Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta

Valtiovarainministeriö
PL 28
00023 Valtioneuvosto

VM080:00/2013

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan yhteisöverokannan alentamista nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Pääomatuloveron progressiota ehdotetaan kiristettäväksi siten, että yli 40 000 euron pääomatuloista vero olisi 32 prosenttia.

Yhteisöverokannan alentaminen vähentää verotuloja noin 870 milj. euroa vuositasolla. Alennusta rahoitetaan laajentamalla yritysveropohjaa sekä siirtämällä verotuksen painopistettä yhtiön verotuksesta osingon saajan verotukseen (yhteensä noin 350 milj. euroa). Uudistus näyttää jäävän vaille pysyvää rahoitusta noin 500 milj. euron osalta.

Matala verokanta saattaa houkutella kansainvälisiä yrityksiä näyttämään voittoa Suomessa, mikä voi kompensoida verotulojen menetystä. Toisaalta yhteisöverokannan alennus synnyttää paineita verokannan alentamiseen muissakin maissa, jolloin hyöty veroedusta voi jäädä lyhytaikaiseksi.

SAK pitää tärkeänä investointien tukemista. Yhteisöverokannan alentaminen pienentää investointien tuottovaatimusta ja lisää investointeja. Kun pääomakanta uusiutuu, myös työn tuottavuus ja työllisyys paranevat. Pitkällä aikavälillä verotuottokin voi kasvaa, edellyttäen että investoinnit, tuotanto ja työllisyys lisääntyvät.

Yhteisöverolla on suuri merkitys verojen kertymisen kannalta. SAK:n mielestä yhteisöverokanta pitäisi alentaa enintään samalle tasolle kuin Ruotsissa eli 22 prosenttiin. Alennus pitäisi rahoittaa osinkoverotusta kiristämällä ja yritystukia vähentämällä. Henkilötasolla pääomatuloverotusta voidaan kiristää, koska sillä ei avotaloudessa ole niin suoraa yhteyttä yritysten investointeihin kuin yhteisöverolla.

SAK pitää hyvänä pääomatuloveron progressiorajan alentamista. Pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta pitää jatkossakin lisätä.

Osakeyhtiön voitonjako

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan luonnollisten henkilöiden julkisesti noteeratuista ja muista yhtiöistä saamien osinkojen verotukseen esitettyjen muutosten tarkoituksena olisi siirtää verotuksen painopistettä yhtiön verotuksesta osingonsaajan verotukseen. Yrittäjähuojennuksen piirissä olevan osingon euromäärän nostaminen nykyisestä 60 000 eurosta 150 000 euroon tarkoittaisi esityksen mukaan kuitenkin, että suurempien osinkojen veroaste laskisi sekä osakkaan tasolla että yhtiön ja osakkaan kokonaisrasitus huomioon ottaen. Näkemyksemme mukaan osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa käytettävän vuotuisen tuoton määrän osakkeen matemaattisesta arvosta tulisi olla lähempänä ns. normaalituottoa. Lisäksi pidämme 150 000 euron määrää osittaiselle pääomatulona verotettavien osinkojen verovapaudelle korkeana. Euromääräisen rajan nostaminen 150 000 euroon lisää suurilla osinkotulotasoilla eroa listattujen yhtiöiden jakaman osinkotulon verotukseen. Veroeron kasvaminen voi nostaa yritysten kynnystä listautua ja siten jarruttaa yritysten kasvua.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksessa on useita ongelmia. Verotus vääristää yritysten investointi-, rahoitus- ja voitonjakopäätöksiä. Osinkoverouudistus ei näitä ongelmia ainakaan vähennä. SAK pitää huolestuttavana sitä, että verojärjestelmän ongelmat hidastavat yrityssektorin kasvua.

Lisäksi monimutkainen verojärjestelmä antaa mahdollisuuden verosuunnittelulle ja -optimoinnille. Listaamattoman yhtiön omistajat pystyvät usein säätelemään sitä, nostavatko he korvauksensa yhtiöstä osinko- vai palkkatulona. Uudistuksen arvioidaan pahentavan jo nyt merkittävää tulonmuuntoa.

SAK pitää hyvänä, että osingon käsitettä laajennetaan koskemaan rahastopalautuksia. Nykyisin yritykset voivat avoimesti ilmoittaa, että osinkoa ei jaeta, mutta jaetaan jotakin muuta. Näin vältetään osingosta osakkeenomistajalla menevä vero. Kaikki voitonjakoa tosiasiassa korvaava varojenjako pitää verottaa osinkoverotuksen mukaan. Osingon käsite voisi olla luonnoksessa ehdotettua laajempi. Jatkossa tulisi myös selvittää sidotun oman pääoman erien jakamisen ja yhtiön omien osakkeiden lunastamisen/hankkimisen kautta tapahtuvan varojen jaon verotusta.

SAK pitää hyvänä myös sitä, että arvopaperikauppaa harjoittavat sijoitusyhtiöt saatetaan samaan asemaan suoran omistamisen kanssa. Verotuksen kiristämistä tulisi harkita myös silloin, kun holdingyhtiö omistaa vähintään kymmenen prosenttia julkisesti noteeratun yhtiön osakepääomasta.

Sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista saatu osinko

Hallituksen esityksen mukaan raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten sijoitusomaisuusosakkeiden perusteella saama osinko olisi kokonaisuudessaan tällaisen yhteisön veronalaista tuloa. Poikkeuksen tähän muodostaisi emo-tytäryhtiödirektiivin 2 artiklassa tarkoitetuista yhtiöistä saatu sijoitusomaisuusosinko, joka olisi direktiivin edellyttämällä tavalla veronalaista tuloa vain, jos osingonsaaja omistaa osinkoa jaettaessa välittömästi alle kymmenen prosenttia osinkoa jakavan yhteisön osakkeista. Muilta EU- tai ETA-valtiossa asuvilta tai kotimaisilta yhteistöiltä saatu sijoitusomaisuusosinko olisi aina veronalaista tuloa. SAK pitää hyvänä, että sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden perustella saatu osinko on jatkossa edellä esitetyin poikkeuksin saajalleen kokonaan veronalaista tuloa. Työeläkelaitosten verorasitusta ei kuitenkaan saa tässä yhteydessä millään tavoin kiristää. Pidämme erittäin tärkeänä, että jatkossakin eläkelaitoksille taataan verotuksessa oikeus vähentää eläkesitoumuksista johtuvat vastuut. Eläkelaitosten sijoitusomaisuudestaan saamia tuloja, kuten osinkoja, käytetään eläkevarojen kasvattamiseen. Työeläkelaitosten toiminta, mukaan lukien sijoitustoiminta, lakisääteisen työeläketurvan hoitajina tulee jatkossakin tosiasiassa jäädä verotuksen ulkopuolelle.

Edustusmenojen vähennyskelpoisuus

SAK ehdottaa, että edustuskulujen verovähennystä ei poisteta kokonaan, vaan verovähennyksen piiristä poistetaan vain alkoholi. Näin verotuksella ei tuettaisi alkoholin myyntiä tai anniskelua, mutta verovähennys kattaisi matkailu- ja ravintola-alalle tärkeät matkat, ruokatarjoilun sekä festivaali- ja urheilutapahtumiin osallistumisen. Edustusmenojen verovähennysoikeuden poistaminen kokonaan on vastoin verotuksen lähtökohtia. Edustusmenotkin ovat tulonhankkimiskuluja.

Poistojärjestelmän muutos

SAK on huolestunut siitä, että pitkäaikaisen irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen poistoihin esitetyt muutokset jossain määrin vähentävät pitkäikäisiä investointeja tai siirtävät niitä myöhemmäksi. Yhteisöverokannan samanaikainen alentaminen lieventää vaikutusta, mutta verotus voi kiristyä yrityksissä, joissa investointien osuus on suuri.

Toisaalta ehdotetun pitkäaikaisten investointien poistojärjestelmän arvioidaan olevan verovelvolliselle hallinnollisesti helpompi kuin nykyinen järjestelmä.

Siirtymäsäännös

SAK kannattaa hallituksen esitykseen sisältyvää siirtymäsäännöstä, jonka mukaan verovuonna 2014 sovellettaisiin 24,5 prosentin yhteisöverokantaa, jos yhtiön tilikautta on muutettu sinä päivänä, jolloin hallitus päätti yhteisöverokannan alentamisesta tai sen jälkeen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry