Ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän mietintö kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta

Oikeusministeriö
PL 25
00023 VALTIONEUVOSTO

Kirjeenne 7.6.2010 OM 6/41/2009

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry kannattaa työryhmän esitystä Ihmisoikeuskeskuksen perustamisesta eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen. Jatkovalmistelussa on kuitenkin otettava huomioon seuraavat seikat:

Valtuuskunnassa on oltava myös työntekijäkeskusjärjestöjen edustus

Työryhmä esittää perustettavaksi valtuuskuntaa, johon pykäläehdotuksen mukaan kuuluisivat kansalaisyhteiskunnan, perus- ja ihmisoikeustutkimuksen sekä muiden perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen osallistuvien tahojen edustajat. Perusteluissa todetaan, että &#;8221valtuuskuntaa asetettaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota monipuoliseen asiantuntemukseen ja edustavuuden turvaamiseen sekä jäsenkunnan toimintaan perus- ja ihmisoikeuksien parissa”. Lisäksi perusteluissa todetaan, että valtuuskunta voisi kutsua kuultavaksi esimerkiksi ammattiliittojen ja työmarkkinaosapuolten edustajia, jotka eivät ole edustettuina valtuuskunnassa. Tältä osin jää epäselväksi, onko työryhmän tarkoituksena esittää, että työntekijöitä edustavilla järjestöillä olisi aina edustus valtuuskunnassa vai että heitä vain kuultaisiin.

Käytännössä työntekijäjärjestöt edistävät ja valvovat ihmis- ja perusoikeuksien toteutumista työelämässä. Ne kouluttavat jäseniään ja luottamusmiehiään perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä. Ammattiliitot myös valvovat ihmisoikeuksien toteutumista työelämässä, sillä ne ratkovat erimielisyyksiä sekä hoitavat ja rahoittavat valtaosan syrjintää koskevista oikeudenkäynneistä. Myös ns. Pariisin periaatteissa mainitaan ammattiliitot (trade unions) esimerkkinä kansalaisjärjestöistä (non-governmental organizations), joiden pitää olla edustettuina kansallisessa ihmisoikeusinstituutiossa. Periaatteet lähtevät siis siitä, että ammattiliitot ovat kansalaisjärjestöjä, jotka edistävät perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Ammattiliitoilla on edustus esimerkiksi Ranskan kansallisessa ihmisoikeusinstituutiossa (ks. työryhmämietintö s. 28). Esitystä on tämän vuoksi syytä täydentää ja selvästi todeta, että valtuuskunnassa on oltava myös työntekijäkeskusjärjestöjen edustus.

Kantelujen vanhentumisaikoja on vielä pohdittava

Työryhmä esittää vanhentumisaikojen lyhentämistä viidestä vuodesta kahteen vuoteen.

Sinänsä on hyvä, että asiat käsitellään nopeasti. Vanhentumisaikojen lyhentämistä on kuitenkin vielä syytä miettiä, sillä lyhyet vanhentumisajat saattavat paitsi estää oikeuden toteutumista myös lisätä kantelujen määrää.

Vanhentumisaikoja on syytä pohtia sen takia, että asiat ovat yhteiskunnassa monimutkaistuneet. Tämän takia saattaa kestää aikansa ennen kuin selviää, onko asiasta syytä kannella vai ei. Lisäksi on syytä varata aikaa mahdollisille neuvotteluille. Jos vanhentumisajat ovat lyhyet, saattaa käydä joko niin, että kansalainen joutuu kantelemaan vain säilyttääkseen oikeutensa, tai vanhentumisaika on jo kulunut umpeen ennen kuin selviää, ettei asiaa pystytä ratkaisemaan paikallisesti.

Ihmisoikeuskeskuksen suhdetta eri valtuutettuihin ja neuvottelukuntiin on selvennettävä ennen lainsäädäntömuutoksiin ryhtymistä

Mietinnössä on selostettu yhdenvertaisuustoimikunnan mietintöä (KM 2009:4) sekä eri valtuutettujen ja neuvottelukuntien tehtäviä. Työryhmä ei kuitenkaan ole pohtinut näiden ja Ihmisoikeuskeskuksen suhdetta toisiinsa.

Pohdinta on syytä tehdä ennen lainsäädäntömuutoksiin ryhtymistä. Pitäisi selventää mm., minkälainen neuvonta ja opastus kuuluvat Ihmisoikeuskeskukselle ja minkälainen valtuutetuille. Myös suhdetta työsuojeluviranomaisiin pitäisi käsitellä. Muutoin voi käydä niin, että kansalaiset ovat entistä enemmän hämmentyneitä ja epätietoisia siitä, keneen ottaa yhteyttä. Myös valtuutettujen ja Ihmisoikeuskeskuksen sijaintia pitäisi pohtia. Voi olla tarkoituksenmukaista sijoittaa valtuutetut tai osa heistä oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen.

Pohdinta on syytä tehdä nyt, kun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeja ollaan uudistamassa.

Myös muilla kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla pitää olla mahdollisuus tulla valituksi ilman eri vapautta

On selvää, ettei työryhmän esittämiä lakimuutoksia voida toteuttaa ilman henkilöstöä. Uusien työntekijöiden palkkaaminen on tämän vuoksi ehdottoman tarpeellista. Ei kuitenkaan ole perusteltua, että kaikkiin esitettyihin uusiin virkoihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.

Perus- ja ihmisoikeuksiin on erikoistunut henkilöitä, joilla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa. Ottaen huomioon keskuksen tehtävät on perusteltua kannustaa hakemaan ja pyrkiä nimittämään keskukseen myös vähemmistöjen edustajia ja ylipäätään taustoiltaan erilaisia henkilöitä. Alan asiantuntijoita ei ole Suomessa paljon, joten tämäkin rajaa valittavia. Tämän vuoksi myös muilla kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla mutta muutoin pätevällä hakijalla pitää olla mahdollisuus tulla valituksi.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry