Lausunto ammatillisten tutkintojen kehittämisperiaatteita ja asemaa koulutusjärjestelmässä selvittäneen työryhmän muistiosta

Opetusministeriö
PL 29
00023 VALTIONEUVOSTO

6/040/2006

Pyydettynä lausuntonaan ammatillisten tutkintojen kehittämisperiaatteita ja asemaa koulutusjärjestelmässä selvittäneen työryhmän muistiosta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry toteaa seuraavaa.

Työryhmä jatkoi opetushallinnon sisäisenä valmistelutyönä tehtyä selvitystä ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen asemasta koulutusjärjestelmässä. Työryhmä on sisällyttänyt työhönsä myös eräitä ammatillisten tutkintojen yleisiä kehittämisperiaatteita. Työryhmässä on ollut myös työmarkkinajärjestöjen edustus.

Näyttötutkintoina suoritettavien ammatillisten perustutkintojen, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrällinen kehitys on osoittanut tarpeen aikaansaada joustavia valmennusmenetelmiä ammattipätevyyden tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

Aikuistutkintojärjestelmä on perusteltu siksi, että se tarjoaa joustavan hyväksi- lukemisen ja mahdollisuuden ripeään uudelleentyöllistymiseen. Työ- ja elämänkokemuksen, työssä oppimisen sekä omaehtoisen opiskelun myötä aikuisilla on mahdollisuus tarvittaessa nopeaankin alan ja ammatin vaihtoon.

Tutkintojen laadun ja -järjestelmän tukena on kolmikantainen tutkintotoimikuntaverkosto. Opetushallinnosta ja koulutuksen järjestäjistä riippumattomana toimielimenä se varmistaa, että tutkinnot ovat valtakunnallisesti tasalaatuisia. Järjestelmään kuuluu työmarkkinaosapuolten perustama Ammattitutkintojen Laadunvarmistus – ALVAR. Se huolehtii näyttöjen laadusta ja yhteismitallisuudesta. Tutkintotodistuksia vastaava, passitekniikalla tuotettu Ammattikirja tulisi säilyttää tutkintojärjestelmän ulkoisena tunnuksena. Ammattikirjalla aikuinen todistaa pätevyytensä työhaastatteluissa kätevämmin kuin todistuksilla tai niiden kopioilla.

Järjestelmän kehittäminen

SAK yhtyy työryhmän lähtökohtiin tutkintojärjestelmän kehittämisperiatteista. Aikuisten ammatillisen liikkuvuuden ja joustavuuden tavoittelussa ammatillisen lisävalmennuksen ja -koulutuksen merkitys kasvaa. Aikuisten on voitava hankkia uusia pätevyyksiä ja monitaitoisuutta joustavasti niin työttömille tarkoitetussa, omaehtoisessa ammatillisessa kuin yritysten henkilöstökoulutuksessakin.

Ammatillinen tutkintojärjestelmämme on, kuten työryhmä toteaa, pääosin toimiva. Esitys aikuisten tutkintojärjestelmän kehittämisestä siten, että tutkinnot voivat sisältää yhteisiä osioita ja että tätä kehittämissuuntaa haetaan tarkastelemalla toisiinsa läheisesti liittyviä tutkintoja kokonaisuuksina toimialoittain, on kannatettava. Tutkintojen on kuitenkin palveltava ensisijaisesti työntekijän itsearvostuksen, asiakkaiden ja loppukäyttäjien tarpeita sekä korkeata työllisyyttä.

SAK yhtyy työryhmän kannanottoon siitä, että kokonaisten tutkintojen suorittaminen on ensisijaista ja että ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän tulee tukea tätä tavoitetta. Nuorten perustutkinnoissa on keskeistä oppimaan oppiminen, asenne omalla työllä ansaittuun toimeentuloon ja tavoitteena olevan ammatin työtaidot. Työelämän muutoksessa korostuvat kansalaistaidot, ammatillinen liikkuvuus ja moniosaaminen. Laitosmuotoiseen opiskeluun heikosti motivoituneille nuorille nopeat väylät työelämään ovat houkuttelevia, mutta johtavat opiskeluhaluttomuuden takia toistuviin syrjäytymisiin. Henkilökohtaisten oppimistyylien ja -vaikeuksien löytäminen ajoissa on ensiarvoisen tärkeätä sekä nuorille että aikuisille.

Ammattitutkintojen laatu ja vaativuus, luotettavuus ja työllistämisteho vaativat jatkuvaa kehittämistä. Työryhmän esitys uudenlaisen rakenteen hakemiseksi kokeilujen avulla, on perusteltu. Rakenteen ja tutkintovaatimusten tulee vastata ensisijaisesti asiakkaiden, loppukäyttäjien ja korkean työllisyyden tarpeita. Työryhmän esitys voimavarojen lisäämisestä koulutus- ja tutkintotoimikunnille on syytä toteuttaa nopeasti. Tutkintojärjestelmän ja työelämän vuorovaikutus on tuloksellista, jos myös toimikunnat kokevat sen arvostetuksi ja hyödylliseksi.

Työurallaan ammatinvaihdon eteen joutuvat aikuiset tarvitsevat kohdennetumpia ammattitutkintoja, joiden laajuus ei välttämättä vastaa ammattitutkintojen yleistä laajuutta. Tällaiset osaamiskokonaisuudet on järkevä pitää tutkintojärjestelmän sisällä näyttöinä, tutkinnon osina ja kokonaisina tutkintoina ja pyrkiä kehittämään niiden sisältöä monipuolisempaan suuntaan.

Tutkintojärjestelmän suhde korkea-asteen koulutukseen

SAK kannattaa, että toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on yleinen jatko-opintokelpoisuus korkea-asteelle eli mahdollisuus osallistua opiskelijavalintaan. Työryhmän korostama mahdollisuus tarvittaessa kehittää

valmiuksiaan korkea-asteen opintoihin on tärkeä. Monilla aloilla voi nähdä, että ammatilliseen tutkintoon myöhemmin liitetty korkea-asteen opiskelu voi tuottaa hyvää erityisosaamista. Tällaiset polut tulevat kuitenkin olemaan varsin harvojen käyttämiä eikä jatko-opintokelpoisuuden avaaminen tule todennäköisesti paljon muuttamaan nykyistä tilannetta.

SAK tukee myös voimakkaasti työryhmän esitystä yliopistojen täydennyskoulutuksen rahoituksen ratkaisemista siten, ettei oppisopimuskoulutuksen riittämättömistä kiintiöistä kohdennu merkittävä osa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lisäkoulutukseen kuten nykyisin on asian laita.

Tutkintojen eurooppalainen pätevyystaso

SAK pitää perusteltuna työryhmän esitystä tutkintojen sijoittamisesta eurooppalaiseen viitekehykseen. Suomalainen aikuiskoulutus on muodoissaan selvästi edellä eurooppalaista, useimmiten perustaltaan koulutuksen pituuden vertailuun perustuvaa mekaanista tutkintojen asemointiajattelua. Työryhmän esitys varmasti vastaa tutkintojärjestelmämme kansainvälistä tasoa.

ALVAR-projektin kehittäminen

SAK pitää tarpeellisena, että näyttötutkinnoissa enenevästi käytetään valtakunnallisia aineistoja. Julkista tukea laadunvarmistus -projektille tulisikin lisätä ja siten helpottaa tutkintojen järjestäjien taloudellisia mahdollisuuksia käyttää ALVAR-projektin aineistoja.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry