Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Korkeakoulujen koulutusrakente…

Lausunnot

Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän muistio (2013:2)

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto

OKM/66/040/2012

Tiivistelmä

  1. Esitetyille korkeakouludiplomeille ei ole tunnistettavaa työelämän tarvetta.
  2. Avoimen korkeakoulun tarjontaa tulee laajentaa ja avoimen väylää kehittää tutkintoon johtavana.
  3. Esitys osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keskuksesta on lähtökohdiltaan oikea ja tarpeellinen.

Korkeakoulujen koulutusrakenteita koskeva tavoitetila

SAK pitää työryhmän muistiossa määriteltyä tavoitetilaa pääkohdiltaan oikeana ja se vastaa kestäväksi osoittautuneita suomalaisen koulutusjärjestelmän suuria linjoja. Tärkeitä tavoitteita ovat riittävän sujuva ja nopea pääsy korkeakoulutukseen toisen asteen koulutuksen jälkeen sekä elinikäisen oppimisen periaatteiden mukainen koulutustarjonnan ja tutkintorakenteen kehittäminen. Näihin periaatteisiin kuuluvat SAK:n mielestä avoimet väylät myös korkeakoulumuotojen välillä siten, että ne edistävät joustavia siirtymiä ja asianmukaista osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Tähän on myös muistiossa kiinnitetty huomiota tutkintorakenteen joustavuuden näkökulmasta.

Tavoitetilan kuvauksessa olisi tarpeen painokkaammin kuvata aikuiskoulutuksen kehittämistarpeita työelämässä jo olevan aikuisväestön osaamistason kohottamiseksi.

Korkeakouludiplomit

Työryhmä esittää, että uudentyyppisiä koulutuskokonaisuuksia, ”korkeakouludiplomeja” voitaisiin käynnistää rajoitettuna kokeiluna. Kyse olisi nykyisiä tutkintoja suppeammista osaamiskokonaisuuksista, jotka voisivat palvella vailla aiempaa korkeakoulutusta olevia. Esityksen perusteet johdetaan muualla Euroopassa käytössä olevista lyhyistä n. kaksivuotisista korkeakoulututkinnoista. Lisäksi ongelmaksi katsotaan se, ettei avoimen tarjonnan kautta ole muodostunut riittävästi ennakoitavia ja tavoitteellisia opintoja.

Työryhmän esitykseen sisältyy tältä osin useiden jäsenten eriävä mielipide. SAK katsoo, etteivät eurooppalaiset lyhyet korkeakoulututkinnot sinänsä muodosta perustaa korkeakouludiplomien käyttöönotolle Suomessa, eikä varsinkaan uuden tutkintoportaan luomiseen. Harkittaessa korkeakouludiplomien tarvetta tulee lähtökohdaksi ottaa se, miten ne istuvat suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja sen kehittämisperiaatteisiin.

Korkeakouludiplomien erityinen ongelma on siinä, ettei niiden asemaa ja statusta osana muuta koulutusjärjestelmää ole työryhmässä kyetty selventämään. Esitys ei perustu mihinkään työryhmässä tunnistettuun työelämän tarpeeseen eikä näitä tarpeita ole myöskään esitystä harkittaessa voitu tutkia. Korkeakouludiplomin saaneen opiskelijan asema suhteessa työmarkkinoihin jää näin ollen epäselväksi eikä diplomi anna myöskään mitään muodollista kelpoisuutta esim. julkisen sektorin tehtäviin. SAK katsoo, että korkeakouluopintojen tulee olla tavoitteellisia ja niille on voitava osoittaa jokin määriteltävissä oleva yhteys käytännön työelämään ja työmarkkinoihin.

Muistiossa pidetään ongelmana opintotarjonnan painottumista tutkintoon johtaviin opintoihin. Korkeakouludiplomeja ei tarvita tämän seikan ratkaisuun. Avoimen korkeakoulun kehittämisellä voitaisiin jo nyt vastata paremmin erilaisen täydennyskoulutuksen tarpeisiin ilman diplomejakin. Tämä koskee myös sinänsä perusteltuja pyrkimyksiä huolehtia korkeakouluopetuksen alueellisesta saatavuudesta.

Korkeakouludiplomit muodostuvat esityksessä sekä keinotekoisiksi että osin myös tavoitteiltaan ristiriitaisiksi kun niitä esitetään tutkintojen osista jäsentyviksi enintään 120 opintopisteen kokonaisuuksiksi, käytännössä siten jonkinlaisiksi ”pikkututkinnoiksi”. Korkeakouludiplomien kokeilulle ei näin ollen ole riittäviä edellytyksiä ja perusteita.

Avoin korkeakouluopetus

Työryhmä on oikealla tavalla kiinnittänyt huomiota avoimen korkeakouluopetuksen kehittämismahdollisuuksiin. Avoin korkeakouluopetus on tärkeä ja tarpeettomasti varjoon jäänyt korkeakouluopetuksen muoto. Se tarjoaa hyvät mahdollisuudet työelämässä olevien aikuisten osaamisen ylläpitämiseen ja kohottamiseen. Keskeiseksi ongelmaksi on jäänyt tarjonnan vähäisyys ja erityisesti ylempien opintojen tarjonnan riittämättömyys. Avoimella korkeakoululla voisi SAK:n mielestä olla tuntuvastikin nykyistä suurempi rooli osana korkeakoulujärjestelmää eikä avointa opetusta tule nähdä pelkkänä elinikäisen oppimisen täydennyskoulutusväylänä, vaan jatkossa myös merkittävämpänä väylänä tutkintoon.

Työryhmän esitykset avoimen korkeakoulun väylän kehittämiseksi tarjontaa laajentamalla ovat kannatettavia. Tutkintoon etenevien määrän kaksinkertaistaminen on täysin perusteltu lähivuosina.

Jatkossa tulisi harkita myös sitä, että koko tutkintoon vaadittavat opinnot voitaisiin suorittaa avoimessa korkeakoulussa. Tutkintotodistuksen voisi antaa ammattikorkeakoulu tai yliopisto ja ensi vaiheessa myös tutkielman laatiminen voisi tapahtua niiden ohjauksessa. Työelämään sijoittumisen kannalta on tarkoituksenmukaista kuitenkin säädellä tutkinnon suorittavien määrää avoimessa korkeakoulussa. Korkeakoulujärjestelmän rakenteita sekä työmuotoja tulisi ennakkoluulottomasti tarkastella aikuiskoulutuksen ja aikuisen oppijan näkökulmasta ja kehittää niitä myös omana kokonaisuutenaan.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Muistion mukaan lähes kaikissa korkeakouluissa on osaamisen tunnustamiseen ja tunnistamiseen liittyvät toimintaohjeet. Ne kuitenkin vaihtelevat eri korkeakouluissa ja yksittäisen korkeakoulun sisällä. Lisäksi muun kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustaminen on vähäistä. Nämä ovat jo sinänsä riittäviä perusteita työryhmän esitykselle perustaa osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen keskus. Sekä opiskelun sujuvuuden, oikeusturvan että työurien näkökulmasta keskuksen perustamiselle on tarve ja se yhtenäistäisi tunnustamis- ja tunnistamismenettelyjä. Keskuksen toimintamahdollisuudet rajoittuisivat suosituksiin mutta olisi syytä harkita myös mahdollisuutta toimia välitystoimielimenä yksittäisissä erimielisyystapauksissa, mikäli kyse on tärkeistä oikeusturvaan liittyvistä seikoista. Työryhmän esitys on toistaiseksi yleisluontoinen, mutta sen pohjalta tulisi käynnistää jatkovalmistelu.

Työryhmä on tehnyt myös opintojen esteettömyyteen liittyviä ehdotuksia, jotka ovat kannatettavia

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry