Hallituksen esitys HE 185/2010 vp laiksi kotoutumisen edistämisestä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta / Osallisena Suomessa -kokeilu

Eduskunnan sivistysvaliokunta
Lausuntopyyntönne

Sisäministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä. SAK oli mukana kotouttamislain kokonaisuudistushankkeen taustaryhmässä kun taas STTK:lta ja Akavalta ei pyydetty edustusta ryhmään. On tärkeää, että jatkossa kaikilla palkansaajakeskusjärjestöillä, SAK:lla, STTK:lla ja Akavalla on mahdollisuus osallistua tämän tyyppisten lakiesitysten valmistelutyöhön.

Osallisena Suomessa -kokeilun valmisteluun eivät työmarkkinajärjestöt ole osallistuneet.

SAK:n, STTK:n ja Akavan mielestä on tarpeellista, että nk. kotouttamislaki uudistetaan nykytilaa vastaavaksi laiksi kotoutumisen edistämiseksi. Suhtaudumme hallituksen esitykseen pääpiirteissään myönteisesti.

Osallisena Suomessa -kokeilu

Kotouttamiskoulutuksessa on paljon pullonkauloja ja ongelmia, joihin on hyvä etsiä ratkaisuja. Osallisena Suomessa -kokeilulla on tarkoitus löytää uusia muotoja kotouttamiskoulutuksen kehittämiseksi, mikä on positiivinen asia. Uudet kotoutumiskoulutuksen koulutuskokonaisuudet ovat kannatettavia. On tärkeää, että syntyy uusia viranomaisyhteistyön muotoja kuntien, kuntayhtymien sekä ELY-keskusten välille.

Epäilemme kuitenkin Osallisena Suomessa -kokeilun tarpeellisuutta. Hankkeita on ollut ja on tälläkin hetkellä paljon. Lisäksi hankerahoituksella on jo aiemmin toteutettu toimintaa, jonka tulisi olla osa normaalitoimintaa ja -rahoitusta. Esimerkiksi hankeen tavoitteiksi mainittujen asiakaslähtöisyyden ja joustavien, mutta saumattomasti toisiaan seuraavien kielikurssien tulisi olla itsestäänselvyys.

Valtaosa kotouttamiseen liittyvistä ongelmista on jo tiedossa. Ensisijaista on nyt tehokkaiden ja kattavien kotouttamistoimien valtavirtaistaminen ja oikea resurssoiminen. Kokeilulakiin tarkoitetut julkiset varat on parempi käyttää varsinaisen kotouttamislain resursoimiseksi. Jos kokeilu kuitenkin toteutetaan, on syytä miettiä, onko Osallisena Suomessa -kokeilun paikka tässä laissa.

Mikäli päätetään edetä Osallisena Suomessa -kokeilussa, esitämme seuraavaa:

Jaottelu eri kotoutumispolkuihin on perusteltua. Kotoutumispolku kahdessa on kiinnitetty erityishuomiota maahanmuuttajanaisiin, joiden kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on erityisen tärkeää. Toinen tärkeä ryhmä on mielestämme perusopetusiän ylittäneet maahanmuuttajanuoret, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta. Nämä ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta ja työelämästä.

Kielikoulutuksen uusia malleja tulee kokeilla. Ammatillisen aikuiskoulutuksen työryhmän (Akku) esitysten mukaisesti kielikoulutuksen yhdistämistä ammatilliseen ja muuhun täydennyskoulutukseen ja oppisopimuskoulutuksen tulee kokeilla. Hyviä kokemuksia saatu esimerkiksi nk. Most-hankkeessa työharjoittelun ja kielikoulutuksen yhdistämisestä. Tämän hankkeen kokemuksia syytä hyödyntää Osallisena Suomi -kokeilussa samoin kuin työn ja kielikoulutuksen yhteensovittamista.

Kokeilulaki olisi voimassa kaksi vuotta. Epäilemme, pystytäänkö niin lyhyessä ajassa kokeilemaan tehokkaasti aivan uusia koulutusmuotoja. Kokeilun kustannukset ovat mielestämme kalliita ja vienevät resursseja muilta kotouttamistoimenpiteiltä, sillä esityksen mukaan Osallisena Suomessa kokeilun valtion ja kuntien maksamaan osuuteen (noin 4,5 miljoonaa euroa), ei ole osoitettu uusia määrärahoja.

Uusia kotouttamiskeinoja tulee kokeilla ilman byrokratian asettamia esteitä, mutta niihin pitää saada rahoitus kokonaisuudessaan niin, ettei muu kotouttamistoiminta kärsi. Pitää myös huolehtia siitä, ettei kokeiluun osallistuvien maahanmuuttajien koulutus jää kesken kokeilun loputtua.

Kokeilun avulla lienee tarkoituksena saada eri viranomaiset saumattomampaan yhteistyöhön keskenään kotouttamisen kehittämisessä. Tämä on mielestämme hyvä asia esityksessä, mutta sen pitäisi olla muutenkin itsestään selvyys. Ammattiliittojen panos yhteistyökumppanina voisi tuoda lisäarvoa viranomaistyöhön kokeilun eri osa-alueille, erityisesti koulutuspoluille yksi ja kaksi.

Mahdollisten hankkeiden tulee tuottaa uusia tapoja kotoutumisen edistämiseen ja ne tulee ottaa nopeasti yleiseen käyttöön. Muuten kokeiluun sijoitetuista rahoista ei ole hyötyä.

Lopuksi

Pidämme tärkeänä, että kotouttamislakia uudistetaan siten, että kaikki maahanmuuttajat pääsevät osallisiksi kaikista tarvitsemistaan kotouttamistoimenpiteistä. Maahanmuuttajamäärien lisääntyessä jo lähitulevaisuudessa, yhteiskunta ei selviä velvollisuuksistaan, ellei kotouttamistoimenpiteisiin suunnata huomattavaa määrää lisäresursseja: rahaa ja työvoimaa.

Järjestöt toteavat tässä yhteydessä, ettei Suomi ole vieläkään ratifioinut siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelua koskevaa YK:n yleissopimusta. Myös kansainvälisen työjärjestö ILO:n muuttavia työntekijöitä koskeva sopimus nro 97 sekä siirtolaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä sekä ulkomaalaisten työntekijöiden yhtäläisiä mahdollisuuksia ja yhtäläisen kohtelun edistämistä koskeva sopimus nro 143 tulisi ratifioida pikaisesti.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Akava ry
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry