessä asemassa.
Energiamenojen kulutus- ja varsinkin tulo-osuus on suurempi pienituloisilla kuin suurituloisilla. Energiaverojen nosto vaikuttaa regressiivisesti ja se pitää kompensoida pienituloisille joko tulonsiirtojen avulla tai alentamalla muita välillisiä veroja negatiivisten tulonjakovaikutusten ehkäisemiseksi.
Esimerkiksi pienipalkkainen perhe, joka liikkuu maakaasukäyttöisillä linja-autoilla ja asuu maakaasun varassa toimivan kaukolämmön varassa, toimii nk. hiilijalanjälkensä puolesta suhteellisen ekotehokkaasti. Silti juuri tämänkaltaisten kotitalouksien energiakulut nousevat esityksen johdosta merkittävästi. Eläkeläiset saavat osittaisen kompensaation indeksikorjausten kautta, mutta muilla ryhmillä ei ole vastaavaa automatiikkaa.
Maatalouden energiaverotus esitetään säilytettäväksi nykyisellä tasolla veronpalautusta korottamalla, vaikka maatalous ei kuulu päästökaupan piiriin. Energiaveron palautus vähentää niitä positiivisia ympäristövaikutuksia, joita taloudellisella ohjauksella oletetaan olevan.
SAK:n mielestä kela-maksua olisi pitänyt alentaa toteutettua vähemmän ja siten, että energiaverojen korotukset olisi voitu kohdentaa paremmin niille aloille, jotka alennuksesta hyötyvät.
Esitetty energiaverojen korotus vähentää palkansaajien ostovoimaa ja kasvattaa palkankorotuspaineita.
Energiapoliittiset perustelut
Energiaverotuksen uudistamisessa olisi pyrittävä tarkoituksenmukaisiin ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta tukeviin ratkaisuihin. Jotta sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotettuun kaukolämpöön ei suurten yhdyskuntien alueilla kohdistuisi esityksen johdosta kohtuuttomia kustannuspaineita, olisi yhteistuotannon verokohtelua syytä muuttaa nykyistä neutraalimmaksi. Kaukolämmön yhteistuotantoa verotetaan nykymallissa noin kaksinkertaisesti siihen nähden, mikä olisi perusteltua kaukolämmön polttoainekäytön osalta.
Erityisesti maakaasun viisinkertaistuva verotaakka on ongelma 1990- ja 2000-luvulla tehtyjen investointien näkökulmasta. Maakaasu on selvästi kivihiiltä tai turvetta puhtaampi energiamuoto.
Energiaverotuksen tulisi johtaa positiiviseen käyttäytymismuutoksiin ympäristön kannalta. Tämä edellyttää sitä, että energiankuluttajat voivat selkeästi vaikuttaa omaan kulutukseensa ja siitä aiheutuvaan loppulaskuunsa. Käytännössä yksittäisellä kotitaloudella tai taloyhtiölläkään ei ole kovin usein mahdollisuuksia näin toimia kaukolämpöverkon alueella. Lähinnä vaihtoehtona on siirtyä pientaloasumiseen ja esimerkiksi lämpöpumppujen käytön piiriin, mutta tätä ei voi pitää järkevänä ohjausvaikutuksena alueella, jossa on olemassa palkittu ja ekotehokas yhteistuotanto-kaukolämpö – ratkaisu. Hajaantuva yhdyskuntarakenne lisää päästöjä mm. lisääntyvän liikkumistarpeen ja tehottomampien lämmitysratkaisujen kautta.
Energiayhtiöiden osalta ohjauskeinona pitäisi toimia päästökauppajärjestelmän, ja uusiutuvien energiamuotojen osalta niille ollaan valmistelemassa erillisiä tukijärjestelmiä. Luonnoksen mukainen esitys energiaverotuksen uudistamiseksi on turpeen kohtelua lukuun ottamatta perusrakenteeltaan looginen, mutta sen toteuttamiseksi tarvitaan tarkoituksenmukaisuusharkintaa ja siirtymäaikoja.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry