Esitysluonnos yrittäjän eläkelain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pitää hallituksen esitysluonnosta heikennyksenä sekä yrittäjien eläketurvan, että myös julkisen talouden kannalta.

Yrittäjän eläkevakuutus on sosiaalivakuutusta. YEL vaikuttaa eläketurvan lisäksi myös yrittäjien muuhun sosiaaliturvaan, mm. vanhempainpäivärahojen ja sairauspäivärahojen tasoon. Keskeistä on se, millaisen sosiaaliturvan YEL:illä saa, eikä vain se, miten paljon YEL yrittäjälle maksaa. SAK korostaa myös, että YEL ei ole yritystuki eikä sitä sellaiseksi tule tehdä.

On myös huomioitava, että monet tekevät työuransa aikana työtä sekä palkansaajina että yrittäjinä. Yrittäjän eläkevakuutusta pitäisi kehittää niin, että eläketurva kertyisi mahdollisimman samankaltaisesti kaikesta työstä. Tämä vaatisi mm. YEL:in alarajan alentamista.

Edellisen, vuonna 2023 voimaantulleen YEL-uudistuksen tavoitteena oli, että yrittäjän eläkemaksu ja sosiaaliturva vastaisivat aiempaa tarkemmin hänen todellista työpanostaan ja ansiotasoaan. Näin yrittäjien eläke- ja muu sosiaaliturva olisi parantunut. Tavoitteena oli myös valtion rahoitusosuuden kasvun pieneneminen. Tämä nyt lausunnolla oleva esitys vie YEL:iä toiseen suuntaan. Vaikka edellinen uudistus jäi eri vaiheiden takia vajavaiseksi, nyt ihan toiseen suuntaan menevä ehdotus on poukkoilevaa politiikkaa eikä varmastikaan lisää yrittäjien luottamusta järjestelmään.

Yrittäjän eläkelain uudistuksessa tulisi olla tärkeänä tavoitteena myös valtion rahoitusosuuden pieneneminen. Valtion rahoitusosuus YEL-järjestelmästä on kasvanut 2000-luvulla reippaasti. Vuonna 2026 sen arvioidaan nousevan jo lähemmäs 600 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti säästetään mm. sosiaaliturvasta ja palveluista ja käydään keskustelua palkansaajien eläkeleikkauksista. Tällä hallituskaudella on tehty merkittäviä leikkauksia muuhun sosiaaliturvaan kuten työttömyysturvaan, asumistukeen, sairauspäivärahaan ja toimeentulotukeen.

SAK on huolestunut siitä, että lausunnoilla oleva malli lisäisi entisestään veronmaksajien kustannuksia, lausuntoluonnoksen mukaan noin sadalla miljoonalla eurolla vuosittain. On kuitenkin todennäköistä, että tämä arvio on liian matala ja kustannukset tulevat nyt esitettyä korkeammiksi. Oikeudenmukaisempi uudistus edellyttäisi yrittäjien maksavan eläkemaksuja todellisista tuloistaan ja ehkäisisi tulonmuuntoa.

Yrittäjän parempi eläketurva vähentäisi myös yrittäjien tarvetta turvautua vähimmäiseläkkeisiin. Tälläkin olisi vaikutusta julkiseen talouteen. Yrittäjien oman vastuun kasvattaminen parantaisi myös palkansaaja- ja yrittäjätyön välistä kilpailuneutraliteettia. Sen sijaan esitetty uudistus voi entisestään lisätä palkansaajatyönä tehtävän työn vastentahtoista siirtämistä yrittäjätyöksi, ja heikentää heidän eläke- ja muuta sosiaaliturvaansa. Uudistuksella on vaikutuksia myös yrittäjien keskinäiseen kilpailuneutraliteettiin. Näitä vaikutuksia ei esitysluonnoksessa arvioida.

Hallituksen esitysluonnos on valmisteltu kiireellä, vaikka kyseessä on todella suurivaikutuksellinen uudistus. Vaikutusarviot ovat puutteellisia. Näin suuret uudistukset tulisikin valmistella huolella laajapohjaisesti. Uudistus tulisi palauttaa valmisteluun ja huomioida kunnolla myös uudistuksen yhteiskunnalliset ja julkisen talouden vaikutukset.

Myös rahastointia olisi hyvä selvittää. Rahastointia ei kuitenkaan voi tehdä veronmaksajien rahoilla.

SAK toteaa myös, että Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus valmistelee työeläkepolitiikkaa koskevat asiat keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikantaisesti. Niin ei ole toimittu tämän hallituksen esityksen osalta, vaan SAK kutsuttiin yhteen YEL-kuulemistilaisuuteen, joka pidettiin 13.5.2026. Lisäksi kuuden viikon lausuntoaika osui suurelta osin heinäkuun lomakauteen eikä ole optimaalinen.