Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä koskeva luonnos hallituksen esitykseksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö
kirjaamo@minedu.fi
tutke@minedu.fi

OKM/122/040/2011

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä koskeva luonnos hallituksen esitykseksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitykseksi ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK toteaa seuraavaa.

Tavoitteet 

Tutkintorakenteen selkeyttäminen ja joustavoittaminen niin tutkintojen kuin lainsäädännön osalta ovat kannatettavia periaatteita. Tutkintojen osaamisperusteisuus sekä tutkintojen osiin perustuva tutkintorakenne tukevat tätä tavoitetta. Tutkintotyyppien osalta kriteerien määrittely selkeyttää rakennetta. Myönteistä on, että työelämäyhteys mainitaan ja tunnustetaan osana ammatillisen koulutuksen kehittämistä.

Lain nimi sekä asetus

Esitys on kannatettava. Se selkeyttäisi peruskoulutuksena annettavan ammatillisen koulutuksen ja ammatillisena aikuiskoulutuksena annettavan koulutuksen erityispiirteitä.

Valmisteluprosessi

Tutkintorakenteen valmistelun läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja toimivaltuuksien selkeyttämiseksi esitetään Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön roolien selkeyttämistä. Nykyistä tarkemmin määriteltäisiin, mistä tutkintorakenteeseen liittyvistä asioista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella, mistä asioista opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa tarkempia säädöksiä ja mitkä asiat kuuluvat Opetushallituksen päätösvaltaan.  Hallinnollisten menettelyjen ja vastuiden selkeyttäminen on SAK:n mielestä kannatettavaa. Näin mahdollistettaisiin järjestelmän nopeampi reagointivalmius muuttuviin osaamistarpeisiin.

Ammatillisten tutkintojen määritelmät, tutkintorakenne ja tutkintojen perusteet

Työelämän osaamistarpeille rakentuva määrittely on ammatillisten tutkintojen perusta. Tämä on esityksessä tuotu esiin. Tutkintotyyppien kriteerien määrittelyihin tehdyt tarkennukset ovat periaatteena kannatettavia samoin kuin tutkintotyyppien hierarkkisuuteen liittyvät huomiot ja esitykset.  Ammatillisen koulutuksen tavoitteiden määrittelyjen osalta aktiiviseen kansalaisuuteen kasvaminen, työelämätaidot sekä yhteiskunnassa tarvittavat taidot tulee SAK:n mielestä nostaa keskeisinä esiin.

Tutkintorakenteen luokittelua ja terminologiaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että kaikissa tutkinnoissa otettaisiin käyttöön käsite osaamisala.  Tällöin osaamisperusteisuuden periaate selkeytyisi kaikissa, myös perustutkintona suoritettavissa, tutkinnoissa. SAK kannattaa esitystä tältä osin.

Esityksen mukaiset terminologiset muutokset selkeyttäisivät tutkintorakennetta myös tutkintojen perusteiden osalta siten, että tutkinnon muodostumisen perusyksikkönä otettaisiin käyttöön tutkinnon osa nimike ja opetussuunnitelman perusteiden sijaan otettaisiin käyttöön tutkinnon perusteet termi kaikissa tutkinnoissa riippumatta niiden suorittamistavasta. Tutkinnon perusteiden rakennetta esitetään selkeytettäväksi siten, että tutkinnon perusteissa määrättäisiin vain suoraan tutkintoihin liittyvistä asioista, kuten mahdollisista tutkintonimikkeistä ja osaamisaloista, tutkinnon muodostumisesta sekä tutkinnon osista, tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista sekä osaamisen arvioinnista. Muut Opetushallituksen määräyksenantovaltaan kuuluvat määräykset annettaisiin jatkossa tutkinnon perusteista erillisinä määräyksinä. Menettely yksinkertaistaisi tutkinnon perusteiden laatimisprosessia, kun muutoksia ei tarvitsisi sisällyttää erikseen kunkin yksittäisen tutkinnon perusteisiin.

Tutkintonimikkeiden osalta esitettään, että ne säilytettäisiin kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa. Lisäksi tutkintonimikkeiden käyttö mahdollistettaisiin myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa, jos niiden käyttö on työelämän tarpeiden mukaista. Tutkintojärjestelmän joustavan reagointikyvyn vahvistamiseksi ehdotetaan, että Opetushallitus päättäisi kaikkien tutkintotyyppien osalta tutkintonimikkeet tutkinnon perusteissa. SAK puoltaa esitystä. Tekemistä kuvaavat tutkintojen ja osaamisalojen nimet on kannatettavia. Näin suoritettava tutkinto ei liikaa viittaa tiettyyn työtehtävään, vaan on sopivasti joustava. SAK katsoo, että tutkintojen lukumäärän kasvattamisen sijasta on järkevää panostaa tutkintojen alla oleviin osaamisaloihin. Näin järjestelmä selkiytyy, mutta itse opiskelun määrästä ei karsita.

Ammatillisen perustutkinnon mitoitusperusteet

Ammatillisten tutkintojen mitoitusperusteet ECVET-järjestelmän mukaisesti on kannatettavaa. Tutkintojen ja tutkinnon suorittajien tasavertaisuuden näkökulmasta ECVET-pisteytyksen ulottamin perustutkintoina suoritettavien tutkintojen lisäksi myös näyttötutkintoihin tulisi SAK:n mielestä selvittää. Samassa yhteydessä tulisi pohtia osaamispisteiden käyttöä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta. SAK kannattaa osaamispiste nimikettä.

Tutkintojen muodostuminen

Ammatillisen perustutkinto muodostuisi nykyiseen tapaan ammatillisista tutkinnon osista, yhteisistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Näyttötutkinnot muodostuisivat nykytilaa vastaavasti ainoastaan ammatillisista tutkinnon osista.  Tarkennuksena esitetään, että kaikissa tutkinnoissa tulisi olla aina vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa sekä valinnaisia tutkinnon osia. SAK kannattaa esitystä pakollisuudesta tältä osin, sillä se lisää tutkinnon tunnistettavuutta, yhteistä osaamisperustaa sekä ammattipätevyyttä.

Nykyiseen perustutkintoon verrattuna selkeimmät muutokset koskisivat kaikille yhteisiä opintoja. Yhteiset opinnot määriteltäisiin neljään opintokokonaisuuteen: viestintä- ja vuorovaikutus, matemaattis- luonnontieteellinen, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen. SAK näkee myönteisenä etenkin yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen kokonaisuuden painottumisen. Esityksen myötä kaikille yhteisten opintojen suhteellinen osuus koko tutkinnosta kasvaisi hieman, mutta toisaalta valinnaisuutta voisi tehdä kokonaisuuden sisällä.

SAK pitää esitystä valinnaisuudesta sinänsä kannatettavana ja perusteltuna. Tämä tukee elinikäisen oppimisen valmiuksia, ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä ja osoittamista. On tärkeää, että tutkintojen perusteet mahdollistavat yksiöllisten opinto- ja tutkintopolkujen rakentamisen. Työelämän muuttuvat ja moninaistuvat osaamistarpeet edellyttävät tutkintoihin sisältyvää valinnaisuutta kaikissa tutkintotyypeissä. Lisäksi on tärkeää, että tutkinnon suorittaja voi suorittaa tutkinnon vaiheittain osa kerrallaan tai että hän voi suoritta vain osan tai osia tutkinnosta silloin, kun se on yksilön tai työelämän tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaista.  Koko tutkinnon suorittaminen tulee olla ensisijainen tavoite nuorille ja tutkintoa vaille oleville. Tutkinnon osien hyödyntämismahdollisuus tulee kyseeseen osaamista täydennettäessä. SAK korostaa kuitenkin, että täydennyskoulutuksen tulee tapahtua muuta kuin tutkintoväylää pitkin.

SAK pitää välttämättömänä, että tutkintojen valinnaisuutta lisättäessä huomioidaan työelämän tarpeet ja erityisesti valinnaisuuden realistiset toteutumismahdollisuudet.  On varmistettava, että pienissäkin oppilaitoksissa toteutuu tosiasiallinen mahdollisuus suorittaa valinnaisia aineita. Valinnaisuus ei kuitenkaan saa hajauttaa tutkintoa. Tutkintojen tulee vastata alalla tarvittaviin osaamisvaatimuksiin jatkossakin. Osaamisen on oltava näkyvää ja työllistymistä edistävää eri toimialojen erityispiirteet huomioon ottaen. 

Valinnaisuuden mahdollistaminen yli koulutusrajojen on kannatettava periaate. Esityksessä tähän on kiinnitetty huomiota vapaasti valittavien opintojen osalta. Samoin paikalliset tutkinnon osat voivat tuoda tarvittavaa erikoisosaamista. SAK kannattaa paikallisia tutkinnon osia osana vapaasti valittavia opintoja, muttei laajemmin sillä tutkinto ei saa kaventua vain yhdessä yrityksessä tarvittavaksi kapeaksi erikoisosaamiseksi.

Tutkinnon on edelleen tuotettava jatko-opintokelpoisuus. Myönteistä on, että esityksen mukaan myös lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta tulisi erillisen kirjaus ko. lain soveltamisalalla suoritettujen tutkintojen jatko-opintokelpoisuudesta. Tässä katsannossa ammatillisen perustutkinnon laajuus 180 osaamispistettä on perusteltu. Tätä laajemmista tutkinnoista voisi edelleen säätää poikkeustapauksissa, muttei tätä suppeammista tutkinnoista. SAK kannattaa esitystä tältä osin.  SAK kuitenkin korostaa, että aloilla joilla alan ammattitaitovaatimukset edellyttävät 180 osaamispistettä laajempaa tutkintoa, on siihen edelleen oltava mahdollisuus. 

SAK pitää tärkeänä, että ohjausta tarjotaan riittävästi. Tästä syystä olisi tärkeää, että kirjaus ohjauksen minimimäärästä säilytettäisiin, kun sitä nyt esitetään poistettavaksi perustutkintojen osalta. Myönteistä sitä vastoin on, että ammatillisen aikuiskoulutukseen säädetään oikeus saada ohjausta täsmennyksenä vallitsevaan käytäntöön.

SAK kiinnittää huomion opiskelijan oikeuteen saada opetusta. Etenkin perustutkintoa suorittavien nuorten osalla opintojen sujuvuuden ja opintojen yhteisöllisyyden välillä on selvä yhteys.  Esitys määrittelee koulutuksen järjestäjälle oikeuden määritellä koulutuksen toteuttamisesta ja toisaalla opiskelijan oikeudesta saada opetusta ja opinto-ohjausta. SAK katsoo, että näiden periaatteiden yhteys tulisi vielä täsmentää myös lähiopetuksen osalta.

Työllä on yhä suurempi merkitys oppimisympäristönä. SAK pitää myönteisenä esityksessä olevia täsmennyksiä työssä oppimiseen liittyen.

Ammatillinen aikuiskoulutus ja näyttötutkinnot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta henkilökohtaistaminen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat keskeisiä periaatteita, joiden kehittämisen SAK näkee tärkeänä.

Näyttötutkintojen osalta esitys sisältää täsmennyksiä näyttötutkintojen suorittamismahdollisuuksien järjestämisvelvollisuuksista, tutkintoon valmistavasta koulutuksesta sekä henkilökohtaistamisesta.

Muuttumattomana säilyisi, että näyttötutkintona voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitukintoja. Tutkintojen muodostumisen osalta näyttötutkintoihin säädettäisiin muita tutkintoja vastaavasti tutkintoon sisältyvästä yhdestä pakollisesta ja vähintään yhdestä valinnaisesta tutkinnon osasta. SAK katsoo, että vaikka näyttötutkintoa ei aiemmin ole vastaavasti säännelty, lisäisi esitys näyttötutkintojen vertailtavuutta ja tunnistettavuutta ja näin selkeyttäisi niiden asemaa muihin tutkintoihin nähden.  SAK korostaa kuitenkin, että näyttötutkintojärjestelmän perustan tulee kaikissa oloissa edelleen olla osaamisen hankintatavasta riippumaton mahdollisuus tutkinnon suorittamiseen. 

Henkilökohtaistamisen osalta esitetään, että kaikki sitä koskevat säännökset koottaisiin yhteen. Lisäksi tarkennettaisiin kirjausta koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta tarjota riittävää ohjausta henkilökohtaistamista tehtäessä sekä velvollisuuksista silloin, kun henkilö ei osallistu valmistavaan koulutukseen. SAK pitää esitystä kannatettavana, sillä se selkeyttäsi nykyistä käytäntöä.

Näyttötutkintoja selkeyttävä muutos olisi myös esitykset valmistavaan koulutuksen roolista ja tutkintotilaisuuksista. Esitys selkeyttäisi tutkinnon suorittamista ilman valmistavaa kolutusta. SAK näkee myönteisenä, että valmistavan koulutuksen roolia täsmennetään. Lähtökohtana tulee olla se, että valmistava koulutus ja tutkinnon suorittaminen ovat edelleen toisistaan riippumattomia.

Vaikutukset

Työelämäyhteys on perusta ammatillisen koulutuksen ja ammattiosaamisen kehittämisessä. SAK pitää tärkeänä, että Opetushallituksen lisäksi työmarkkinaosapuolet ja työvoimahallinto ovat mukana tutkintojen muodostumissääntöjen määrittelyssä. SAK näkee myönteisenä, että esityksessä tämä yhteys mainitaan useassa kohdassa.  Jatkotoimien osalta SAK pitää välttämättömänä, että muun muassa ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnon osien perusteiden valmistelu tullaan tekemään yhteistyössä työelämän kanssa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry