Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma

Sisäasiainministeriö
PL 26
00023 VALTIONEUVOSTO

Lausuntopyyntönne 11.9.2009 SM001:00/2009

Työryhmä vaikuttaa pitävän laittomaa maahanmuuttoa pääasiassa poliisiasiana ja yksilöiden ongelmana, johon voi ja pitää puuttua vain estämällä laittomien maahanmuuttajien saapuminen Suomeen. Niissä tapauksissa, joissa kyse on rikollisten laittomasta maahantulosta, työryhmän johtopäätökset ovat kannatettavia. Suurimmassa osassa tapauksia kysymys on kuitenkin inhimillisestä hädästä ja taloudellisista ongelmista, jotka pakottavat kansalaiset jättämään oman maansa.

Laittomaan maahantuloon liittyy usein ihmiskauppaa tai muuta rajat ylittävää rikollisuutta tai ylipäätään työntekijöitten hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttämistä. Kysymys saattaa olla myös siitä, että maahantulija on tullut Euroopan unioniin laillisesti mutta syystä tai toisesta status on muuttunut. Näissä tilanteissa tarvitaan muita toimia, jotka yleensä edellyttävät kansainvälistä tai ainakin Euroopan unionin maiden yhteistyötä.

Laittomaan maahantuloon vaikutetaan vain, jos parannetaan mahdollisten lähtijöiden tilannetta heidän kotimaissaan. Lisäksi on estettävä ihmiskauppa ja työvoiman polkumyynti. Tänne tulleiden asemaa on parannettava siten, että heillä on oikeus sosiaaliturvaan ja työhön sekä mahdollisuus jäädä Suomeen.

Palkansaajakeskusjärjestöjen kannalta keskeistä on turvata toimivat työmarkkinat. Kahdet työmarkkinat ovat jo todellisuutta eräillä aloilla. Laiton maahanmuutto lisää kaksien työmarkkinoiden laajentumisen riskiä.

Yksityiskohdista palkansaajakeskusjärjestöt toteavat seuraavaa.

Toimintasuunnitelman toimeenpano ja seuranta

Osiossa käsitellään maahanmuuttoa hyvin ongelmalähtöisesti. Erityisesti viisumihakemuksen määrää käsittelevä kappale kaipaa selvennyksiä. Kappaleesta syntyy kuva, että viisumihakemusten määrä on vain ongelma. Luku kuitenkin sisältänee esimerkiksi turistit.

Tilastoissa tulisi eritellä yleisemminkin esimerkiksi rikosten määrän suhteen maassa asuvat ja maassa käyvät ulkomaalaiset.

Suomella on maahanmuuttopoliittinen ohjelma, jossa käsitellään työvoiman maahanmuuttoa. Myös laittoman maahantulon vastaisessa toimintaohjelmassa käsitellään työvoiman maahantuloa. Suurin osa Euroopan unioniin saapuvasta laittomista siirtolaisista tekevät työtä pimeästi. On tämän vuoksi perusteltua, että ohjausryhmän asiantuntijajäseniksi kutsutaan myös työmarkkinajärjestöjen edustajat.

Toiminta Suomen ulkomaan edustoissa ja rajalla

Laittoman maahantulon ennaltaehkäiseminen on tärkeää. Ulkomaanedustustojen ennaltaehkäisevä työ ei kuitenkaan ainakaan tähän mennessä ole ollut kovin menestyksellistä. Tästä on osoituksena mm. kolmansista maista Suomeen tulevat marjanpoimijat, joita paikalliset ovat monena kesänä joutuneet taloudellisesti auttamaan. Ulkomaan edustustojen työtä on huomattavasti tehostettava.

Sisäministeriö on laatinut Työvoiman maahanmuuttoa edistävän yhteistyön kehittäminen lähtömaiden kanssa – nimisen selvityksen, joka sisältää useita toimenpide-ehdotuksia. Ehdotuksen numero 2 mukaan edustustot tukevat vain sellaista rekrytointia, jolla ehkäistään rekrytoitavien henkilöiden taloudellista hyväksikäyttöä lähtömaassa sekä joutumista kiskonnantapaiseen työsyrjinnän tai jopa ihmiskaupan uhriksi. Lisäksi ehdotuksen mukaan väärinkäytösten ehkäisemissä hyödynnetään edustustojen lähtömaa-asiantuntemusta ja Schengen-yhteistyössä saatuja tietoja. Tämä ehdotus on toteutettava mahdollisimman pian.

Maahantulijoille on laadittava opas, jossa käsitellään Suomen työmarkkinoita, sosiaaliturvaa ja verotusta sekä kerrotaan selkeästi viranomaiset, joihin voi olla yhteydessä, jos maahantulija joutuu ongelmiin. Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa mainitun Internetin käyttömahdollisuuksien tehostamisen lisäksi tieto pitäisi olla saatavina edustustoissa ja rajalla myös erikielisinä oppaina. Pelkkä nettiversio ei siis riitä.

Sisämaassa toteutettavat toimenpiteet

Osion terminologiassa on suoranaisia virheitä. Laittomista maahantulijoista yleisimmän ryhmän kerrotaan olevan turvapaikkaa hakevat. Turvapaikanhakijat ovat kuitenkin Suomen lain mukaan laillisia turvapaikkahakemuksen jätettyään, vaikka heillä ei olisikaan matkustusasiakirjoja. Lisäksi on tärkeää eritellä tarkemmin tilastot laittomista maahantuloista. Nyt tilastot sisältänevät esimerkiksi päivän yli viisumin viipyneet tai jo rajalla havaitut viisumin tekniset virheet.

Toimintaohjelmassa kiinnitetään aiheellisesti huomiota työnteon ennakko- ja jälkivalvontaan. Myös palkansaajakeskusjärjestöt painottavat viranomaisten valvonnan tehokkuutta. Maahanmuuton määrä on voimakkaasti kasvanut ja kasvaa myös lähivuosina. Samassa

suhteessa kasvaa laiton maahanmuutto. Työmarkkinoiden tehokas valvonta on yksi keskeinen keino kitkeä laittomuuksia. Ilman laajoja tiedonsaantioikeuksia ja henkilöstöresurssien lisäämistä tämä ei kuitenkaan onnistu. Nykyisellään – ja vielä vähemmän tulevaisuudessa – jälkivalvonta ei resurssien osalta ole asianmukainen.

Toteutuessaan hallituksen esitys 95/2009 laeiksi ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 7 ja 8 §:n sekä verotusmenettelystä annetun lain 18 §:n muuttamisesta lisää viranomaisten tiedonsaantia mutta se ei ole riittävä. Yritysten vastuuta alihankkijoista ja vuokraamastaan työvoimasta on lisättävä niin, että tilaaja vastaa yhteisvastuullisesti aliurakoitsijoiden ja alihankkijoiden sekä työvoimaa eteenpäin vuokraavien yritysten työntekijöiden palkoista ja sosiaaliturvasta. Myös ammattiliittojen valvontamahdollisuuksia on lisättävä ja ryhdyttävä valmistelemaan lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi ammattiliitoille oikeuden ajaa kannetta tietyn ryhmän tai työntekijän puolesta (ammattiliiton kanneoikeus).

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

AKAVA ry