ILOlle vuonna 2015 annettavat raportit ratifioimattomista yleissopimuksista (ILOn perussääntö artikla 19)

Työ- ja elinkeinoministeriö
PL 32
00023 Valtioneuvosto

ACD 7, TEM/1779/04.03.02/2014

ILOlle vuonna 2015 annettavat raportit ratifioimattomista yleissopimuksista (ILOn perussääntö artikla 19)

Lausuntopyynnössä mainittuja yleissopimuksia ja niiden ratifiointiedellytyksiä on toistuvasti käsitelty kolmikantaisessa ILO sopimusjaostossa ja neuvottelukunnassa. Sopimuksen nro 97 osalta ratifiointiedellytyksiä selviteltiin vuonna 1998 ja sopimuksen 143 osalta vuosina 1995 ja 2002.

Vuoden 1995 selvityksessä ratifiointiesteenä pidettiin osan I osalta työvoimapalvelulain joidenkin säännösten muutostarvetta ja osan II osalta työnantajapuolen kielteistä suhtautumista. Vuoden 2002 selvityksessä todettiin useiden yleissopimuksen alaa koskevien lakien ja direktiivien olevan muutosten kohteena, mitä enemmistö piti syynä ratifiointipäätöksen lykkäämiseen.

Vuoden 2002 selvityksessä mainittuihin lakeihin on sittemmin tehty lukuisia muutoksia. Osan I oleskelu- ja työlupa-asiat olivat esillä 1.4.2004 voimaan tullutta ulkomaalaislakia (301/2004) uudistettaessa. Julkisista työvoimapalveluista annettua lakia (1295/2002), vuodesta 2013 lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta on muutettu lukuisia kertoja ja viimeisin muutos (HE 277/2014vp) tulee voimaan tämän vuoden alussa. Muutosten kohteena ovat olleet myös osan II kohdalla esillä olleet sosiaaliturvasäännökset, asumiseen perustuvaa sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista koskeva lakia ja eläkelainsäädäntö.

Palkansaajakeskusjärjestöjen näkemyksen mukaan yleissopimusten edellyttämät lainsäädäntömuutokset olisi tullut huomioida jo näissä muutoksissa. Kansainvälisten sopimusten tarkoitus ja tavoite on nimenomaan kehittää jäsenvaltioiden lainsäädäntö ja käytäntöjä, joten lainsäädännön muutostarve ei mitenkään voi perustaa ratifiointiestettä.

Erityisesti tämä pitää paikkansa Suomen kaltaisessa kehittyneessä maassa, jossa hyvinkin nopeasti pystytään tuottamaan korkeatasoista lainsäädäntöä.

Yleissopimusten osalta on vielä huomattava, että ne ovat sopusoinnussa EU:n tavoitteiden, useiden asiaa koskevien direktiivien ja myös niitä toteuttavan yhdenvertaisuuslain kanssa.

Palkansaajajärjestöt olettivat, että yleissopimusten ratifioinnin mahdollisesti edellyttämät lakimuutokset olisi tutkittu ja toteutettu edellä mainittuja lakeja uudistettaessa. Näin ei ilmeisesti ole kaikilta osin tapahtunut. Tilanne on kuitenkin oleellisesti muuttunut sitten vuoden 2002, jolloin ratifiointia päätettiin lykätä. Ajantasainen selvitys ja sopimusten ratifiointiesitykset tuleekin nyt valmistella mahdollisimman pikaisesti.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Akava ry