Århusin ympäristöasiain yleissopimukseen tehty muuntogeenisiä organismeja koskeva muutos

Ympäristöministeriö
PL 35
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntö YM 1/300/2007

Ympäristöministeriö on 8.6.2007 pyytänyt SAK:n lausuntoa Århusin yleissopimukseen (tiedon saanti, yleisön osallistumisoikeus päätöksentekoon, muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristöasioissa, SopS 122/2004) tehdystä muutoksesta, jolla täsmennetään kansalaisten osallistumista muuntogeenisten organismien tarkoituksellista ympäristöön levittämistä koskevaan päätöksentekoon.

Lausuntopyynnön mukaan Suomen tarkoitus on ratifioida kyseinen yleissopimuksen muutos vuoden 2007 aikana. Pyynnössä todetaan edelleen, ettei muutoksella olisi vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön, eikä se myöskään vaikeuttaisi elinkeinonharjoittajien toimintaa tai aiheuttaisi julkistaloudellisia kustannuksia. EU:n ympäristöneuvosto on osaltaan hyväksynyt muutoksen 18.12.2006. Tarvetta muuttaa voimassaolevia EY-direktiivejä ei yleissopimuksen täsmennyksen takia ole.

Asia liittyy sinänsä tärkeään kysymykseen siitä, kuinka tieteellisen tutkimustyön tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi elintarvike-, maa- ja metsätaloustuotteiden jalostamiseen. Geenimuunteluun liittyy ideologisia ja muita arvolatauksia ja pelkoja, joiden takia sen erityistä säätelyä on EU:ssa pidetty tärkeänä. Esimerkiksi geenimuunnellun maissin markkinoillepääsystä on kiistelty ja vaadittu sen täyskieltoa, joka on johtanut kaupan vapautta ja pelisääntöä koskeviin erimielisyyksiin Yhdysvaltojen ja EU:n välillä.

Suomessa kasvinjalostukseen ja yleensäkin tieteelliseen tutkimustyöhön ja sen tulosten soveltamiseen on perinteisesti suhtauduttu yleensä positiivisesti. Monien lajien satoisuutta ja sään kestävyyttä on voitu parantaa geenimuuntelun keinoin. Maailmanlaajuisesti nälänhädän lievittämisessä parempien lajikkeiden kehittely on myös osoittautunut tärkeäksi. Viimeksi valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla työskennellyt maatalouden tulevaisuusryhmä suositteli, että geenimuuntelun mahdollisuuksiin suhtauduttaisiin Suomessa avoimin mielin, koska lyhyt kasvukautemme ja erityisolosuhteemme puoltavat tieteen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Myös puulajien, kuten koivun ominaisuuksien kehittelyyn panostetaan Suomessa.

SAK pitää tärkeänä, että tieteen tarjoamat mahdollisuudet elintarvike- ja metsäteollisuutemme kehittämiseksi turvataan. Suomalaiset työpaikat voivat säilyä ja lisääntyä vain, jos olemme tieteen ja sen tulosten hyödyntämisen eturivissä. Ajan tasalla olevalla lainsäädännöllä ja viranomaisvalvonnalla tulee kuitenkin samalla varmistaa, että tutkimustyö – geenimuuntelu mukaan lukien – toteutetaan eettisesti kestävällä tavalla ja hallitusti. Tämä on omiaan viemään pohjaa pois tosiasioihin perustumattomien pelkojen ja uhkakuvien lietsomiselta.

Laittomat iskut koetiloille ja viljelmien hävittäminen ovat valitettavasti todellisuutta myös meillä. Siksi nyt lausunnolla oleva yleissopimuksen muutos ei saa käytännössä johtaa siihen, että sopimusmuutokseen vedoten kaikki tiedot viljelmien sijainnista ja niiden toiminnasta on annettava häiriöntekijöille, jotta he voisivat käydä tuhoamassa taimet ja muut koeistutukset.

Liitteestä 1A voi päätellä, että sopimukseen liittyvä valtio voi rajoittaa tiedon saantia tietyin edellytyksin. Toisaalta saman liitteen kohdassa neljä nimenomaan kielletään sijaintia koskevien tietojen pito luottamuksellisina. Jotta asiasta ei syntyisi mitään epäselvyyttä, Suomen tulee ratifiointipäätöksen yhteydessä tehdä selväksi, että sopimusmuutoksen hyväksyminen ei estä riittävien suojauskeinojen käyttöä laittoman aktivismin estämiseksi, jotta tieteellinen tutkimustyö ja myös geenimuuntelua hyödyntävä koelaitos- ja viljelytoiminta voidaan turvata.

SAK on aiemmissa lausunnoissaan suhtautunut myönteisesti yleisön tiedonsaanti- ja kuulemismenettelyn kehittämiseen ympäristöasioissa Århusin sopimuksen mukaisesti. Rajoittamattoman muutoksenhaun osalta kantamme sen sijaan on ollut varauksellinen, koska se tietyissä tilanteissa tarjoaisi myös ei-asianosaisille hankkeiden keinotekoisen ja perusteettoman jarruttamismahdollisuuden. EU:n parlamentin käsittelyssä sopimuksen soveltamistapa unionissa onkin kehittynyt paremmin normaalin oikeusvaltion periaatteita huomioivaan suuntaan.

Sinänsä Århusin sopimuksella ei ole ollut juurikaan käytännön merkitystä Suomessa, jossa kuulemis-, osallistumis- sekä valittamismahdollisuudet ovat jo aiemmin olleet kunnossa. Sopimuksen tekovaiheessa tarkoituksena olikin ensi sijassa parantaa entisten sosialististen maiden lainsäädäntöä. Olisikin syytä arvioida sopimuksen yleinen hyödyllisyys ja tarpeellisuus EU:n laajennuttua jo kattamaan lähes kaikki ex-sosialistiset maat.

Yleissopimuksen muutos voidaan Suomen puolesta hyväksyä yllämainitulla laittoman toiminnan estämistä koskevalla toteamuksella täydennettynä, eikä muutos vaadi sinänsä lainsäädännön muuttamista Suomessa. Ratifiointipäätös tulisi kuitenkin saattaa perusteluineen eduskunnan tiedoksi. Eduskunnalle tulisi myös kertoa nyt käsillä olevaa lausuntopyyntöä yksityiskohtaisemmin muutoksen mahdolliset käytännön seuraukset ja vaikutukset.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry