Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Kestävää kasvua ja työtä 2014–…

Lausunnot

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma

Työ- ja elinkeinoministeriö
kirjaamo@tem.fi

TEM/648/09.02.01/2012

Suomen tuleva rakennerahasto-ohjelma tukee EU2020 –strategiaa älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta. Ohjelman otsikko kuvaa hyvin sitä, mihin vähenevät resurssit pitää keskittää. Ohjelman resursseilla voidaan hyvin täydentää kansallisia tavoitteita työllisyyden parantamisesta, työelämän kehittämisestä, osaamisen lisäämisestä ja syrjäytymisen ehkäisystä.

ESR- ja EAKR -ohjelmien yhdistäminen yhteen, koko maan kattavaan ohjelma-asiakirjaan tuo synergiaetuja. Hallinnollisen taakan vähentämiseen tähtäävää yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöä on hyvä laajentaa, kuten suunnitelmaan on kirjattu.

Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Suomen talouden keskeinen haaste on nopeasti kasvavien yritysten vähäinen määrä ja moniin muihin EU-maihin nähden niiden hidas kansainvälistyminen, kuten ohjelmassa todetaan. EU2020 –strategian mukaisesti merkittävää kasvupotentiaalia nähdään Suomessa ympäristöliiketoiminnassa, kaivoksissa, puurakentamisessa ja luovassa taloudessa; tavoitteena mm 40 000 uutta puhtaan teknologian työpaikkaa. Myös matkailu-, elämys-, palvelu– ja hyvinvointialoilla nähdään kasvun mahdollisuuksia. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien kasvu edellyttäisi innovatiivisten kasvuyritysten merkittävää lisääntymistä.

Sivulla 27 on kohta 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen. Toimenpiteen kohderyhmänä ovat vain aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset ja yritysryhmät. SAK:n mielestä kohderyhmänä pitäisi olla kaikkien pk-yritysten.

Sivulle 31 kohtaan 5.1. Yritysten innovaatiotoiminta ehdotamme lisättäväksi kohdan:
– Edistetään yritysten innovaatioita koko henkilöstöä osallistavilla työskentelymenetelmillä.

Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Ohjelma-asiakirjan keskeisimpiä asioita on työllisyyden edistäminen. Eurooppa 2020 -tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteellisen työttömyyden ehkäisemistä, työurien pidentämistä sekä työntekijöiden taitojen monipuolista kehittämistä vastaamaan työelämän vaatimuksia.

Suomen haasteena on miten ehkäistään muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten työelämän ulkopuolella olevien, pitkäaikaistyöttömien, vähän koulutettujen, maahanmuuttajien ja osittain työkykyisten syrjäytyminen työmarkkinoilta. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrä on kasvanut, nuorten työttömyys on korkealla ja pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut.

Tältä osin ohjelma pyrkii ottamaan huomioon keskeiset ryhmät ja se toimii samansuuntaisesti kansallisten toimenpiteiden kanssa. Sivulla 34 olisi kuitenkin voinut olla tarkempaa kuvausta nykyisistä työmarkkinoista, joita leimaavat pätkä-, ja silpputyöt, määräaikaisuudet sekä alipalkkaus ja näistä syistä johtuva työssäkäyvien köyhyys.

Sivun 35 kaksi kappaletta tasa-arvosta pitäisi kirjoittaa selkeämmällä kielellä. Tukirakenteiden ja mallien kehittämisestä samoin kuin palvelutarpeiden tunnistamisesta pitäisi päästä konkreettisempiin toimiin ja jatkaa niiden hyvien käytäntöjen ”jalkauttamista”, joita on kehitetty jo kuluvalla kaudella. Vähäiset resurssit on käytettävä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Sivulla 35 toimenpiteistä puuttuvat ikääntyvien työllistämistoimet.

Koulutusvalinnoissa vähähiilinen talous ei liene ykkösprioriteetti, kun tavoitteena on kouluttaa pitkäaikaistyöttömiä. Ympäristöosaaminen on tärkeää kaikkien tunnistaa, mutta tässä yhteydessä esimerkiksi työelämä- ja yhteiskuntataidot ovat oleellisempia. Sivulla 45 hankevalintojen yleisperiaatteet on riittävä kirjaus tästä aiheesta.

Samoin sivulta 37 pk-yritysten koulutussisällöissä on vähähiilinen talous korostunut muiden yhtä tärkeiden asioiden, kuten esimerkiksi työelämän jaksamis- ja osallisuusasioiden kustannuksella.

Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Sivulle 40 ehdotamme lisättäväksi tarkennusta liittyen erilaisiin oppijoihin; se koskee myös aikuisia, niin työssä olevia kuin työttömiä. Tunnistamisen ja ohjaamisen resurssit vaativat vahvistusta.

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

SAK kiinnittää huomiota siihen, että työmarkkinajärjestöt ovat yrittäneet vaikuttaa työvoimapalvelulain kautta muun muassa siihen, että työttömät pääsisivät terveystarkastusten piiriin. Käytännössä tämä ei vielä toimi. Sen vuoksi onkin tarpeen, että asia on kirjattu tavoitteeksi myös tähän rakennerahasto-ohjelmaan.

Tekninen tuki

Ohjelmakaudella 2000–2006 työmarkkinajärjestöt saivat rahoitusta omien toimijoidensa kouluttamiseen ohjelmatyöhön ja hanketoimintaan sekä alue- että valtakunnan tasolla. Nyt päättyneellä kaudella tuki on ollut vähäistä, mikä näkyy mm. työmarkkinajärjestöjen toteuttamien hankkeiden vähäisyytenä. Tuen tarvetta on jo siitäkin syystä, että toimijat ovat vaihtuneet eikä rakennerahastotoiminta ole tuttua uusille sukupolville.

Teknisen tuen allokaation ja/tai viestintäsuunnitelman laatimisen yhteydessä tulee tarkentaa sosiaalipartnereiden tiedotus- ja koulutustarpeiden vaatimat resurssit.

Yhdennetty alueellinen kehittäminen

Sekä kohdat 4.1 että 4.2. vaatinevat vielä tarkistamista: ovatko tekstit oikean otsikon alla, esimerkiksi maahanmuuttajien integroiminen työvoimana ja voimavarana, sosiaalisen eheyden vahvistaminen ja alueiden välisen eriytymisen hillitseminen. Nämä on kytketty osaksi kaupunkien kasvusopimuksia ja Inka-ohjelmaa, joiden painopisteet eivät ehkä ole juuri niitä, joita tähän ohjelmaan on kirjoitettu.

Kumppanit

SAK on osallistunut Koheesio 2014+ -työryhmään, joka valmisteli hyvissä ajoin tulevaa ohjelmaa. Osittain alueilla oli eroavaisuuksia siinä, miten sosiaalipartnerit otettiin valmistelussa huomioon. Valmistelu sujui kevääseen 2013, jolloin koheesiovarojen jakokriteerit päätettiin ohi Koheesio 2014 -työryhmän ja alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan. Tältä osin kumppanuusperiaate ei toiminut toivotulla tavalla.

Yhdenvertaisuus

Sivulla 63 ”saavutettavuuden parantaminen” on selitetty vasta neljännessä kappaleessa, vaikka siihen viitataan jo ensimmäisessä kappaleessa. Pieni täsmennys siis tähän kohtaan. Toisessa kappaleessa luetellaan ryhmiä ja syitä, joiden vuoksi ei saa syrjiä. Listaan pitäisi lisätä ammattiyhdistyksen jäsenyys.

Sivulla 64 kolmannessa kappaleessa puhutaan asenteisiin vaikuttavista hankkeista. Tähän kohtaan voisi lisätä maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt.

Seuraavassa kappaleessa kuvaillaan ESR-rahoituksella tuettavaa toimintaa. Siinä mainitaan hyvin työelämän ja osaamisen kehittämistoimet. SAK ehdottaa lisättäväksi myös työehtojen tuntemisen. Tämä on erityisen tärkeä myös liikkuvien työntekijöiden osalta; onhan ohjelman yksi keskeinen tavoite työvoiman liikkuvuus.

Sukupuolten tasa-arvo

SAK korostaa, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kytkeytyvät läheisesti toisiinsa. SAK on huolissaan siitä, että tasa-arvokeskustelun painopiste on siirtynyt viime vuosina koskemaan naisten urakehitystä, naisyrittäjyyttä sekä yritysten hallituspaikkoja. Näillä kysymyksillä on oma arvonsa, mutta nämä teemat ja aloitteet uhkaavat jättää katveeseensa hyvin suuren epätasa-arvosta kärsivän naisryhmän.

Suomessa oli vuonna 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan 1 800 euroa tai vähemmän kuukaudessa ansaitsevia naisia noin 160 000. Miehiä tässä matalapalkkaisten joukossa oli 100 000 vähemmän. Matalapalkkaisia miehiä on selvästi vähemmän kuin naisia kaikissa ikäryhmissä. Matalapalkkaongelman sukupuolittuneisuutta korostaa se, että 2 000 euroa tai sitä vähemmän kuussa ansaitsevia miehiä on noin 70 000 vähemmän kuin 1 800 euroa tai alle sen palkkatuloja saavia naisia.

Tasa-arvon valtavirtaistaminen ja kohdennetut erityistoimet vaativat huomion kiinnittämistä naisten työmarkkina-asemaan. Tasa-arvopolitiikassa tulisi puhua myös työtätekevien matalapalkkaisten naisten ansiotason nostomahdollisuuksien parantamisesta samalla, kun puhutaan naisten urakehityksen tukemisesta. Naisten heikot palkat johtuvat tuntipalkkojen pienuudesta ja siitä, että useat naiset eivät saa tehdä työtä niin monta tuntia kuin haluaisivat. Naiset eivät voi täysimääräisesti käyttää osaamistaan mm. nollatyösopimusten vuoksi. SAK suosittaa, että tasa-arvohankkeiden valintakriteereihin otetaan vahva työelämän arkitodellisuuden näkökulma.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry