Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnasta
Puolustusministeriö
PL 31
00131 Helsinki
Lausuntopyyntö 625/4210/2007
Puolustusministeriö on pyytänyt SAK:n lausuntoa asetusluonnoksesta, joka on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2008. Kyse on vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan työtä säätelevästä valtioneuvoston asetuksesta. Neuvottelukunta toimii puolustusministeriön yhteydessä ja sen tarkoituksena on sovittaa yhteen sekä ohjata ja kehittää vapaaehtoista maanpuolustusta. Neuvottelukunta on pääosin parlamentaarinen, mutta keskeiset työmarkkinajärjestöt SAK ja EK ovat myös edustettuina neuvottelukunnassa.
Asetus perustuu helmikuussa hyväksyttyyn lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Valtakunnallisen ja alueellisten neuvottelukuntien päätehtävänä on taata vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiselle asianmukainen parlamentaarinen valvonta. Neuvottelukuntien kokoonpanossa otetaan huomioon parlamentaariset voimasuhteet. Neuvottelukunnat edistävät myös maanpuolustustahtoa ja maanpuolustusvalmiutta.
Käytännössä vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta hoitaa Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK ry. Ampuma-aseita ja tarvikkeita sisältävä, vapaaehtoisille annettava varsinainen sotilaallinen täydennyskoulutus tapahtuu aina puolustusvoimien johdolla ja myös puolustusvoimien tiloissa ja alueella. MPK ry toimii koko maassa ja sen koulutukseen osallistuu myös naisia. Eri maanpuolustusjärjestöt ovat yhdistyksen keskeinen taustataho ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten rekrytointikanava.
Laki ja asetus nojaavat perusperiaatteeseen, että sotilaallinen koulutus on Suomessa puolustusvoimien yksinoikeus, ja että koko maanpuolustus, vapaaehtoinen työ mukaan lukien tapahtuu kansanvaltaisen ohjauksen ja päätöksenteon puitteissa. Uusia suojeluskuntia tai muita vapaaehtoiskaarteja ei siis olla perustamassa. Kyse on puolustusvoimien toiminnan täydentämisestä kansanvoimalla, vapaaehtoinen harrastus ja innostus maanpuolustuksen ja kriisivalmiuden tueksi. Kalliiden kertausharjoitusten ohella valmiuksia voidaan ylläpitää myös vapaaehtoistyön avulla. Tämä on &#;8221kustannustehokas” osaratkaisu esimerkiksi maakuntajoukkojen toimintakyvyn tukemiseksi.
SAK suhtautuu maanpuolustukseen myönteisesti. Järjestöllämme oli sodan aikana varsin suuri merkitys työväestön ja sitä kautta koko kansakunnan taistelutahdon ylläpitäjänä. Nykyään on tärkeää varautua myös erilaisiin kriisitilanteisiin, kuten suuronnettomuuksiin tai ympäristövahinkoihin. Viranomaisilla on aina päävastuu varautumisessa ja pelastustoimissa, mutta on positiivista, mikäli myös vapaaehtoisten panosta ja osaamista voidaan tarvittaessa käyttää hyväksi.
Asetuksen perustelumuistiossa on todettu, että jatkossakin neuvottelukunnan jäseninä voisivat olla keskeiset etujärjestöt. Tämä on oikea lähtökohta ja SAK on osaltaan jatkossakin valmis osallistumaan neuvottelukunnan työhön.
Ehdotuksen mukaan alueellisten neuvottelukuntien kokoonpanossa (6 §) olisivat edustettuina puolustusvoimat, lääninhallitus, kunnallishallinto ja maanpuolustusjärjestöt. Niissäkin tulisi ottaa huomioon parlamentaariset voimasuhteet ja lisäksi alueellinen kattavuus.
Kunnallishallinnon sijasta asetuksessa olisi tarkoituksenmukaisempaa puhua maakuntien liitoista, jotka ovat kuntien muodostamia maakunnallisia aluekehitysviranomaisia ja edunvalvojia. Ne ilmentävät myös maakuntahenkeä ja sopisivat siinäkin mielessä yksittäisiä kuntia paremmin neuvottelukunnan jäseniksi. Keskeisten työmarkkinaosapuolten edustus ei saisi olla poissuljettua myöskään alueellisissa neuvottelukunnissa, sillä samoin kuin valtakunnan tasolla, niillä voi olla myös sotilasläänin alueella merkitystä. Tähän mahdollisuuteen tulisi viitata asetuksen perustelumuistiossa.
Muilta osin SAK:lla ei ole huomautettavaa ehdotuksen suhteen.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry