Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Lausunto eläkkeiden vihreästä …

Lausunnot

Lausunto eläkkeiden vihreästä kirjasta

Komission vihreä kirja riittävien, kestävien ja turvattujen eurooppalaisten eläkejärjestelmien kehittämisestä keskittyy toisen pilarin lisäeläkejärjestelmien pohdintaan. Monet vihreän kirjan kysymykset liittyvät nimenomaisesti maksuperusteisiin eläkkeisiin ja vapaaehtoisiin lisäeläkkeisiin. Lakisääteisten ykköspilarin järjestelmien sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden vahvistaminen on ohitettu täysin.

Suomessa etuusperusteinen ja lakisääteinen eläkejärjestelmä on kattava ja tasa-arvoinen. Ansiosidonnainen työeläkejärjestelmä kannustaa työntekoon ja turvaa kohtuullisen toimeentulon eläkkeellä. Pidämme tätä tärkeänä lähtökohtana ja eläketurvan kivijalkana myös tulevaisuudessa. Lakisääteisen työeläkejärjestelmän rooli on merkittävä, sillä maksuperusteisilla järjestelmillä on vain pieni täydentävä merkitys suomalaisessa kokonaiseläketurvassa (2&#;82113 %). Vapaaehtoisen lisäeläketurvan tulee tukea työurien pidentymistä.

Lakisääteistä työeläkejärjestelmää on Suomessa uudistettu tukemaan eläkkeiden kestävyyttä ja riittävyyttä sekä työurien pidentämistä. Työmarkkinajärjestöjen rooli on uudistamisessa ollut merkittävä ja näin on syytä olla myös jatkossa. Työeläkejärjestelmää tulee kehittää pitkäjänteisesti, ottaen huomioon työelämän muutoksen. Palkansaajaliike pitää tärkeänä, että se on työeläkejärjestelmän rahoittajana mukana uudistustyössä ja eläkejärjestelmän toimeenpanossa.

Korkea työllisyysaste ja monipuolinen elinkeinorakenne turvaavat eläkkeiden riittävyyttä ja eläkejärjestelmän kestävyyttä. Tässä suhteessa myös laadukkaat peruspalvelut, kuten vanhustenhoito, on tärkeä työllistäjä. Peruspalvelut mahdollistavat etenkin naisten työmarkkinoilla olon alan naisvaltaisuuden vuoksi sekä työn ja perheen yhteensovittamisen paremman toteutumisen.

Haluamme painottaa kansallisen päätöksenteon säilyttämistä eläkeasioissa myös tulevaisuudessa. EU:n ei tule ottaa kantaa eläkejärjestelmien rakenteisiin, rahoitukseen tai eläkkeiden tasoon. Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan erilaisuus eri maissa ei puolla eläkejärjestelmien yhdenmukaistamista, vaan avoimen koordinaation menettely on riittävää. Emme näe ”ylieurooppalaisten” eläkejärjestelmien luomista järkevänä tai edes realistisena. EU:n päätöksentekoroolia ei tule lisätä, mutta EU-tilastointia on näkemyksemme mukaan hyvä parantaa.

Väestön ikärakenteen muutokseen tulee varautua ja eläkejärjestelmän tulee olla eri sukupolvien näkökulmasta legitiimi. Työurien pidentämistä pohdittaessa vanhuuseläkeiän tarkastelu johtaa kuitenkin liian kapeaan näkökulmaan. Kaikissa EU:n jäsenmaissa todellinen efektiivinen eläkeikä on selvästi alhaisempi kuin virallinen vanhuuseläkeikä. Eläkkeelle siirtymisiän kannalta suurin ongelma on, että työkyvyttömyyden vuoksi joudutaan liian varhain pois työelämästä.

Eläkejärjestelmä voi kannustaa työurien pidentämiseen monin keinoin. Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä kannustimina toimivat ikääntyneiden työntekijöiden eläkkeiden korkeammat karttumat sekä vanhuuseläkkeen määrään vaikuttava elinaikakerroin, jolla varaudutaan yleiseen eliniän pitenemiseen.

Näemme työurien pidentämisen olevan olennaisin keino tukea eläkejärjestelmien kestävyyttä sekä eläkkeiden riittävyyttä. Työurien pidentämistavoitteiden tarkastelun tulisi kuitenkin olla kokonaisvaltaisempaa. Haluamme painottaa erilaisia toimia työurien pidentämiseksi sekä alku- että loppupäästä, mutta myös työuran aikana. Kyse ei ole vain siitä kuinka pitkään jaksaa työelämässä työuran loppupäässä.

Todellisen eläkkeellesiirtymisiän nostamisen kannalta on tärkeää vähentää työkyvyttömyyttä ja työttömyyttä sekä panostaa työelämän laatuun, työhyvinvointiin ja osaamiseen. Koko työuran aikainen koulutus, työttömyyden aikaiset toimet sekä työterveys ja kuntoutus ovat osa kokonaisuutta. Erityinen huomio tulisi kohdentaa myös nuoriin, jotka tulevat myöhemmin työmarkkinoille koulutuksen vuoksi sekä kärsivät työllistymisvaikeuksista. Koulutusjärjestelmän tulee tukea nuoren sujuvaa valmistumista ammattiin ja sijoittumista työelämään. Nuoret ja naiset joutuvat tekemään enenevässä määrin osa-aikatyötä sekä määräaikaista työtä.

EU:n ei tule määritellä yhteisiä toimenpiteitä työurien pidentämiseen. Keskeisintä on löytää kolmikantaisen yhteistyön kautta uusia kansallisia keinoja työsuhteiden jatkuvuuden turvaamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Työpaikkatason toimet ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Vihreän kirjan lähtökohtana todetaan olevan nimenomaisesti sisämarkkinoiden edistäminen. Yhtenä tämän päämäärän edistämiskeinona nähdään työntekijöiden runsaampi liikkuminen ja eläkeasiaa tarkkaillaan tästä lähtökohdasta. Liikkuva työntekijä nähdään vain yhtenä yritysten tuotantotekijänä.

Näkökulman tulisi lähteä liikkeelle kansalaisesta ja siitä itsestäänselvyydestä, että ihminen liikkuu esim. työn perässä. Työntekijöiden etuudet ml. eläketurva tulee olla sellainen, että työntekijä voi maasta toiseen liikkuessaan luottaa siihen, että hän saa eläkkeelle siirtyessään eläkkeen kokonaisuudessaan. Eläketurvan varmuus on tekijä, jota tulee painottaa sekä yhdessä työpaikassa työskentelevien että liikkuvienkin työntekijöiden osalta.

Emme pidä suomalaisissa työmarkkinajärjestöissä lakisääteisten eläke- tai lisäeläkerahastojen siirrettävyyttä eri maista toiseen perusteltuna. Rahastosiirrot työntekijän liikkuessa jäsenmaasta toiseen ovat käytännössä mahdottomia toteuttaa. Karttuneet eläkeoikeudet tulisi kuitenkin turvata esim. vapaakirjaoikeuden avulla.

Eläkejärjestelmien vakavaraisuuden turvaaminen on tärkeää. Solvenssi II -säännökset on tarkoitettu täysin rahastoiviin järjestelmiin ja soveltuvat siten vain hyvin rajoitetusti osittain rahastoiviin järjestelmiin. Koska suomalainen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva, Solvenssi II direktiivin kaltaista vakavaraisuussäännöstöä ei ole kokonaisuudessaan syytä ulottaa Suomen lakisääteistä työeläketurvaa tarjoaviin eläkelaitoksiin.

Eläkejärjestelmien rahoituksellisesta kestävyydestä on huolehdittava pitkäjänteisesti, riittävillä rahastoinnilla ja työnantaja- ja työntekijämaksuilla sekä tuottavalla ja turvaavalla sijoitustoiminnalla. Työeläkerahastoja on syytä käyttää vain eläkelupausten hoitamiseen, eikä vieraisiin tarkoituksiin kuten julkisen talouden vajeiden paikkaamiseen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Akava ry