Lausunto ammatillisten tutkintojen asemointityöryhmän muistiosta

Opetusministeriö

Näyttötutkintojärjestelmän kehittämisessä työmarkkinakeskusjärjestöillä oli aikanaan keskeinen rooli. Tämä lähtökohta heijastuu voimakkaasti siihen, millainen järjestelmä näyttötutkinnoista on muotoutunut. Esimerkiksi tutkintojen toimeenpanoa hallinnoivien kolmikantaisten tutkintotoimikuntien asettaminen on ollut varsin rohkea uudistus.

Tutkintojärjestelmän perusta on työelämässä ja siksi on keskeistä, että työmarkkinaosapuolet ovat mukana järjestelmän kehittämisessä. Ammatillisten tutkintojen asemointia pohtineen työryhmän työ toimii pohjana jatkotyölle, joka opetusministeriön mukaan tehdään kolmikantaisesti. SAK korostaa erityisesti asian kolmikantaista jatkovalmistelua.

Tutkintojen perusta työelämässä

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisin perusta on sen työelämälähtöisyys. Myös jatkossa on lähdettävä siitä, että tutkintojärjestelmän kehittämisen lähtökohta on työelämän tarpeissa. Tutkintorakenteeseen ja tutkintojen perusteiden sisältöihin on voitava tehdä muutoksia työelämästä tulevan palautteen perusteella.

Toinen keskeinen periaate on se, että tutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei tutkintoa suorittava automaattisesti osallistu valmistavaan koulutukseen, vaan hänen aiempi osaaminen huomioidaan. Opetuksen henkilökohtaistaminen on keskeistä, jotta em. periaate voi myös käytännössä toteutua. Tästä lähtökohdasta on myös jatkossa pidettävä kiinni. Näyttötutkintoja ei pidä sitoa oppilaitosmuotoiseen koulutukseen.

Monilla aloilla työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti ja monitaitoisuuden merkitys korostuu. Siksi SAK pitää tärkeänä, että tutkintorakenteen joustavuutta voidaan nykyisestä lisätä. Tulevaisuudessa on oltava mahdollista valita muiden tutkintojen osia valinnaiseksi tutkinnon osaksi. Lisäksi on varottava liikaa rajaamasta tutkintoihin osallistumismahdollisuuksia.

Työryhmän raportissa vaihtoehdoissa tutkintojärjestelmän kehittämiseksi on erilaisia ehdotuksia suppeammista tutkinnoista, jotka tuottaisivat rajallisemman pätevyyden työmarkkinoilla. SAK painottaa, että lähtökohta on oltava tutkintojen modulaarisuus eli se, että tutkinnon osista muodostuu koko tutkinto. Erilaisten pätkätutkintojen tuottamaan rajattuun osaamiseen SAK suhtautuu erittäin kriittisesti. Tällaiset tutkinnot voivat palvella lyhyellä aikavälillä työntekijän ja työnantajan intressejä, mutta pidemmällä aikavälillä kapea-alainen osaaminen ei ole kenenkään etu. Erityisesti nuorten kohdalla osatutkinnon suorittaminen on oltava tarkoin rajattu mahdollisuus niille henkilöille, joilla on vaarana kokonaan syrjäytyminen yhteiskunnasta ja työmarkkinoilta.

SAK pitää tärkeänä, että eri koulutusalojen tilanne kartoitetaan jatkotyössä kattavasti ja tasapuolisesti. Virkamiestyöryhmän työssä esimerkiksi matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tutkinnot ovat jääneet tarkastelun ulkopuolelle. Koulutusalalla on kuitenkin huomattava määrä tutkintoja.

Jatkotyössä on myös käsiteltävä erillispätevyyksien asemaa tutkintojärjestelmässä. Koulutustoimikuntien tavoin myös SAK painottaa mallia, jossa erillispätevyydet voitaisiin sisällyttää tutkintojen osiksi. Erillispätevyyden suorittaminen tutkinnon osana voisi toimia vähäisen ammatillisen koulutuksen omaaville kannustimena koko tutkinnon suorittamiselle. Myös tutkintojen tuottamaa jatko-opintokelpoisuutta on tarpeen selkeyttää.

Työryhmän toimeksianto oli lähinnä kuvailla ammatillisen tutkintojärjestelmän osaamisvaatimuksia ja vaatimustasojen eroja, tutkinnon osien mahdollisia päällekkäisyyksiä sekä kartoittaa tutkinto- ja koulutustoimikuntien näkemyksiä. Työryhmän tekemä laaja raportti on nähtävä pohjaselvityksenä jatkotyölle. Työryhmä on kuitenkin esittänyt kolme erilaista vaihtoehtoa ammatillisen tutkintojärjestelmän rakenteen kehittämiseksi. Työryhmän esittämistä vaihtoehdoista SAK pitää tarkoituksenmukaisimpana ottaa jatkovalmistelun pohjaksi ensimmäisen vaihtoehdon. SAK:n käsityksen mukaan tämän vaihtoehdon pohjalta voidaan aiemmin mainittuja ammatillisen tutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita parhaiten kehittää. Samalla on kuitenkin avoimesti katsottava tutkintojen kehittämistarpeita ilman liian tiukkaa sitoutumista vain yhteen esitettyyn vaihtoehtoon.

Saana Siekkinen
koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry