Asiakastietolaki
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Esityksellä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007, asiakastietolaki). Samalla kumottaisiin vanha asiakastietolaki. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi lakia sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) ja lakia sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) sekä muita asiakastietolakiin liittyviä lakeja.
Mahdollistavatko tai tukevatko mielestänne esitettävät asiakastietolain muutokset sote-palvelujärjestelmän uudistusta riittävällä tavalla?
Kyllä pääosin
Sote-palvelujärjestelmän uudistuksen ja valinnanvapausjärjestelmän myötä syntyvä rakenteellisesti pirstaleinen palvelujärjestelmä edellyttää edes jollakin tavalla toimiakseen Valtakunnallisten tietojärjestelmien käyttöönottoa. Tämä mahdollistaa myös asiakastietojen yhteiskäytön. Erilaisista tietojärjestelmistä ja kirjaamistavoista johtuen sekä toisaalta syntyvästä kilpailutilanteesta johtuen, voi tietovarannon integraatio ainakin alkuvaiheessa jäädä puutteelliseksi. Laissa edellytetään palvelunantajien liittymistä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi. Sosiaalihuollon osalta tämä voi tarkoittaa pienille toimijoille tietojärjestelmäkustannuksien merkittävää kasvua.
Lain tarkoituksena olisi edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen ja asiakkaan itsensä tuottamien hyvinvointitietojen tietoturvallista sähköistä käsittelyä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä säätää asiakas- ja hyvinvointitietojen käsittelyyn sovellettavista yhtenäisistä ja yleisistä periaatteista ja vaatimuksista. Lailla toteutettaisiin yhtenäinen sähköinen asiakastietojen arkistointipalvelu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Varmistavatko esitettävät säädökset riittävällä tavalla sähköisen käsittelyn ja digitalisaation edistämisen sosiaali- ja terveydenhuollossa?
Kyllä pääosin
Esitetyt säädökset edistävät sähköisen käsittelyn ja digitalisaation lisääntymistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Säädökset pakottavat palveluntuottajat asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn ja tuovat pakkodigilisaation mukanaan. Tietoturvallisuuden lisääminen on kannatettava tavoite ja on tarvetta säätää yhtenäisistä ja yleisistä periaatteista. Säädökset eivät kuitenkaan poista järjestelmään liittyvää haavoittuvuutta ja mahdollista häiriöalttiutta. Mahdollisten tietojärjestelmähäiriöiden tai esimerkiksi sähkökatkosten aikana on turvattava palvelujen saatavuus mahdollisuuksien mukaan huolimatta sähköisen käsittelyn estymisestä. Tietojen luvattoman katselun osalta kyseessä on jälkikäteisvalvonta ja todettavissa lähinnä, mikäli lokitietojen tarkastusta tehdään.
Esityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä ja tuottamisessa ja suunnittelussa syntyvät asiakasta koskevat tiedot talletetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasrekisteriin. Kannatatteko esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasrekisteristä?
Kyllä pääosin
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakasrekisteri voi parhaimmillaan parantaa moniongelmaisten henkilöiden palvelujen laatua joustavalla tiedon kululla. Jotta tietoa pystyy hyödyntämään, on myös ymmärrettävä, mitä käytettävissä oleva tieto merkitsee. Mikäli sinällään oikeaa, toisen tahon kirjaamaa tietoa tulkitaan väärin tai ei ymmärretä sen merkitystä, seurauksena voi olla potilaan/asiakkaan kannalta haitallinen lopputulos. Lakiluonnoksen perusteella myös työterveyshuollon asiakastiedot tulisivat samaan asiakasrekisteriin. Työterveyshuollossa tallennetaan paitsi yksittäisiä työntekijöitä koskevia tietoja, myös työpaikkoja ja työnantajia koskevia tietoja. Oleellisia työntekijöiden kannalta ovat esimerkiksi altistumistiedot, mutta samalla voi tulla kirjatuksia tietoja, jotka menevät yrityssalaisuuden puolelle. Työterveyshuollon asiakirjojen kuten työpaikkaselvitysten, työhygieenisten mittausten, työterveyshuollon toimintasuunnitelmien ja työterveyshuoltosopimusten osalta olisi välttämätöntä vielä arvioida asiakastietolakia ja missä määrin näitä tietoja tallennetaan yhteiseen asiakastietorekisteriin ja missä määrin työterveyshuolloilla on edelleen omat rekisterit. Näiden työnantaja- ja työpaikkatietojen näkyminen yhteisessä asiakasrekisterissä voi muodostua ongelmaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja kilpailuttaa työterveyshuollon palveluntuottajia, jotka ovat samalla rekisterin käyttäjiä.
Esityksen mukaan asiakastietojen käsittelyn perusteena on oltava asiakas- tai potilaslain mukainen asiakas- tai hoitosuhde tai muu lakiin perustuva oikeus. Kannatatteko esitystä, että ammattihenkilö voi käsitellä asiakastietoa asiakas – tai potilassuhteen tai lain perusteella, pääsääntöisesti ilman asiakkaan suostumusta?
Kyllä pääosin
Potilas- tai asiakassuhde edellyttää asioiden hoidon kannalta oleellisten tietojen saamista ja palvelun piiriin hakeutuminen on tulkittava suostumuksen antamiseksi. Ongelmallista on, jos käsittelyyn tulee asian hoidon kannalta tarpeetonta tietoa.
Asiakkaalla on esityksen mukaan oikeus kieltää rekisterinpitäjää luovuttamasta häntä koskevia asiakastietoja toiselle rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjän sisällä asiakkaalla ei ole kielto-oikeutta. Kannatatteko esitystä, että asiakas ei voi kieltää asiakastietojensa luovuttamista rekisterinpitäjän sisällä?
Ei pääosin
Rekisteriin kertyneen tiedon hyödyntäminen on potilaan/asiakkaan etu eikä hän yleensä kiellä asiakastietojen luovuttamista. Henkilöllä on kuitenkin oltava mahdollisuus kieltää tiettyjen, yksilöityjen tietojen luovuttaminen/näkyminen rekisterinpitäjän sisällä. SAK pitää perusteltuna, että sosiaalihuollon asiakastiedot ovat katsottavissa terveydenhuollon puolella vain suostumuksen perusteella ja vastaavasti terveydenhuollon asiakastiedot vain suostumuksen perusteella sosiaalihuollon puolella.
Henkilö voi esityksen mukaan tallettaa tietojaan tai hyvinvointisovelluksen tuottamia tietoja omatietovarantoon. Henkilöllä on oikeus päättää tietojensa käytöstä ja poistamisesta omatietovarannosta. Henkilö voi antaa suostumuksen siihen, että palvelunantaja saa hyödyntää työtehtävissään asiakkaan omatietovarannossa olevat hyvinvointitiedot. Henkilöllä on oikeus kieltää omatietovarannossa olevan hyvinvointitiedon näyttämisen. Kannatatteko esitystä hyvinvointitietojen käsittelystä ja siihen liittyvistä suostumuksista ja kielloista?
Kyllä pääosin
Omatietovarannossa olevat tiedot kuuluvat henkilön omaan päätäntävaltaan. On mahdollista, että omatietovarantoon tallentuu myös virheellistä tietoa ja omatietovarannossa olevan tiedon hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä on tarpeen aina arvioida tiedon luotettavuus.
Reseptikeskuksessa olevia tietoja potilaan lääkemääräyksistä, niiden toimitustiedoista ja uudistamispyynnöistä sekä muista lääkitystiedoista saisi esityksen mukaisesti käsitellä hoito- tai asiakasuhteessa ilman potilaan suostumusta. Potilas voisi kuitenkin kieltää yksilöimiensä lääkkeiden ja niihin liittyvien merkintöjen luovutuksen. Kannatatteko esitystä lääkemääräysten käsittelystä?
Kyllä
Potilaalla on oltava mahdollisuus kieltää joiltain osin tiedon luovuttaminen.
Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta.
SAK kannattaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen tallentamista yhteen asiakasrekisteriin. SAK pitää tärkeänä, että työterveyshuollossa kertyvän tiedon osalta lakiesitystä vielä mahdollisesti tarkennetaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä koskee salassapitovelvollisuus. Pienikin epäily arkaluonteisten asioiden paljastumisesta voi muodostaa esteen hoitoon tai palveluun hakeutumiselle. Sen vuoksi asiakkaan tai potilaan aktiivista kielto-oikeutta ei voida sivuuttaa. Lisäksi olisi perusteltua edellyttää suostumusta tietojen luovuttamisessa sosiaali- ja terveydenhuollon välillä.
Lopuksi SAK haluaa nostaa esille tietoteknisten ratkaisujen osalta esteettömyyden vaatimuksen, jolla mahdollistetaan vammaisten henkilöiden erityistarpeiden huomioiminen.
Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset
Lain 26§:n mukaan asiakkaalla on oikeus saada kirjallisesta pyynnöstä palvelunantajalta lokirekisterin perusteella tieto siitä, kuka on käyttänyt tai kenelle on luovutettu häntä koskevia tietoja sekä mikä on ollut käytön tai luovutuksen peruste. SAK ehdottaa selvyyden vuoksi kyseiseen pykälään lisäystä, jonka mukaan tiedon voisi saada myös sähköisen pyynnön perusteella.
Esitettyyn lakipakettiin sisältyy laki sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen potilasasiakirjoista 12§:n muuttamisesta. Sen mukaan erillisistä potilasasiakirjamerkinnöistä lääkemääräysten osalta pitäisi luopua. On perusteltua, että lääkemääräyksistä tehdään pääsääntöisesti edelleenkin tarvittavat merkinnät potilasasiakirjoihin, vaikka se voi tarkoittaa kaksinkertaista kirjaamista.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry