Pienituloisten työntekijöiden ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee parantaa.
SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille
Hallituksen leikkauksista kärsineiden tilanteeseen kaivataan kipeästi apua. SAK esittää ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan parannuksia, joilla helpotetaan erityisesti pienituloisten työttömien hätää.
Työttömyysturvan tarkoituksena on tarjota työttömäksi joutuvalle riittävä tukiverkko siksi aikaa, että hän löytää uuden työpaikan. Nyt näin ei enää ole.
– Meillä on samaan aikaan Euroopan huonoin työttömyystilanne ja pohjoismaisittain heikko työttömyysturva. Tilanne on erityisesti pienituloisille työttömäksi joutuville kohtuuton. Ehdotamme pelastuspakettia, jolla varmistettaisiin pienipalkkaisten pärjääminen myös silloin, jos työpaikka lähtee alta, sanoo SAK:n yhteiskuntapolitiikan osaston johtaja Saana Siekkinen.
Orpon–Purran hallitus on vienyt työttömien kukkarosta satoja euroja kuukaudessa, kun se muun muassa leikkasi palkkaan perustuvaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä poisti kokonaan lapsikorotukset. Hallitus myös kuoppasi työttömyysturvan suojaosan. Se on kannustanut tekemään keikka- ja osa-aikatöitä ilman, että pienet työtulot kutistavat etuuksia.
– Leikkaukset ovat kurittaneet julmalla tavalla kaikkein vähävaraisempia, jotka joutuvat miettimään, miten maksaa ruuat, lääkkeet ja muut laskut. Muutosten takia moni pienituloinen työtön joutuu elämään nyt vain 800 eurolla kuussa, ja tästä lähtee vielä verot päältä.
Siksi SAK esittää ansiopäivärahan laskentatapaan muutoksia, jotka parantaisivat erityisesti pienituloisten työntekijöiden ansioturvaa. Esimerkiksi 2 500 euroa tienanneen työttömän ansiopäiväraha nousisi näin 185 euroa: nykyisen 1 522 euron sijaan hän saisi jatkossa 1 707 euroa kuussa ennen veroja.
Myös ansioturvan porrastusta eli leikkaamista tulee siirtää työttömyyden myöhempään vaiheeseen. Nykyisin ansiopäivärahasta leikataan 20 % jo noin kahden kuukauden kohdalla ja 5 % lisää noin kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen. SAK esittää, että jatkossa 20 % vähennys tehtäisiin vasta 6 kuukauden työttömyyden jälkeen, ja jälkimmäinen leikkaus poistettaisiin kokonaan.
– Keskimäärin uusi työpaikka löytyy puolen vuoden sisään. Nykymallilla iso osa työttömistä tippuu liian nopeasti riittämättömän ansioturvan varaan. Näillä muutoksilla kannattelisimme ihmisiä pärjäämään paremmin työttömyyden yli, Siekkinen muistuttaa.
Lisäksi työttömyysturvaan tulee palauttaa täysimääräisesti 300 euron suojaosa sekä lisätä 100 euron lapsikorotus kutakin lasta kohden. Myös 12 kuukauteen pidennettyä työssäoloehtoa tulee kohtuullistaa lyhentämällä se 8 kuukauteen. Työssäoloehto tarkoittaa aikaa, jonka työttömyyskassaan kuuluvan henkilön on täytynyt työskennellä ennen työttömyyttä saadakseen ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Seurauksena myös julkinen talous vahvistuu. Muutokset tuovat useita miljoonia euroja lisää valtion kassaan, kun esimerkiksi verotulot kasvavat sekä asumis- ja toimeentulotuen menot pienenevät. Työttömyysturvan ansio-osa rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla.
– Suomalainen yhteiskunta on rakentunut sille ajatukselle, että ihmisistä pidetään huolta vaikeissa tilanteissa. On hävytöntä, että työpaikan menetys ajaa nyt suoraan köyhyyteen. Leikkausten uhreiksi ovat joutuneet niin työttömät kuin heidän lapsensa, ja lapsiperheköyhyys lisääntyy. Tätä surullisen kallista laskua maksamme vielä pitkään, jos päättäjät eivät herää tekemään tarvittavia muutoksia, Siekkinen sanoo.