Hallituksen esitys ydinenergialain muuttamisesta

Kauppa- ja teollisuusministeriö
PL 32
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntönne KTM048:00/2007

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 22.5.2007 pyytänyt SAK:n lausuntoa KTM:n ja Säteilyturvakeskuksen valmistelemasta ydinenergialain muutosehdotuksesta. Lainmuutos on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2008 alusta.

Esityksen pääasiallisena tarkoituksena on muuttaa ydinenergialakia niin, että se täyttäisi perustuslain asettamat vaatimukset nostamalla nykyään lakia alemmalla tasolla olevat määräykset itse lakiin. Uuteen lakiin otettaisiin myös säädökset voimankäytöstä, jolla suojattaisiin ydinenergian käyttöä lainvastaiselta toiminnalta. Esitykseen sisältyvät lisäksi ydinaineiden ns. kaksikäyttötuotteisiin ja ydinjätehuoltoon liittyvät uudet säädökset. Esityksessä on varauduttu myös ydinlaitosten käytöstä poistamiseen. Lausuntopyynnön mukana on toimitettu myös alustava luonnos ydinenergia-asetuksen muuttamisesta sekä luonnokset (4 kpl) ydinturvallisuutta koskeviksi valtioneuvoston yleisiksi määräyksiksi.

Nykyinen aikanaan perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetty ydinenergialaki on toiminut hyvin. Se on osaltaan varmistanut, että ydinvoimaa on Suomessa käytetty turvallisesti ja menestyksellä jo vuosikymmenien ajan. Vuoden 2010 lopulla valmistuva viides ydinvoimala ja käynnissä olevat hankkeet lisä-ydinvoiman edelleen rakentamiseksi sekä ydinjätteen loppusijoituskysymyksen kotimainen ratkaisu puoltavat sitä, että perustuslain vaatimusten lisäksi ydinenergialaki saatetaan muutoinkin kaikilta osiltaan ajan tasalle.

Ydinvoimaloiden turvallisuuden takaamisesta saadut kansainväliset ja kotimaiset kokemukset, uusin tieteellinen tieto ja tutkimustulokset sekä mm. Ruotsin ydinvoimaloiden turvallisuuskulttuurissa hiljakkoin ilmenneet puutteet korostavat tarvetta saattaa ydinenergiaa koskeva säädöspohja ajanmukaiselle tasolle. Kunnollinen lainsäädäntö on tarpeen myös ydinvoiman käytön yleisen hyväksyttävyyden takaamiseksi. Ydinvoimaa tarvitaan osana Suomen monipuolista energiantuotantoa ja sillä on huomattava merkitys myös kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Siksi on tärkeää, että ydinenergian käyttöä säätelevä lainsäädäntö on kunnossa.

Turvallisuutta ohjaavat periaatteet lakiin

Laadittu esityskokonaisuus vastaa hyvin lakiuudistukselle asetettuihin tavoitteisiin. Säteilyturvakeskuksen keskeinen rooli ja valvontavastuu korostuvat samalla kun toiminnanharjoittajien näkökulmasta pelisäännöt täsmentyvät entisestään. Esitys selkiyttää ydinenergian turvallisuusjärjestelyitä sekä suunnittelussa, rakentamisessa että käytössä ja myös käytöstä poistossa sekä ydinjätteiden käsittelyssä. Lainsäädännön ja käytäntöjen tulee Suomessa olla ydinturvallisuuden suhteen maailman kärkeä, mikä takaa paitsi henkilöstön ja väestön turvallisuuden myös voimaloiden korkean käyttöasteen.

On hyvä, että lakiin sisällytetään keskeisimmät ydinturvallisuutta ohjaavat pääperiaatteet. Voimaloiden rakentamisessa ja toiminnassa tulee noudattaa ns. syvyyssuuntaista turvallisuusperiaatetta, jonka mukaan turvallisuus varmistetaan useilla peräkkäisillä ja toisistaan riippumattomilla suojauksilla. Turvallisuuden maksimointi eli ns. SAHARA (Safety As High As Reasonably Achievable) ja säteilyaltistuksen optimointi alhaisimmille mahdolliselle tasolle eli ns. ALARA (As Low As Reasonably Achievable) kirjataan lakiin ja ko. periaatteet tulevat noudatettaviksi kaikessa ydinenergian käytössä jätteiden välivarastointi ja loppusijoitus mukaan lukien.

SAK pitää tärkeänä, että laki- ja asetusluonnos sekä yleiset turvallisuusmääräykset takaavat ydinvoimaloiden ja ydinmateriaalien sekä ydinjätteiden käsittelyyn osallistuvan henkilöstön terveyden ja turvallisuuden kaikissa olosuhteissa. Esitetty radioaktiivisen säteilyn 0,1 mSV:n enimmäisraja-arvo on tässä suhteessa riittävän alhainen. Positiivista on myös, että luonnoksissa korostetaan koko henkilöstön oikeutta ja mahdollisuutta osallistua korkean turvallisuuskulttuurin ylläpitoon mm. jatkuvan koulutuksen ja parannusehdotusten tekemisen kautta. Tärkeä on myös määräys siitä, että toiminnanharjoittajilla tulee aina olla &#;8221riittävä ja tehtäviinsä soveltuva, ammattitaitoinen henkilöstö”. Turvallisuudesta ei esitysten mukaan myöskään saa tinkiä missään vaiheessa esim. säästösyistä.

Selkeä johtojärjestelmä ja vastuunjako (mm. vaatimus vastuullisen johtajan asettamisesta), jota Säteilyturvakeskus valvoo, sisältyy myös ehdotuskokonaisuuteen. Uusiin voimaloihin vaadittava kyky kestää suuren lentokoneenkin törmäykset sisältyy myös säädöksiin.

Terrorismi ja mielenosoitukset eri uhkia

Ydinvoimaloihin kohdistuva laittoman toiminnan uhka on huomioitu esityksissä ottamalla lakiin määräykset, joiden nojalla voimaloiden turvallisuudesta ja vartioinnista vastaavat henkilöt voivat tarvittaessa voimakeinoin estää voimaloihin tunkeutumisen tai ydinmateriaalien varastamisen. Välittömät torjunta- ja tarkastustoimet ovat laitosten oman turvahenkilöstön vastuulla. Samalla heillä on velvoite kääntyä ongelmatilanteissa välittömästi poliisin puoleen sekä informoida Säteilyturvakeskusta.

Vaikka terrorismin uhka onkin Suomessa vähäinen, on siihen varautuminen perusteltua. Asetettava neuvottelukunta laatii aikanaan tarkemmat ohjeet siitä, kuinka eri tilanteissa menetellään. On vältettävä sekä mahdolliset yli- että laiminlyönnit turvallisuuden varmistamisessa.

Ohjeissa on syytä tehdä ero varsinaisen väkivaltaisen vahingonteon ja ydinturvallisuuden tahallisen vaarantamisen ja toisaalta ydinvoiman vastustamiseen tähtäävän, laittoman aktivismin välille. Molempiin on syytä varautua, mutta keinot ovat ymmärrettävästi toisistaan poikkeavia. Turvallisuushenkilöstön johtamisen, ohjeistuksen, koulutuksen ja harjoittelun merkitys korostuu laittoman toiminnan ehkäisemisessä.

Esityksen mukaan Säteilyturvakeskuksen yhteyteen perustetaan uusi asiantuntijaelin, joka käsittelee ydinenergian käytön turvajärjestelyihin liittyviä asioita. Henkilöstöllä on olennainen merkitys turvallisuusjärjestelyjen onnistumisen kannalta. Siksi SAK pitää tärkeänä, että neuvottelukuntaa nimitettäessä myös alalla toimivan ay-liikkeen asiantuntemus ja edustus otetaan huomioon.

Lakiluonnos on laadittu ennen nykyisen hallitusohjelman valmistumista. Siksi siinä puhutaan edelleen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, joka kuitenkin on tarkoitus lakkauttaa vuoden vaihteessa ja korvata kokonaan uudella työ- ja elinkeinoministeriöllä. Tämä muutos otettaneen huomioon lopullista esitystekstiä laadittaessa.

Ydinenergialain uudistaminen esitetyltä pohjalta on perusteltua ja on toivottavaa, että esitys saataisiin eduskuntaan heti syysistuntokauden alkaessa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry