Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi
Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
OKM/37/040/2012 OKM025:00/2012
SAK on esittänyt 12.10.2012 lausunnossaan näkemyksensä koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman luonnoksesta. Nyt laadittu ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi sisältää melko vähän muutoksia edellä mainittuun toimenpideohjelman luonnokseen verrattuna. Nämä muutokset ovat kuitenkin oikeansuuntaisia. Tässä lausunnossa SAK keskittyy näin ollen kommentoimaan lähinnä vain niitä seikkoja, jotka ovat edelliseen luonnokseen nähden muuttuneet.
SAK pitää koulutusjärjestelmän toimivuuteen liittyvää tasa-arvovajetta vakavana ja siksi ehdotettu strategia on erittäin tarpeellinen. Esitetyt korjaavat toimet ovat edelleen pääosin oikeansuuntaisia ja kannatettavia. Erityisen tärkeää on asiakirjassakin todettu syrjäytymiskehityksen varhainen alkaminen ja sen mukaisten koulutus- ja opintopolkujen eriytyminen. Tämän ohella SAK haluaa edelleen korostaa poikien ja miesten vaikeutta kohdata koulujärjestelmän vaatimukset ja toimintatavat. Tältä osin esitetyt korjaavat toimet merkitsisivät selvää parannusta. Koulujärjestelmää tulee kehittää koko väestöä palvelevana ja yhtäläiset mahdollisuudet luovana. Tämä edellyttää, kuten asiakirjassa todetaan, erityistoimia aliedustettujen tai syrjäytymisuhan alaisten tukemiseksi läpi koko koulujärjestelmän.
Koulutuksellisen tasa-arvon strategia tulee ottaa hallitusohjelman puolivälitarkastelun yhteydessä esille ja siinä yhteydessä tulisi päättää jatkotoimien käynnistämisestä. Strategian uskottava toteuttaminen edellyttää koulutukseen kohdistuvien, jo tehtyjenkin säästöpäätösten uudelleenarviointia.
Perusaste
Toimenpide 3: Esitystä aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontavelvoitteesta on hieman lievennetty. Selvityksen laatiminen kuntien tarjontavelvoitteen edellytyksistä on kuitenkin tarpeen.
Toimenpide 4: SAK pitää kannatettavina niitä täsmennyksiä, joita on tehty lähialuekuvaajan käyttämisestä lopullisena tavoitteena perusrahoituksen valtionosuusperusteena.
Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin
Toimenpide 6: Strategiassa on oikealla tavalla todettu lisäselvitysten ja arvioinnin tarve oppivelvollisuuden pidentämiseksi sekä subjektiivisen oikeuden luomiseksi toisen asteen koulutukseen perusasteen päättäville nuorille. Kuten SAK on aiemmin esittänyt, on selvitystyö tarpeen tehdä jo tällä hallituskaudella.
Toisen asteen yhteistyö
Toimenpide 9: SAK pitää hyvänä, ettei strategiassa esitetä enää koulutuksen järjestäjien yhdistämistä koko toisen asteen yhteistyön kattaviksi koulutuskokonaisuuksiksi.
Lukio
Toimenpide 10: SAK pitää valitettavana, ettei esitykseen enää sisälly selkeää kantaa lukiolakiin sisällytettävästä oikeudesta saada henkilökohtaista opinto-ohjausta. Huolimatta menoleikkauksiin kohdistuvista paineista, on syytä tarkastella opinto-ohjaukseen kohdistuvia investointeja myös kustannussäästöjen kannalta pitkällä aikavälillä. Oikeaan osuneet jatko-opinto- ja uravalinnat tuovat myös säästöjä ja tehokkuutta koulujärjestelmään.
Korkeakoulut
Toimenpiteet 20 ja 23: Aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsyn parantaminen on siinä määrin keskeinen koulutusjärjestelmän toimivuutta koskeva linjaus, että valmistelua tulee tehdä laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Tämä ei sinällään estä selvityshenkilöiden käyttöä.
Aikuiskoulutus
Toimenpide 25: Esitetty muotoilu on askel oikeaan suuntaan, mutta SAK pitää edelleen linjausta ongelmallisena erityisesti erikoisammattitutkintojen aseman ja luonteen vuoksi.
Näyttötutkintojärjestelmän luonteen huomion ottaen tulee olla mahdollista hakeutua myös erikoisammattitutkinnon suorittajaksi ilman valmistavaa koulutusta tai aikaisempia tutkintoja. Erikoisammattitutkinto on kuitenkin tutkintojärjestelmän huipulle tarkoitettu vaativa mestaritason tutkinto, jolloin on kyseenalaista, tuleeko nimenomaan lisäpistein erityisesti tukea niiden erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen pääsyä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Näin ollen he ohittaisivat lähtökohtaisesti myös ammattitutkinnon suorittaneet, vaikka heille erikoisammattitutkintoon hakeutuminen on erityisesti suositeltava jatko-opintoväylä. Koulutuspoliittisesti perustellumpi ratkaisu olisi se, että vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleva ohjattaisiin ensisijaisesti ammattitutkinnon suorittajaksi, ellei hänellä ole siinä määrin vahva työelämäkokemuksella hankittu osaaminen, että tarkoituksenmukainen ratkaisu on suoraan vaativampi erikoisammattitutkinto. Tämä olisi myös linjassa tutkintojärjestelmän kolmiportaisuuden kanssa, jossa edetään portaittain myös vaativuudeltaan korkeamman tason osaamista osoittavaan tutkintoon.
Toimenpiteet 26 ja 27: SAK kannattaa tehtyjä täsmennyksiä, jotka koskevat henkilöstökoulutusta ja aikuiskoulutuksen tutkintorakenteen kehittämistä.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry