ILO:lle vuonna 2009 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö
PL 32
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntönne 14.4.2009
Dnro 992/083/2009

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry esittää lausuntonaan seuraavaa

Yleissopimus 8

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 16

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 22

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 53

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 73

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 87

Toimitamme erillisen lausunnon koskien järjestäytymisoikeutta.

Yleissopimus 92

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 98

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 100

Yleissopimus koskee samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavaa samaa palkkaa. Työehtosopimusneuvotteluissa 2007 – 2008 naisten ja miesten tasa-arvoa edistettiin yksityisellä sektorilla lähinnä parantamalla perhevapaaetuja. Palkankorotukset olivat yksityisillä aloilla pääsääntöisesti prosenttipainotteisia, jotka eivät suosi palkkaerojen kaventamista. Poikkeuksena voi mainita kiinteistöalalle sovitun ansiokehitysohjelman, jonka tarkoituksena on ottaa kiinni yksityisen palvelusektorin vähimmäispalkkataso vuoteen 2015 mennessä. Tällä on merkitystä siivoojien työn arvostuksen nostamiseen ja ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamisessa.

Julkisella sektorilla tasa-arvon edistäminen kohdistui lähinnä samapalkkaisuuden edistämiseen. Kunta-alalle saatiin yleisen ja merkittävän korotustason lisäksi palkkaohjelma, jossa tasa-arvoerän kustannusvaikutus on koko kunta-alalla 1,5 prosenttia palkkasummasta. Jäsenliittomme JHL:n jäsenryhmistä kaksi kolmasosaa saa tasa-arvokorotukset ja jäsenistä jopa 30 prosenttia saa 2,6, prosentin suuruisen tasa-arvoerän.

Samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on kaventaa keskimääräistä 20 prosenttiyksikön palkkaeroa viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2008 naisten palkat olivat 81,17 % miesten palkoista (Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot, Tilastokeskus). Kuromista samapalkkaisuusohjelman tavoitteeseen on 3,83 prosenttia. Jos tavoiteaikataulussa aiotaan pysyä, tulisi palkkaeron kaventua 0,70 prosenttiyksiköllä jokaisena seuraavana viitenä vuotena (2010 – 2015).

Tasa-arvosuunnitelmaan liittyvä palkkakartoitus on yleistynyt, mutta SAK:n luottamusmieskyselyssä vain 35 prosenttia ilmoitti tietävänsä kartoituksen olemassaolosta. STM:n teettämän selvityksen mukaan 60 prosenttia työpaikoista oli kartoituksen tehnyt. Saman selvityksen mukaan vain kolmanneksella työpaikoista luottamushenkilöt olivat mukana tekemässä palkkakartoitusta, vaikka laki edellyttää yhteistyötä henkilöstön edustajien kanssa. Sekä SAK:n että STM:n selvityksistä ilmenee, että palkkakartoitusten laatu ei ole useinkaan tarpeeksi hyvä, jotta perusteettomia palkkaeroja voitaisiin havaita. Molemmissa selvityksissä ilmenee myös se, että vaikka syrjintää olisi ilmennyt, niin korjaaviin toimiin ei ryhdytty. STM:n selvityksen mukaan 45 prosentilla työpaikoilla kartoituksesta ei seurannut mitään toimenpiteitä. SAK:n luottamusmieskyselyn mukaan korjaaviin toimiin oli ryhdytty 14 prosentilla palkkasyrjintää havainneilla työpaikoilla.

Jäsenliittomme Puu- ja erityisalojen liitto toteaa vastauksessaan, että palkkauksellinen tasa-arvo sukupuolten välillä on periaatteessa toteutettu kaikilla sopimusaloilla. Tätä periaatetta vahvistaa vielä erityinen tasa-arvolainsäädäntö. Tasa-arvovaltuutetun resurssit eivät ole kuitenkaan riittävät.

Yleissopimus 101

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 108

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 111

Yleissopimus koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää. Työehtosopimusneuvotteluissa 2007 ja 2008 useat SAK:laiset ammattiliitot saivat uusia kirjauksia liittyen tasa-arvoon sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Palkallisissa isyysvapaissa saatiin päänavaus useilla aloilla kuten esim. kaupan ala, majoitus- ja ravitsemisala, kiinteistöpalveluala, rakennusala, paperiteollisuus sekä eräät kuljetusalan sopimukset. Isyysvapaiden palkallisuus on yleisimmin 6 päivän pituinen. Eräissä merenkulkualan sopimuksissa palkallisuus on 12 päivää.

Myös palkallinen äitiysvapaa laajeni monilla aloilla ja tuli kokonaan uutena kaupan alalle, majoitus- ja ravitsemisalalle, kiinteistöpalvelualalle sekä rakennusalalle. Adoptiovanhempien vapaissa, etävanhempien oikeudessa hoitaa sairasta lasta ja rekisteröityihin parisuhteisiin liittyvissä palkallisissa vapaissa saatiin joissakin sopimuksissa parannuksia.

Tasa-arvolain mukainen tasa-arvosuunnittelu ei ole edennyt työpaikoilla siten kuin laki edellyttää. SAK:n luottamusmieskyselyn mukaan vuonna 2008 vain 58 prosenttia yli 30 työntekijän työpaikoista on laatinut tasa-arvosuunnitelman. STM:n teettämän selvityksen (2009:11) mukaan vuonna 2008 62 prosenttia työpaikoista oli tehnyt suunnitelman. Selvityksen mukaan parhaiten suunnitelmilla oli myönteistä vaikutusta työn- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä häirintään.

SAK:n luottamusmieskyselyssä 2008 kysyttiin ensimmäistä kertaa luottamusmiesten havaitsemaa syrjintää työpaikalla. Eniten syrjintää oli havaittu terveydentilan (13 % työpaikoista), iän (11 %) ja työn osa- tai määräaikaisuuden (10 %) vuoksi. Eniten syrjintää on havaittu yksityisillä palvelualoilla (em. syistä yhteensä 57 %) ja vähiten teollisuudessa. Korjaaviin toimiin oli vastaajien mielestä ryhdytty kolmanneksessa kaikista syrjintätapauksista.

Jäsenliittomme Puu – ja erityisalojen liitto toteaa vastauksessaan, että periaatteellisella tasolla ILO:n ammatillista syrjintää kieltävä sopimus toteutuu sopimuksen edellyttämällä tavalla. Käytännön työelämässä ongelmia kuitenkin esiintyy erityisesti miesten ja naisten työhönoton ja palkkauksen ehtojen erilaisuudessa. Puu – ja erityisalojen sopimusaloilla miesten ja naisten palkat ovat samanarvoisiksi katsottavissa töissä liki samat. Naisten huonompi palkka-asema näkyykin suoranaisen palkkasyrjinnän sijasta siinä, että naiset miehiä useammin sijoittuvat vaativuudeltaan vähäisemmiksi arvioituihin ja siten heikommin palkattuihin töihin. Eri sopimusaloja keskenään vertailtaessa tämä eriarvoisuus vain korostuu.

Yleissopimus 121

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 122

Yleissopimus koskee työllisyyspolitiikkaa. Muutosturvauudistus tuli voimaan vuonna 2005. Muutosturvan toimintamalli on osoittautunut hyvin tarpeelliseksi välineeksi rakennemuutostilanteissa irtisanottujen työntekijöiden uudelleen työllistymisen tukemiseksi. Työvoimahallinnolla on keskeinen rooli työntekijöiden tarvitseman koulutuksen hankkimisessa. Tätä varten tarvitaan työvoima- ja elinkeinotoimistoihin riittävät voimavarat, joita kuitenkaan ei aina ole voitu taata. Lisäksi myös työvoimahallinnon henkilömääriin kohdistuu vähentämispaineita valtion tuottavuusohjelman johdosta.

Lomautukset ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuoden lopulta lähtien. Tämän johdosta heräsi huoli lomautettujen koulutusmahdollisuuksien turvaamisesta. Työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa (sosiaalitupo) sovittiin muutosturvan laajentamisesta pitempiin lomautuksiin heinäkuun 2009 alusta lukien. Samalla laajennettiin myös määräaikaisten työntekijöiden mahdollisuuksia muutosturvaan.

Työvoimapolitiikassa tulisi pystyä nykyistä paremmin ennakoimaan tulevia muutoksia. Erilaisiin rakennemuutos- ja siirtymätilanteisiin on varauduttava valtakunnallisella, alueellisella ja yritys- sekä työpaikkatasolla. Yksi tähän liittyvä uudistus on työvoimatoimikuntien tehtävien muutos. Uudet työllisyyden edistämistoimikunnat osallistuvat aiempaa suunnitelmallisemmin alueellisen työvoimapolitiikan seurantaan, suunnitteluun ja toimeenpanoon.

Suurissa irtisanomistilanteissa muutosturvan toimivuus on parantunut. Ei pidä kuitenkaan unohtaa sitä, että iso osa työttömyysjaksoista alkaa määräaikaisen työsuhteen päättyessä. Työvoimapolitiikan toimenpiteillä tulee voida nykyistä paremmin vastata näiden työttömien tarvitsemiin palveluihin työllistymisen edistämiseksi.

Yleissopimus 133

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 134

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 135

Yleissopimus koskee työntekijäin edustajien suojelua yrityksessä ja heidän toimintansa helpottamista. Jäsenliittomme Puu- ja erityisalojen liitto toteaa vastauksessaan, että vaikka työntekijöiden edustajien työsuhdeturva ja toimintamahdollisuudet ovat periaatteessa kunnossa, niin käytännön työelämässä niiden toteutumisessa on vakavia puutteita. Luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja irtisanotaan tehtäviä hoitaessaan. Näistä laittomuuksista maksetut rahalliset korvaukset eivät poista sitä epäkohtaa, että luottamushenkilöiden työsuhteita ei palauteta juuri koskaan. Edellä yleissopimuksen nro 100 kohdalla olemme tuoneet esille sen, että vain kolmanneksella työpaikoista luottamushenkilöt olivat mukana tekemässä palkkakartoitusta, vaikka laki edellyttää yhteistyötä henkilöstön edustajien kanssa.

Yleissopimus 144

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 145

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 146

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 147

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 150

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 151

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 154

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 160

Yleissopimus koskee työtilastoja. Viittaamme edelliseen lausuntoomme vuodelta 2004 artiklan 9 osalta.

Linkki ansiotilastojen ja työaikatilastojen välillä on edelleen puutteellinen. Kaikki palkansaajat kattavasta työaikatilastoinnista (Labour Force Survey) vastaa Tilastokeskus ja ansiotilastot tuottaa pääasiassa työnantaja. Siten työaika- ja ansiotietojen ristiintaulukointi halutun toimi- tai sopimusalan mukaan on varsin ongelmallista. SAK:n mielestä kattavat viikko- ja/tai vuosityöaikaan perustuvat tilastot täydentäisivät nykyistä tilastointia artiklan edellyttämällä tavalla.

Yleissopimus 163

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus164

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 178

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 179

Ei lausuttavaa.

Yleissopimus 180

Ei lausuttavaa.

Varaamme mahdollisuuden täydentää lausuntoamme tässä lausuntopyynnössä pyydettyjen yleissopimusten osalta. Toimitamme erillisen lausunnon koskien järjestäytymisoikeutta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry