SAK:n Hyvän työn mittari 2026
SAK:n Hyvän työn mittari kertoo SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämän laadusta. Vuoden 2026 mittauksessa työelämän laatu SAK:laisilla aloilla parani hieman vuoden 2024 jyrkän heikkenemisen jälkeen, mutta elpyminen on ollut eritahtista: teollisuus on palannut lähes vuoden 2022 tasolle, kun taas naisvaltaisilla palvelualoilla tilanne on kohentunut vain vähän tai heikentynyt edelleen.
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimus selvittää, miten SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämän laatu on kehittynyt vuosina 2014–2026 ja miten kehitys eroaa toimialoittain. Tutkimus toistetaan joka toinen vuosi.
Keskeiset havainnot
- Laadultaan hyvässä tai melko hyvässä työssä olevien osuus nousi vuodesta 2024 vuoteen 2026 20 prosentista 23 prosenttiin, ja huonossa tai melko huonossa työssä olevien osuus laski 29 prosentista 27 prosenttiin. Noin puolet työntekijöistä on edelleen laadultaan keskinkertaisessa työssä.
- Hyvän ja huonon työn suhdetta kuvaava indeksi (2022 = 100) putosi vuoteen 2024 mennessä 61:een ja nousi vuonna 2026 76:een. Teollisuus on elpynyt lähes lähtötasolleen (97), mutta yksityisillä palvelualoilla elpyminen on jäänyt vähäiseksi (63). Julkisilla palvelualoilla heikkeneminen jatkui, ja indeksi laski 85:stä 75:een.
- Yksityiset palvelualat ovat ainoa toimiala, jolla yli kolmannes työntekijöistä (35 prosenttia) on laadultaan huonossa tai melko huonossa työssä. Julkisilla palvelualoilla heikkeneminen kohdistui työn perusedellytyksiin eli työsuhteen varmuuteen, toimeentuloon ja vaikutusmahdollisuuksiin.
- Työn koetut vaikutukset terveyteen paranivat selvimmin, ja myös turvallisuus, tasapuolinen kohtelu sekä työn mielekkyys ja ilo kohenivat. Työyhteisön tuki ja yhteenkuuluvuus on sen sijaan ainoa osa-alue, joka on heikentynyt jokaisella mittauskerralla vuodesta 2022 lähtien. Heikoimmat osa-alueet ovat vaikutusmahdollisuudet, toimeentulo ja työtahti.
- Huono työ näkyy terveydessä. Laadultaan huonossa työssä olevista 60 prosenttia oli ollut viimeisen vuoden aikana poissa töistä sairauden vuoksi useammin kuin kerran, hyvässä työssä olevista 34 prosenttia. Toistuvasti sairaana töissä käyneitä oli huonossa työssä 41 prosenttia ja hyvässä työssä 7 prosenttia.
Johtopäätökset
Elpyminen vuoden 2024 notkahduksesta on painottunut teollisuuteen, mitä selittää ainakin koheneminen. Yksityisillä palvelualoilla Orpon hallituksen sosiaaliturvan ja työelämän heikennykset ovat voineet lisätä työn epävarmuutta. Julkisella sektorilla hyvinvointialueiden säästötoimet, kuten irtisanomiset ja lomautukset, näyttävät heijastuvan työntekijöiden kokemukseen työsuhteen varmuudesta.
Huolestuttavaa on työyhteisön tuen jatkuva heikkeneminen, sillä se on ollut SAK:laisten alojen työelämän vahvimpia puolia. Huono työ ei näy pelkästään tyytymättömyytenä, vaan poissaolot ja sairaana työskentely kasautuvat samoille työntekijöille.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus perustuu SAK:n Työolobarometri 2026 -aineistoon, jonka Verian keräsi puhelinhaastatteluina SAK:laisten liittojen työssä käyviltä jäseniltä helmi–maaliskuussa 2026 (n=1 203). Lue tiedote tutkimuksesta.
Kysy tästä tutkimuksesta
