Kansallisen ruokastrategian taustaselvitys

Maa- ja metsätalousministeriö
PL 30
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntönne24.6.2009 nro MMM030:00/2009

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoa kansallisen ruokastrategian taustaksi laaditusta selvityksestä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry esittää lausuntonaan seuraavaa.

SAK:n jäsenliitto Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL ry on antanut selvityksestä oman lausuntonsa. SAK viittaa tältä osin jäsenliittonsa lausuntoon. SAK on pyytänyt lausuntoaan varten myös Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n näkemyksiä.

Palvelualojen ammattiliitto haluaa kiinnittää erityistä huomiota strategiassa esiin nostettuun eri toimijoiden koulutukseen. Strategiaehdotuksen tiivistelmässä kysytään, miten kotimaisten ruokatuotteiden menestystekijöistä viestitään kuluttajille? PAMin näkemyksen mukaan avainkysymys on, miten kaikki ruokaketjun toimijat tuntevat käsittelemänsä ja myymänsä tuotteet? Hahmotetaanko tuotteiden menestystekijät ja tiedetäänkö niiden alkuperä tai jäljitettävyys, jotta niistä voidaan ja osataan kertoa kuluttajille. Tuotetuntemuksen lisääminen on iso koulutuskysymys. Ruokasektorin nelikenttäanalyysissä yhtenä menestystekijänä on mainittu korkea koulutustaso, mutta se ei nykyisellään koske ruokaketjun eri osissa toimivia kuin pieneltä osin. Korkeaksi koulutustasoksi täytyy myös mieltää jatkuva työn ohessa kouluttautuminen, ei ainoastaan pohjakoulutus.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen mukana pysyminen vaatii ruokaketjun joka kohdassa jatkuvaa tietojen päivittämistä sekä motivaatiota palvella kuluttajia mahdollisimman laajasti. Toisen asteen koulutusta tulee monipuolistaa ruokatuotteiden tuntemuksen sekä kuluttajaneuvonnan osalta ja lisäksi erityistä huomiota pitää kiinnittää sekä maahanmuuttajien että vähäisen koulutuksen varassa olevien aikuisten täydennyskoulutukseen. Vastuullisuus- ja ympäristökysymykset tulevat jatkossa vaikuttamaan nykyistä vahvemmin ostopäätöksen tekoon ja vastuu kuluttajien ohjaamisesta on yhdessä niin työnantajilla, yrittäjillä kuin työntekijöillä.

PAM teetti kesällä 2009 Suomen gallupilla eettistä kuluttamista selvittäneen tutkimuksen, jonka mukaan tällä hetkellä ainoastaan 52 % myyjistä koki pystyvänsä auttamaan asiakasta tuotteiden alkuperän selvittämisessä joko erittäin tai melko hyvin. Lähes 60 % vastaajista ilmoitti, ettei ole saanut perehdytystä tuotteiden taustoihin. PAMin mielestä on selvittämisen arvoista, voitaisiinko erilaisilla tuotemerkinöillä ja yhteisten kansainvälisten standardien laajemmalla käytöllä helpottaa kuluttajien valintaa ja toisaalta turvata tuotteiden mahdollisimman ekologinen ja eettinen tuotanto.

Työvoiman turvaaminen jatkossa on elinkeinopoliittisesti ja palvelun laadun kannalta keskeinen kysymys. Arvioiden mukaan nimenomaan vähittäiskaupan myyntihenkilöstön rekrytoiminen tulee vaikeutumaan. PAM katsoo, että ruokasektorin kiinnostavuus työpaikkana paranee, kunhan työehdot ja palkkaus ovat kilpailukykyisiä ja työn ohessa jatkokouluttautuminen on mahdollistettu niille, jotka haluavat kehittyä työssään ja sitoutua alalle.

SAK:n mielestä selvityksessä on pohdittu kohtuullisen hyvin kuluttajatottumusten mahdollisia muutoksia ja niiden vaikutusta tulevaisuudessa ruokasektorille. Ruoan ja terveyden välinen yhteys on myös strategiassa tunnistettua ja terveellisemmän ruoan saattaminen markkinoille korostuu selvityksessä erityisesti. On kuitenkin muistettava, että ruoan laatu on kuluttajalle myös muuta kuin annettu mahdollisuus ostaa terveellistä ruokaa tai aterioita.

Jatkossa strategiassa olisi keskityttävä pohtimaan hyvälaatuisen ja terveellisen ruoan tuottamisen lisäksi sitä, miten se olisi myös kaikille suomalaisille tarjolla eli kohtuuhintaista ja helposti saatavilla.

Kuluttaja kohderyhmänä käsitellään ruokastrategiassa tällä hetkellä lähinnä vaatimusten esittäjinä. Olisikin tärkeää, että jatkossa strategia huomioisi kuluttajan toimijana, jolla on oikeuksia. Kuluttajalla on ostosvalintojaan tehdessä oikeus tietää luotettavasti se, onko hänen ostamansa ruoka tai ateria hänen määrittelemillään kriteereillä hyvälaatuista. Selkokielisistä ja riittävän täsmällisistä pakkausselosteista pitäisi selvitä luotettavasti esimerkiksi se, mitä kemiallisia aineita ruoanvalmistuksessa on käytetty, kuinka kotimaista/paikallisesti tuotettua ruoka on ja mitä luomu tarkoittaa kunkin tuotteen osalta.

Selvityksessä on nostettu pohdittavaksi mahdollisuus tehdä veroratkaisuja ruuan terveellisyyden perusteella. Monestakin syystä tällainen lähestymistapa ei ole kuitenkaan järkevää. Tällaisessa veromallissa jouduttaisiin erittäin vaikeisiin määrittelyongelmiin eikä verotuksen eriytyminen tuotteittain olisi myöskään neutraliteettiperiaatteen mukaista. Järjestelmästä tulisi myös helposti kovin byrokraattinen. Lisäksi voisi aiheutua epätoivottuja tulonjakovaikutuksia.

Työvoiman riittävyys ja työvoimavaltaisuus ja siitä johtuvat työvoimakustannukset esitetään ruokasektorin nelikenttäanalyysissä yhdeksi alan heikkoudeksi (2.5.). Strategialuonnoksessa ratkaisuksi tarjotaan lähinnä ulkomaalaista työvoimaa. Lähtö-olettamus, jonka mukaan runsaan työvoiman käyttö sektorilla on ongelma ja erityisesti se, että työntekijöiden palkkakustannukset ovat liian suuria, on erikoinen. Olisi syytä pohtia ennemminkin syitä siihen, miksi ruokasektorille ei hakeuduta töihin. Työn houkuttelevaksi tekemiseen vaikuttaa mm. hyvät työolosuhteet, säälliset palkat ja mahdollisuus kehittyä työssään muun muassa jatkokouluttautumalla ammatissaan. Näihin kysymyksiin on kiinnitetty huomiota myös SEL:n lausunnossa.

Selvityksessä kiinnitetään huomiota päivittäistavarakauppojen voimakkaaseen keskittymiseen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin kuten siihen, että kaupan osuus ruoan kuluttajahinnoista on viime vuosina kasvanut. Ruoan hinnan voimakas nousu on huolenaihe erityisesti palkansaajien ostovoiman ja toimeentulon kannalta. On hyvä, että asiaa selvitetään tarkemmin. Erityisesti strategian valmistelussa olisi kiinnitettävä huomiota teollisuuden, kaupan ja alkutuotannon välisen kehityksen seurannan lisäksi myös siihen, miten varmistetaan se, että keskitetty päivittäiskaupparakenne ei johda vähäisen kilpailun vuoksi korkeisiin ruuan kuluttajahintoihin.

Ruokastrategiaa valmistelemaan on tarkoitus asettaa työryhmä syksyllä 2009. SAK pitää tarpeellisena, että työryhmään otetaan mukaan myös alan työntekijäpuolen edustus.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry