Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö

Lausuntopyyntönne 7.10.2014
TEM/1915/03.01.01/2013 TEM060:00/2012 (HARE)

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä, jossa hallitus esittää eduskunnalle säädettäväksi uutta lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta.

Lakien uudistaminen on tarpeellista. Erityisesti alueiden kehittämisestä säädetyn lain ja rakennerahastolain yhdistäminen tukee jatkossa paremmin aluekehittämisen ja rakennerahastotoiminnan yhteyttä.

Lakiesityksen lähtökohtana olivat selkeämpi työnjako ja kevyempi suunnittelujärjestelmä. Palkansaajajärjestöt esittävät tältä osin huolensa siitä, että lakiluonnos ei kokonaisuudessaan vastaa näitä ennalta asetettuja tavoitteita.

Lakivalmistelun venyminen alkuperäisestä ja siitä seurannut nopea loppuvalmistelu on valitettavaa. Lausunnon antamisen kannalta olisi ollut tarpeellista, että lain perustelut olisivat olleet hallituksen esityksessä mukana.

Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Esityksen 12 § säädetään Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan tehtävistä. On tärkeää, että tehokkaassa työskentelyssä huomioidaan kumppaneiden eli työmarkkinajärjestöjen mukana oleminen. Keväällä 2013 työ- ja elinkeinoministeriö kätilöi maakuntien liittojen ja ELY-keskusten neuvottelukuntien sovun tulevan rakennerahastokauden rahoituksesta. Tästä päätettiin ohi Koheesio2014+ työryhmän sekä alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan. Hallituksen käsittelyyn viedystä esityksestä ei informoitu työmarkkinajärjestöjä eikä muita sidosryhmiä.

Tyytymättömyyttä aiheuttaa myös kumppanien heikko osallistaminen Suomen kannan muodostukseen EU:n neuvostoon. Muutaman viime vuoden aikana EU4-jaoston laaja kokoonpano on kokoontunut ainoastaan yhden kerran. Suomen kannat esitellään ja perustellaan ainoastaan jälkikäteen sidosryhmille. Tähän palkansaajakeskusjärjestöt toivovat muutosta.

Lain 23 § säädetään maakunnan yhteistyöryhmästä (MYR). Lakiin on aiheellisesti kirjattu työmarkkinajärjestöjen edustus. Kuitenkin jossain maakunnissa, kuten Kainuussa on edetty väärään suuntaan, kun MYR:in kokoonpanosta on päätetty. Palkansaajajärjestöille varattiin vain yksi varsinaisen edustajan paikka. Esimerkiksi Akavalle osoitettiin Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenen varajäsenyys. Tätä kehitystä on mahdotonta hyväksyä.

Tästä syystä 23 § momentin kolme pitäisi kuulua siten, että yhteistyöryhmässä on oltava tasapuolisesti edustettuina maakunnan alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot. Nyt momentissa käytetään sanaa ”kattavasti” (”Yhteistyöryhmän kokoonpano on sovitettava siten, että siinä ovat kattavasti edustettuina maakunnan alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot”).

Esityksen 26 § neljänteen momenttiin kirjoitettu muotoilu antaa mahdollisuuden tulkita, että viranomainen voi myötää rahoitusta ns. pienelle hankkeelle vaikka MYR olisi asiasta eri mieltä. Palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, että kyseistä kohtaa tulee tarkastella uudelleen.

On huomioitava, että isot ja merkittävät hankkeet voivat olla eri alueilla hyvin erisuuruisia. Palkansaajakeskusjärjestöt vaativat kaikista hankkeista listaukset MYR:n kokoukseen ensisijaisesti päätettäväksi, mutta vähintään tiedoksi.

Lakiesitykset mahdollistavat sinällään joustavan yhteistyön ELY-keskusten ja Maakuntaliittojen välillä. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset. Esimerkiksi Uudellamaalla on jo toteutettu U:maan ELY-keskuksen ja Maakuntaliiton yhteistoimintaa (mm. ELY-keskuksen neuvottelukunnan ja MYR:in yhteisseminaarit).

Esityksen 26 § momenttiin viisi on kirjattu: ”Liike- ja ammattisalaisuuden piiriin kuuluvia yksittäisiä yrityshanke-esityksiä ei voida käsitellä yhteistyöryhmässä”. Tämän kirjauksen käyttämistä asioiden valmistelussa olisi syytä seurata TEM:n toimesta, jotta käytettävät kriteerit olisivat yhdenmukaiset. Julkista tukea saavien hankkeiden tulisi olla julkisia myös sisällöltään avoimuuden ja seurattavuuden vuoksi.

Palkansaajakeskusjärjestöt esittävät, että maakuntien yhteistyöryhmien muiden kuin viranomaisia edustavien tahojen edustaja valitaan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöön. Tämä toteuttaisi Halken 23.3.2012 tekemää linjausta maakuntien yhteistyöryhmien aseman vahvistumisesta. 23 § mainitaan mahdollisuudesta asettaa jaostoja ja 26 § maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksestä. Palkansaajakeskusjärjestöillä on erityisesti sellaista tietoa ja tuntemusta maakuntien kehittämisestä ja hankkeista, että järjestöjen edustus maakuntien yhteistyöryhmien sihteeristöissä olisi perusteltua.

Lain 11 § ”vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston” sijoittaminen Maaseutuvirastoon (hallintoviranomainen), TEM:iin (todentamisviranomainen) ja valtiovarainministeriöön (tarkastusviranomainen) vaikuttaa käytettävissä olevan resurssin määrään nähden turhan raskaalta ja monimutkaiselta. On tärkeää, että avustusvarat ovat heti vuonna 2014 käytettävissä. Palkansaajakeskusjärjestöt esittävät avun jatkamista yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa, kuten tähän saakka on tapahtunut.

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta

Esityksen 8 § kohdassa tekninen tuki muistutamme, että määrärahaa budjetoitaessa osa siitä varataan hankkeiden toteuttajien koulutukseen sekä tiedottamiseen.

Esityksen mukaan 26 §:n liittojen rakennerahastohankkeiden maksatusmenettely jättää avoimeksi kysymyksen jääkö maakuntaliitoille myöntövaltuutta. Palkansaajakeskusjärjestöt muistuttavat, että lakiesityksen lähtökohta olivat selkeämpi työnjako ja kevyempi suunnittelujärjestelmä.

Esitämme tältä osin huolemme, että lakiluonnoksen 26 § ollaan muuttamassa nykyistä käytäntöä, jossa maakuntaliitot ovat voineet pistää hankkeilta käyttämättä jääneet tukirahat varsin nopeasti liikkeelle uusiin hankkeisiin ilman raskasta uudelleenbudjetointimenettelyä. Tämä lisäisi byrokratiaa ja hallintokustannuksia.

Palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, että maakuntaliittojen rahoittamien hankkeiden osalta tulee säilyä myöntövaltuus liitoilla, jotta voidaan turvata mahdollisesti vapautuvan hankerahoituksen nopea uudelleen sitominen ohjelman toteutukseen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Lauri Lyly
Puheenjohtaja

Matti Tukiainen
Työ- ja elinkeinojohtaja

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Mikko Mäenpää
Puheenjohtaja

Leila Kostiainen
Pääsihteeri

Akava ry

Sture Fjäder
Puheenjohtaja

Pekka Piispanen
Johtaja