Kansaneläkelaitoksen rahoitusta koskeva luonnos hallituksen esitykseksi
Sosiaali- ja terveysministeriö
Vakuutusosasto
PL 33
00023 VALTIONEUVOSTO
Lausuntopyyntö STM005:00/2008
(SAK, STTK, AKAVA) Lakiluonnokseen sisältyy useita esityksiä, joilla selkeytetään Kansaneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan rahoitusta.
Luonnoksessa esitetään kansaneläkkeiden rahoituksesta, että valtion perusrahoitus nostettaisiin 53 prosenttiin, ja että kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärä vuoden lopussa tulisi olla 5 prosenttia kansaneläkevakuutuksen kuluista. Molemmat esitykset ovat kannatettavia. Valtion perusrahoituksen nostaminen pienentää samalla huomattavasti valtion lisärahoitusosuutta ja lisää näin ollen rahoituksen läpinäkyvyyttä. Työnantajien kansaneläkevakuutusmaksujen tuotto on kuitenkin edelleen merkittävä osa kansaneläkkeiden rahoitusta.
Edelleen esitetään, että sairausvakuutusrahastosta erotettaisiin muut kuin sairausvakuutus- ja kuntoutusetuudet omaksi muun sosiaaliturvan rahastoksi. Uudesta rahastosta maksettaisiin muun muassa lapsilisät, yleinen asumistuki, opintotuki ja työmarkkinatuki. Myös tämä esitys on kannatettavaa. Kolmannen etuusrahaston perustaminen mahdollistaa myös toimintakulujen kohdentamista nykyistä paremmin.
Kansaneläkelaitos esittää lisäksi säädettäväksi, että muun sosiaaliturvan rahastossa olevia varoja voitaisiin tilapäisesti käyttää ristiin. Tämä tarkoittaa, että jonkin etuuden maksamiseen tilitettyjä varoja voitaisiin käyttää jonkin toisen etuuden maksamiseen, ja että tilanne oikaistaisiin mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin tilinpäätöksessä. Muun sosiaaliturvan rahastosta maksettavat etuudet kustantaa pääosin valtio. Esityksen toteuttamiselle ei ole periaatteellisia esteitä.
Myös esitys sairausvakuutusrahaston liikkumavaran väljentämisestä siten, että tämän rahaston rahoitusomaisuuden määrä voisi vaihdella 8 ja 12 prosentin rajoissa, on perusteltu.
Luonnokseen sisältyy myös esitys, että sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuista säädettäisiin samalla valtioneuvoston asetuksella kuin sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen maksuista. Muutosesityksen perusteluna on se, että sairaanhoitomaksujen määrääminen valtioneuvoston asetuksella olisi aikataulullisesti joustavampi käytäntö erityisesti verohallinnon kannalta.
Sairausvakuutuksen rahoitusuudistusta valmisteltaessa pidettiin selvänä, että sairaanhoitomaksuista on niiden veroluontoisuuden takia säädettävä vuosittain lailla. Lisäksi sairausvakuutuksessa nimenomaan sairaanhoitovakuutuksen menojen, erityisesti lääkekorvausten arvioidaan jatkossa nousevan merkittävästi muun muassa ikärakenteen muutoksen takia. Tämä merkitsee nousupaineita myös verojen yhteydessä perittäviin vakuutettujen sairaanhoitomaksuihin. Sairausvakuutuslakia tulisikin muuttaa siten, että myös työnantajat osallistuisivat sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseen, kuten palkansaajajärjestöt ovat jo sairausvakuutuksen rahoitusuudistusta valmisteltaessa esittäneet. Näistä syistä on sairaanhoitomaksujen määrääminen vuosittain lailla edelleen perusteltua. Tähän liittyy myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanta (Stv:n mietintö 22/2005 vp), jonka mukaan sairausvakuutuksen maksujen ja eri maksajatahojen rahoitusosuuksien kehitystä on tärkeätä seurata vuosittain.
Sairausvakuutuksen rahoitukseen jäi siis vuoden 2006 uudistuksessa epäjohdonmukaisuuksia. Perusteltua ei ole esimerkiksi se, että työtulovakuutuksesta maksettavat mata-päivärahat rahoitetaan samalla tavalla kuin esimerkiksi työntekijöiden sairausvakuutuksen päivärahat.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
AKAVA ry