Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta, täytäntöönpanon seuranta, GRETA

Ulkoasiainministeriö
PL 176
00023 Valtioneuvosto

HEL7836-28

Kysymys 22

Ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma on tehty 2005. Suunnitelmaa on tarkistettu 2008.

Yleissopimuksen voimaan saattamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 122/2011) on viitattu vuoden 2008 tarkistettuun toimintasuunnitelmaan. Tämän suunnitelman hallitus katsoi täyttävän sopimuksen edellyttämät hankkeet. SAK ei kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että yleissopimus on voitu panna täytäntöön Suomessa vain tarkistettuun toimintasuunnitelmaan viittaamalla. Näin sen takia, että tarkistettua toimintasuunnitelmaa tehtäessä ei missään vaiheessa keskusteltu yleissopimuksesta eikä sopimus muutoinkaan ohjannut työryhmän työtä. Esimerkiksi hallituksen esityksessä viitatussa koulutus- ja tiedottamisalatyöryhmässä ei ole ollut työmarkkinajärjestöjen edustusta, vaikka työmarkkinajärjestöt ovat 19.3.2010 päivätyn harmaan talouden torjuntaa, työvoiman väärinkäyttöä ja ihmiskaupan ehkäisemistä koskevan kannanoton mukaisesti sitoutuneet ihmiskaupan ehkäisemiseen sekä uhrien suojeluun ja auttamiseen sopimuksen 5 artiklan 6 kohdan tarkoittamalla tavalla.

Kysymys 32

Suomen lainsäädännössä on uhrien tunnistamista koskevat säännökset. Käytännössä tunnistamisessa voi kuitenkin olla puutteita.

Suomeen on monena kesänä tullut turistiviisumilla thaimaalaisia luonnonmarjanpoimijoita. Kesällä 2013 tilanne kärjistyi ja 50 poimijaa teki tutkintapyynnön ihmiskaupasta.

Tutkintapyynnön tehneet thaimaalaiset ovat tulleet Suomeen itsenäisinä yrittäjinä ja näennäisesti vapaina poimimaan marjoja silloin, kun heille sopi. Poimijat ovat joutuneet maksamaan välityspalkkioita Suomeen päästäkseen, he nukkuivat lattialla siten että 73 poimijalla oli vain yksi suihku käytössään ja lentoliput olivat marjoja ostavan yrityksen hallussa. Vaikka marjojen poimiminen oli periaatteessa vapaaehtoista, käytännössä heidän oli pakko poimia, jos he halusivat maksaa velkansa kotimaassa. Suomessa heiltä veloitettiin 16 euroa joka päivä ylläpidosta. Ylläpito sisälsi makuupaikan lattialla ja auton käyttöoikeuden. Bensiinin he joutuivat maksamaan itse.

Poimijoiden valitettua tilanteestaan yritykselle yritys totesi, että he ovat laiskoja. Marjoja kyllä olisi ollut, jos poimijat olisivat viitsineet poimia. Se, etteivät poimijat päässeet heille lupailtuihin ansioihin, johtui yrityksen mukaan poimijoiden laiskuudesta. Yritys vaihtoi lopulta omavaltaisesti poimijoiden lentojen paluupäivän.

Lähes välittömästi tutkintapyynnön tekemisen jälkeen syyttäjä teki syyttämättä jättämispäätöksen ilman, että poimijoita olisi kuultu. Myöskään valtakunnansyyttäjä ei ole ollut kiinnostunut asiasta.

On toki mahdollista, että asiassa on menetelty oikein. Tuntuu vain oudolta, että juttu olisi tutkittu perusteellisesti niin lyhyenä aikana.

Kysymys 35

Suomen hallituksen 25.6.2008 hyväksymässä tarkennetussa ihmiskaupan vastaisessa toimintasuunnitelmassa on todettu Dublin-menettelyyn liittyvät ongelmat ja esitetty niitä selvitettäväksi. Mitään täsmennyksiä ulkomaalaislakiin ei kuitenkaan ole sopimuksen voimaan tulon jälkeen tehty, jotta Suomen lainsäädäntö vastaisi sopimusta.

Kysymykset 30 ja 39

Yleissopimuksen voimaan saattamista koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, ettei voimaansaattamisella ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Sopimuksessa edellytetään kuitenkin konkreettisia toimia, joiden suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät resursseja. Esimerkiksi työsuojeluviranomaisten mahdollisuudet valvoa yksittäisiä työpaikkoja ja puuttua työperäiseen ihmiskauppaan ovat heikentyneet ja heikkenevät edelleenkin, koska henkilöresursseja työsuojelussa ei ole lisätty. On tämän vuoksi selvää, että sopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano olisi edellyttänyt lisärahoitusta, mitä tietämämme mukaan ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Laajan viranomaisvalvonnan (verottaja, poliisi ja työsuojeluviranomaiset) lisäksi pitäisi taloudellisesti huolehtia myös kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksista, sillä ne tekevät merkittävää työtä ihmiskaupan ehkäisemisessä. Myöskään kansalaisjärjestöjen avustuksia ei ole lisätty.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry