Horizon 2020
Työ- ja elinkeinoministeriö
TEM/3182/00.06.02/2011
Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan kommentit Euroopan komission ehdotukseen Horizon 2020.
Uuden paradigman tarve
Palkansaajakeskusjärjestöt (PSKJ) kannattavat tutkimuksen ja innovoinnin yhteistä strategiakehystä, joka kattaa nykyisen tutkimuksen puiteohjelman (”seitsemäs puiteohjelma 2007-2013”), kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman innovaatiotoimet (CIP) sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) toimet. Strategian tavoite, jolla edesautetaan luomaan nykyistä paremmat yhteydet tutkimuksen ja innovoinnin välillä etenkin komissiossa ja sitä tukevissa neuvoa-antavissa elimissä ja selkeyttää erityisesti ohjelmien rahoitusta ja hallintoa on kannatettava.
Tutkimus- ja innovaatiotoiminta on talouden kannalta Euroopalle yhtä välttämätöntä kuin esimerkiksi julkistalouden ongelmien selvittäminen. Uusi toimintaympäristö ja vakavat taloudelliset ja yhteiskunnalliset haasteet edellyttävät ohjelmilta aivan uutta toimintatapaa. On etsittävä synergioita, tehtävä strategisempaa tutkimusta ja hyödynnettävä innovaatiotoiminnan kaikkia arvoverkostoja. Onnistuneella tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla tulevaisuuden menestysedellytysten rakentaminen turvataan EU:ssa varmimmin ja näiden toimien osuutta EU:n budjetissa tuleekin kasvattaa.
Paradigma edellyttää tuotannon ja teknologian lisäksi erityisesti tutkimuksen, tiedon ja palvelujen huomioimista innovaatiojärjestelmää kehitettäessä. Näin suuriin yhteiskunnallisiin muutoshaasteisiin kyetään vastaamaan parhaiten. Lisäksi laajan innovaatiokäsitteen määrittely avaa innovaatioprosessin koko yhteiskuntaa koskevaksi.
Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat myös sitä, että innovaatio tulisi ymmärtää ja määritellä laajasti myös ohjelmatoiminnan käytännöissä. Innovaatio kattaa tutkimuksen, teknologian ja tuotteiden lisäksi myös sosiaalisen vuorovaikutuksen, organisoitumisen muodot ja organisaatioiden menettelytavat mm. työpaikoilla mutta myös julkiset ja yksityiset palveluprosessit, liiketoimintamallit, designin, tuotemerkit ja tuotannon. Vaikka Horizon 2020 ehdotuksessa mainitaan innovointi laajassa merkityksessä, niin painoalueiden asettamisessa, määrärahojen suunnitellussa, jaossa ja konkreettisissa ehdotuksissa tämä näkyy heikosti.
Voimavarojen kohdentaminen keskeisiin painopisteisiin
PSKJ kannattaa kaikkien kolmen pilarin tavoitteita. Nyt ohjelmavalmistelussa onkin keskityttävä varmistamaan se, että nämä kolme pilaria tulevat toimimaan ohjelmassa yhteen eivätkä eriydy sekä se, että myös ohjelmien sisältö tulee vastaamaan ohjelman hyviä tavoitteita. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä yritysten lisääntyvän innovaatioyhteistyön lisäksi ohjelman toimijat on saatava hakemaan ratkaisuja aidosti myös yhteiskunnallisiin haasteisiin.
1) Huipputason tiede
On lisättävä huippuosaamista niin koulutuksessa kuin taitojen kehittämisessäkin, varmistettava yliopistojen kehittäminen maailmanluokan tasolle, sekä luotava avoimet, huipputasoa edustavat ja houkuttelevat tutkimusjärjestelmät. Tutkijoiden liikkuvuus sekä korkeakoulututkintojen ja tutkijoiden ammatillisen pätevyyden tunnustaminen ovat keskeisiä kysymyksiä, joihin kuuluu myös kattava sosiaaliturva ja asianmukaiset palkkaus- ja eläkejärjestelmät. EU tarvitsee houkuttelevat ja toimivat tutkijoiden yhtenäismarkkinat. Samalla kun huippututkimukselle taataan paras mahdollinen ympäristö on varmistuttava siitä, että sitä voidaan myös soveltaa Euroopassa ja hyödyntää entistä paremmin myös liiketoiminnassa.
2) Teollisuuden johtoasema
Eurooppa on suurten yhteiskunnallisten haasteiden edessä. Teollisen tuotannon pysyminen Euroopassa edellyttää tiedon ja tutkimuksen yhä monipuolisempaa ja laajempaa hyödyntämistä sekä teollisuustoimien linkittymistä yhä voimakkaammin palvelutoiminnan kanssa. Siirtyminen entistä laajemmin tietoon ja palveluun perustuvaan innovaatiojärjestelmään on edellytys sille, että suuriinkin yhteiskunnallisiin haasteisiin kyetään vastaamaan paremmin ja luomaan pohjaa tulevaisuuden kilpailukyvylle . Esimerkiksi tiedonhallinnan ja palveluiden aloilla toimii kansantaloudellisestikin arvioiden huomattava määrä pk-yrityksiä, joissa syntyy uusia työpaikkoja. ”Teollisuuden johtoasema” -pilarin tavoitteiden saavuttaminen on erittäin tärkeä. Sen sisältö pitääkin saada vastaamaan vielä paremmin asetettuja tavoitteita. Mm. aivan uudenlaisen eurooppalaisen teollisuus- ja palveluyrittäjyyden vahvempi tukeminen tekee ohjelmasta yrityksille houkuttelevamman.
Liiketoimintamahdollisuuksien luominen
Perustutkimus ja soveltava tutkimus ovat tulevan innovoinnin olennaisia kasvualustoja. Olisi kehitettävä ja löydettäviä keinoja, joilla tutkimus voidaan ulottaa paremmin myös sellaisille toimijoille, jotka innovaatioiden kehittämisen ja edistämisen lisäksi hallitsevat koko innovointisyklin tutkimuksesta markkinoille saattamiseen asti. EU:n tutkimus&kehitys-rahoituksen ongelma on ollut ohjelmien heikkenevä vetovoima yrityskentässä, mikä pitkällä tähtäimellä vähentää sen vaikuttavuutta. Horizon 2020 -ohjelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei hallinnollisilla menettelytavoilla tarpeettomasti vaikeuteta esim. keksintöjen hyödyntämistä liiketoiminnassa. Myöskään perustutkimuksen julkisessa rahoituksessa vakiintuneet menettelytavat eivät aina sovellu sellaisenaan avoimessa kilpailussa toimivien yritysten tilanteeseen. Ongelma on erityisen haasteellinen muutamaan tuotteeseen erikoistuneille pk-yrityksille Olisikin hyvä käydä läpi kilpailu-, valtiontuki- ja julkisten hankintojen sääntöjen tarkistaminen sen varmistamiseksi, että ne eivät muodosta innovoinnin esteitä. Julkinen sektori voi puolestaan vauhdittaa innovaatioita tarjoamalla kannustimia omissa organisaatioissaan ja julkisten palvelujen toteutuksessa.
Sosiaalisten innovaatioiden merkitys vahvemmin sisällöksi
Innovaatiot eivät välttämättä synny lineaarisessa prosessissa vaan erilaisten sektoreiden, järjestelmien ja käsitteiden verkottumisesta ja yhteen nivoutumisesta. Esimerkiksi palveluinnovaatioiden taustalla on useimmiten uudet asiakastarpeet, yhteiskunnalliset uudelleenjärjestäytymiset ja yritysten yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja muutoksiin reagointi. Erityisesti asia on näin sosiaalisten innovaatioiden osalta, joista esimerkkinä työmarkkinaosapuolten yhdessä kehittämä työpaikkojen innovaatiotoiminta.
Tarvitsemme enemmän innovatiivisia yrityksiä. Tämä tarkoittaa yleensä rakennemuutoksia toimialojen sisällä ja välillä. Yksi tärkeimmistä uudistumiskyvyn varmistavista tekijöistä on yritysten innovaatiokyky, jonka mahdollistaa ennen kaikkea yritysten ja organisaatioiden henkilöstö. Yritysten johdon lisäksi koko sen henkilöstön osaamistaso, motivaatio kehittämistoimintaan ja kyky hyödyntää uutta teknologiaa ja tutkimusta on ratkaisevassa asemassa. Ilman työpaikkojen toimintamalleissa ja johtamistavoissa tehtyjä muutoksia innovatiivisuuden lisääminen ei onnistu. Myös jatkuvan oppimisen ja kumulatiivisen kokemuksen merkitys korostuu tässä kokonaisuudessa. Yritystasolla työmarkkinaosapuolten välinen luottamus ja yhteistyö ovat avainasemassa osaamisen, motivaation, sitoutumisen ja tehokkaan innovaatiohallinnan lisäksi.
3. Yhteiskunnalliset haasteet
On sinänsä perusteltua, että ”yhteiskunnalliset haasteet” kokonaisuus tukee niitä kokonaisuuksia, jotka on määritelty Eurooppa 2020 –strategiassa politiikan painopisteiksi ja yhteiskunnallisiksi haasteiksi. Kokonaan toinen kysymys on se, kuinka hyvin näiden kahden strategian yhdistymisessä on onnistuttu. Ensireaktiona kolmannen pilarin sisältöön todettakoon Suomen näkökulmasta erityisen keskeisiä sisältöjä löytyvän ”terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi”, ”turvallinen, puhdas ja tehokas energia”, ”ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet” sekä ”kestävä ja kilpailukykyinen biopohjainen teollisuus” osa ”elintarvike, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous” otsikoiden alta. Erityisesti kuudennen eli ”osallisuutta edistävien, innovatiivisten ja turvallisten yhteiskuntien” painopisteen osalta PSKJ toteaa, että se pitää tästä kokonaisuudesta tärkeinä ”osallisuutta edistävät yhteiskunnat” ja ”innovatiiviset yhteiskunnat” -sisältöjä.
Näiden viimeksi mainittujen sisältöjen osalta sosiaalisten innovaatioiden tärkeys konkretisoituu yhtäältä yhteiskunnallisen integraation ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien alueilla ja toisaalta yritysten, organisaatioiden ja yhteiskunnan innovaatiokyvyn säilyttämisessä ja laajentamisessa. On kyse uusista käyttäytymis- ja vuorovaikutusmalleista, institutionaalisista järjestelyistä ja verkostoista. Sosiaalisissa innovaatioissa yhdistyvät usein teknologiset ja ei-teknologiset sovellukset ja ne kytkeytyvät esim. tiivistyviin tuottaja–käyttäjä-vuorovaikutussuhteisiin, rakenteiden kehittämiseen ja sitä tukeviin toimintamalleihin sekä teknologian käyttöönottoon. Kyky teknologian (kuten ICT) monipuoliseen hyödyntämiseen mahdollistaa uudenlaiset yhteistyö-, toiminta- ja hallintotavat.
Horizon 2020 -ohjelman tulisi selkeyttää tutkimuksen ja innovoinnin välillä olevaa eroa ja toisaalta mahdollistaa niiden välinen lisääntyvä yhteistyö. Nyt tutkimuksen ja innovoinnin osalta sovelletaan erilaisia ”pelisääntöjä” sidosryhmiin ja työskentely-ympäristöihin. Ohjelmassa on etsittävä ratkaisuja, joissa nämä erot otetaan huomioon ja joissa niihin vastataan siten, että koko innovointisyklin tukeminen on mahdollista. Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen ei voi onnistua ilman vahvaa vuorovaikutusta tieteellisen tutkimuksen ja käytännön toiminnan välillä. Tätä vuorovaikutusta kuten myös käyttäjälähtöisyyttä tuleekin edelleen vahvistaa ohjelmassa.
Horizon 2020 –ohjelmaehdotuksessa luetellun kuuden haasteen listaa voisi täydentää ’Yhteiskunnan ja yritysten innovaatiokyvyn vahvistaminen’ -teemalla. Ehdotuksessa voisi myös määrittää korostetummin keskeisimpiä yhteiskunta- ja humanististen tieteiden konkreettisia tutkimusteemoja, jotta vuosituhannen tärkeimmät sosiaaliset innovaatiot voidaan identifioida, kehittää ja toimeenpanna. (ks. tarvittaessa Vienna Declaration: The most relevant topics in social innovation research, November 2011).
Haastelistan lisäysehdotuksesta huolimatta PSKJ tiedostaa, että Horizon 2020 –ohjelmakokonaisuudessa on niin runsaasti sisältöjä, että Suomen ei liene tarkoituksenmukaista yrittää panostaa kaikkiin tasapuolisesti. Kansallinen priorisointi on tarpeen. Esitys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen vapautta valita toimiensa painopisteet pitäisi rajoittaa.
Innovaatiokumppanuudet ovat kannatettavia edellyttäen, että niiden hallinto on selkeästi määritelty, ne ovat yhteensopivia jo käynnistettyjen prosessien ja välineiden kanssa tai pohjautuvat niihin, eivätkä ne ole ristiriidassa hallintomenettelyiden virtaviivaistamisen ja yksinkertaistamisen kanssa. Aktiivista ikääntymistä käsittelevä innovaatiokumppanuus toimii hyvänä pilottina, jonka avulla voidaan kerätä kokemuksia. Se tarjoaa lisäksi hyvän esimerkin yhteiskunnallisten ja tieteellis-teknisten innovaatioiden yhteistoiminnasta.
Yksinkertaistaminen
EU:n tutkimus&kehitys&innovaatio -rahoituksen ongelma on ohjelmien heikkenevä vetovoima yrityskentässä, mikä vähentää sen vaikuttavuutta pitkällä tähtäimellä. Horizon 2020-ohjelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei hallinnollisilla menettelytavoilla tarpeettomasti vaikeuteta keksintöjen, tutkimuksen ja innovaatioiden hyödyntämistä liiketoiminnassa.
Horizon 2020 -ohjelman olisi kyettävä tarjoamaan toimivia rahoitus- ja yhteistyömalleja niin yrityksille kuin tutkimuslaitoksille. Keskeistä on parantaa uuden tiedon taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta: kilpailukyvyn kasvua, työpaikkojen uudistumista ja uusien työpaikkojen määrän lisääntymistä sekä palvelujärjestelmien kestävyyttä. PSKJ kannattaa hankkeiden käsittelyn selkeyttämistä, yksinkertaistamista ja nopeuttamista. Luottamuksen ja kontrollin välille on löydettävä hyvä tasapaino.
Määrärahat ja rahoitusinstrumentit
Horizon 2020 -ohjelman pitäisi parantaa tutkimus- ja innovaatiorahoituksen instrumenttien houkuttelevuutta, joustavuutta ja vaikuttavuutta. Tukitoimet, taloudellinen tuki ja arviointikriteerit olisi mukautettava: 1) vähittäin eteneviin innovaatioihin, jotka reagoivat vallitseviin markkinavoimiin, yhteiskunnan muutoksiin ja yritysten ja organisaatioiden muutostarpeisiin, ja 2) vallankumouksellisimpiin innovaatioihin, jotka muovaavat markkinavoimia ja luovat uusia yhteiskunnallisia tarpeita, mutta joiden on usein selvittävä ensin erityisen vaikeasta taloudellisesti tuottamattomasta alkuvaiheesta.
Pk-yritykset on myös hyvä ottaa huomioon suunniteltaessa rahoitettavia aihealueita ja käytettäviä välineitä. Ehdotus pienyritysten innovaatioita tukevasta ohjelmasta on perusteltavissa kuten myös tutkimusintensiivisten pk-yritysten rahoitusmalli ja riskirahoitusmalli. Myös käyttäjälähtöisyyttä ja kaikkien kolmen pilarin tavoitteiden huomioimisesta olisi palkittava.
Kestävä kehitys mainitaan Horizon 2020 -ohjelman yhdeksi ensisijaiseksi tavoitteeksi. Kestävä kehitys tarkoittaa sosiaalista, taloudellista ja ympäristön kestävyyttä. Ohjelmassa kuitenkin kohdennetaan varoja lähinnä ilmasto- ja resurssitehokkuuteen. Koko ohjelman budjetista ilmastotavoitteelle osoitetaan 35 prosenttia. Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä sosiaalinen kestävyys olisi huomioitava selkeämmin ohjelmassa.
Euroopan aluekehitys- ja rakennerahastoja tulisi käyttää tutkimus- ja innovaatiokapasiteetin kehittämiseksi. Aluestrategioiden kehittämisen johtavana periaatteena voisi olla älykäs erikoistuminen. Euroopan sosiaalirahaston varat voitaisiin kohdentaa enenevissä määrin sosiaalisten innovaatioiden tukemiseen. Aluekehitysrahaston varoilla voisi tukea myös alueellisten, rajanylittävien klustereiden, tutkimuslaitosten ja yritysten innovointia edistävää toimintaa kuten erikoisalayritysten täydentävää ja keskinäistä verkottumista.
EU-rahoitteisissa ohjelmissa tulee keskittyä sellaiseen valtioiden väliseen yhteistyöhön, joka tarjoaa selvää eurooppalaista lisäarvoa. Jotta koko järjestelmä toimisi, ratkaisevassa asemassa on toimiva yhteys Horizon 2020 -strategiakehyksen ja uudistettavan koheesiopolitiikan strategiakehyksen välillä. Osaamisen ja innovointikyvyn rakentaminen vain koheesiopolitiikan instrumenteilla ei ole kuitenkaan riittävää vaan vaatii jäsenmaiden erityispanostuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lisätiedot:
Pia Björkbacka pia.bjorkbacka@sak.fi
Leila Kurki leila.kurki@sttk.fi
Pekka Pellinen pekka.pellinen@tek.fi
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Akava ry