Lausunto lakiesityksestä valtionavustuksista yritystoiminnan kehittämiseksi ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö
kirjaamo@tem.fi

Taustaa

Uuden valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain tavoitteena on yritystoiminnan kehittämiseksi tarkoitetun avustusjärjestelmän yksinkertaistaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Taustalla uudistukselle on uusi Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelma-kausi 2014–2020, joka edellyttää muutoksia joka tapauksessa. Vaikka Suomen rakennerahasto-osuus pienenee kaudesta 2007–2013, tulee sen suhteellinen osuus TEM:n mukaan yritystuista kasvamaan verrattuna kansalliseen rahoitukseen.

Työllisyysvaikutusten oltava jatkossakin avustusharkinnan keskiössä

SAK:n mielestä lakimuutos on suurelta osin perusteltu. On kannatettavaa, että yritystukiavustuksilla edistetään jatkossa taloudellista kasvua, työllisyyttä, yritysten kilpailukykyä sekä muita elinkeinopoliittisia tavoitteita. On kuitenkin oltava tarkkana, etteivät yleiset elinkeinopoliittiset tavoitteet jätä työllisyystavoitteita varjoon. SAK kannattaa lakiluonnokseen kirjattua tavoitetta, jonka mukaan mm. työllisyyttä koskevat tavoitteet avustusten myöntämisessä otettaisiin entistä paremmin huomioon. Myös hankkeiden yleistä vaikuttavuutta on saatava parannettua uuden yrityslain voimaan tullessa.

SAK:n mielestä työ- ja elinkeinoministeriön esittämä linja, jonka mukaan avustuksia pyritään myöntämään ensisijaisesti pienten ja keskisuurten yritysten käynnistämiseen, kasvuun ja kehittämiseen on sinänsä perusteltavissa. Selkeästi suurin – ja kasvava osa – Suomessa toimivista yrityksistä on tämän kokoluokan yrityksiä. Lisäksi rakennerahasto-ohjelma painottuu voimakkaasti pk-yritysten kehittämiseen.

Lakia ei pidä kuitenkaan uudistaa niin, etteivätkö suuryritykset voisi jatkossakin hakea yritystukea silloin, kun ne investoivat työllistäviin hankkeisiin. Lakiin onkin kirjattava nykyistä lakia vastaavasti se, että yritystukia voidaan myöntää suurten yritysten investointeihin Euroopan unionin tulevan rakennerahastokauden 2014–2020 aluekartan mukaisella tukialueella silloin, kun kyseessä on merkittäväksi katsottava investointi, jolla on huomattavia alueellisia työllisyysvaikutuksia. Lisäksi suuryritysten tulisi voida hakea tukea yrityksen toiminnan kannalta strategisesti merkittäviin hankkeisiin. Tälläkin hetkellä on käynnissä esim. strategisesti tärkeitä biovoimalahankkeita sekä mm. sellutuotannon laajennuksia, jotka eivät välttämättä työllistä suoraan kovin paljon, mutta ovat merkittäviä taloudellisesti sekä tehtaan olemassa olon kannalta.

Yksinkertaistaminen ja tehostaminen tulee tarpeeseen

Yritystukimuotojen suuri määrä ja maksatusten polveilevat säännöt ovat tehneet tukimuotoihin perehtymisen yrityksille vaikeaksi. Onkin erittäin perusteltua vähentää yritystukimuotojen määrää kahteen eli yritysten kehittämisavustukseen ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustukseen. Myös tukimuotojen käyttömahdollisuuksien laajentaminen on kannatettavaa. SAK pitää myös hyvänä sähköisten kaavakkeiden käytön lisäämistä, maksatuksessa käyttöön otettavaa yksinkertaistettua kustannusmallia ja nykyistä selkeämpiä avustusten palauttamista ja takaisinperintää koskevia säännöksiä. Yritysten kehittämisavustuksiin kaavaillut muutokset koskien palkka- ja muita toimintamenoja ovat myös perusteltuja.

Yritystukien läpinäkyvyys tärkeää

Yritystukien eli käytännössä rakennerahaston kautta yrityksille jaettujen rahojen osalta on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota tukiavustusten jaon avoimuuteen. Olisi esimerkiksi perusteltua, että maakuntien yhteistyöryhmä saa tiedon rahoitettavista hakkeista kommentoitavaksi ennen rahoituspäätöstä, vaikka niiden pääasiallinen tehtävä onkin strateginen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry