Esitysluonnos matkailijaverosta

SAK kiittää matkailijaveroa koskevasta lausuntopyynnöstä. Tunnistamme esitysluonnokseen liittyvän sekä puoltavia että vastustavia perusteita, mutta kokonaisuudessaan SAK kannattaa matkailijaveron käyttöönottoa. Keskeisimmät huomiomme esitysluonnoksesta tiivistetysti:

• Verojärjestelmän näkökulmasta matkailijaveroa voidaan pitää haittojen verotuksena, joka on yleisesti ottaen perusteltua.
• Päätösvalta veron käyttöönotosta sekä verotuotot tulee ohjata kunnille.
• Matkailijaveron tuotot tulee kanavoida alueilla matkailun haittojen torjuntaan ja elinkeinojen toimintaedellytyksiin, jolloin kilpailuvaikutukset jäävät maltillisiksi.
• Prosenttiperusteisen veron ohella kiinteää euromääräistä veroa tulisi selvittää, koska se vastaisi paremmin haittaveron ideaa.
• Matkailijavero voisi olla järkevä kausiluonteisena, jos se on hallinnollisesti mahdollista.
• Oma-aloitteinen verotusmenettely lienee aluksi toimiva, mutta veron vakiintuessa tehokas verovalvonta edellyttää rekisteröintiä.

Matkailijaveroa voi pitää haittaverona, jolle on perusteita

SAK näkee matkailijaveron suopeammassa valossa kuin miten sitä esitysluonnoksen nykytilassa kuvataan. Jos turismi on liiallista, tämä voi aiheuttaa alueiden viihtyvyydelle, infrastruktuurille ja kestävyydelle kuormitusta. Vaikka esitysluonnoksella tunnistetaan kunnallishallinnon keinoja matkailuelinkeinojen ohjaukseen ja lieveilmiöiden torjuntaan, useimmat keinovalikoiman työkalut ovat hyvin hidasvaikutteisia ja rajallisia. Matkailijaveron tuotoilla on mahdollista kompensoida liiallisen matkailun haittoja suoraviivaisemmin ja nopeavaikutteisemmin. SAK katso, että veron tuotot tulisi käyttää veron käyttöönottavissa kunnissa juuri haittojen torjuntaan ja elinkeinojen toimintaedellytyksien parantamiseen.

Jos turismin määrä nousee sille tasolle, että kunnan on tarpeen tehdä toimia haittojen torjumiseksi, tästä syntyy kustannuksia. Vaikka matkailuelinkeinot tuottavat myös verotuottoja, näiden verotuottojen kasvattaminen haittojen kustannusten kattamiseksi ei olisi nykyisillä keinoilla toimialaan kohdistettua. Esimerkiksi kunnan kiinteistöveron tai tuloveron kiristyksien osumatarkkuus haittoja aiheuttaviin yrityksiin olisi heikko, jolloin veronkorotukset kohdistuisivat suurelta osin muiden elinkeinojen harjoittajiin ja asukkaisiin. Tämä tunnistetaan myös esitysluonnoksella todettaessa, että ”matkailuliiketoiminnan määrällä tai arvolla ja kuntien saamilla verotuloilla ei siis ole suoraa yhteyttä”. Yhdestä toimialasta syntyvien haittojen kollektiivinen maksaminen voisi aiheuttaa kielteisiä kilpailuvaikutuksia toimialojen välillä.

SAK myös huomauttaa, että Suomessa on jo entuudestaan olemassa yksittäisiin toimialoihin kohdistuvia veroja ja veroluonteisia maksuja (mm. kaivosvero, valmisteverot, talletussuojamaksut, arpajaisvero). Näillä veroilla on myös nähtävissä haittojen torjumisen tai kompensoimisen tarkoitus. Matkailijavero ei siis olisi periaatteellisesti täysin uusi vero.

Lisäksi SAK korostaa, että matkailijavero on Euroopassa laajalti käytössä, minkä lisäksi veron idea on noussut nimenomaisesti kuntien omasta aloitteesta ja tarpeesta. Näitä kansainvälisiä esimerkkejä tai liiallisesta turismista kärsivien alueiden näkökulmaa ei pitäisi sivuuttaa päätöksenteossa.

Matkailijaveroon liittyy myös potentiaalisia ongelmia, joita tulee tarkkailla ja korjata

Vaikka SAK suhtautuu myönteisesti matkustajaveroon, uuden veron hyötyjä ei tule ylikorostaa suhteessa mahdollisiin kustannuksiin ja ongelmiin. SAK yhtyy arvioon, että matkustajaveron vuotuinen tuotto on todennäköisesti muutamasta miljoonasta pariin kymmeneen miljoonaan euroon. Kustannusten puolella uuden veron käyttöönotto lisää kuntien, verovelvollisten yritysten ja verohallinnon työtaakkaa ja menoja. Lisäksi matkailijavero voidaan nähdä sikäli ongelmallisena, että sen veropohja on suppea ja uudet verot monimutkaistavat aina verojärjestelmää.

Koska matkailijaveron hyötyjen ja haittojen suhdetta on vaikea arvioida ennalta, SAK pitää perusteltuna sitä, että vero otetaan käyttöön aluksi hallinnollisesti kevyellä menettelyllä. Toisaalta SAK pitää tärkeänä, että uuden veron soveltamisala kattaa myös lyhytvuokrauksen, ja verovalvonta on ylipäätään tehokasta. Oma-aloitteinen veromenettely on viimeksi mainittujen näkökulmien kannalta ongelmallinen. Tämän vuoksi katsomme, että kunhan matkailijavero vakiintuu ja sen vuotuinen verotuotto tarkentuu, rekisteröintijärjestelmien käyttöönotto voisi olla perusteltua.

Matkailijaveron yksityiskohtia on tarve arvioida

SAK pitää tärkeänä, että veron käyttöönotto olisi kunnallisessa päätäntävallassa. Lisäksi katsomme, että veron tuoton pitäisi kanavoitua turismista koituvien haittojen torjuntaan sekä alueen kilpailukyvyn parantamiseen. Jos verotuotot kohdennetaan takaisin alueen elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen, tämä voisi olettaa kompensoivan mahdollisia markkinavaikutuksia, joita uuden veron käyttöönottoon voisi liittyä.

Matkailijaveroon liittyy olennaisesti myös kysymys, tulisiko veron olla prosentti- vai euromääräinen. Tunnistamme molemmissa järjestelyissä puolensa. Prosentuaalisen veron ja euromääräisen tasaveron välinen oikeudenmukaisuus tai markkinavaikutukset lienevät näkökulmakysymyksiä.

Vaikka SAK suhtautuu regressiivisiin veroihin pääasiassa kielteisesti, haittojen torjunnan näkökulmasta tasainen euromääräinen vero voisi olla tässä tapauksessa perustellumpi. Majoituspalvelun korkea hinta ei välttämättä ole yhteydessä matkustajasta koituvaan kuormitukseen, vaan pikemminkin matkustajien kokonaismäärä. Euromääräisen veron tapauksessa ne elinkeinonharjoittajat, jotka majoittavat määrällisesti eniten turisteja, maksaisivat myös eniten matkailijaveroa. Euromääräisen veron kääntöpuolena on kuitenkin todettava, että vero olisi prosentuaalisesti suuri edullisimmissa majoituspalveluissa, kuten hostelleissa tai leirintäalueilla.

SAK toteaa myös, että periaatteessa matkustajavero olisi perusteltua tehdä sesonkipohjaiseksi, koska myös matkailu on Suomessa hyvin sesonkikohtaista. Vero toimisi haittaveron tavoin parhaiten silloin, kun matkustajamäärät ovat korkeimpia ja matkailusta koituvat haitat ovat suurimpia. Toisaalta kausiluonteisesti voimassaolevaan veroon liittynee hallinnollisia ongelmia. Veron kausiluonteisuutta sekä muita edellä kuvattuja näkökulmia ja niiden vaikutuksia on jatkovalmistelussa syytä arvioida.