Anna Huhta on työskennellyt lähes vuoden samassa ravintolassa ja tuntee kuuluvansa porukkaan. Kuva Kristiina Kontoniemi.
Anna Huhdalle vuokratyö on oma valinta – monelle se on ainoa tapa työllistyä
Vuokratyö on suhdanteille altis työn teon muoto. Keikkaluontoisessa vuokratyössä on sekä huonoja että hyviä puolia. Miten hyvin vuokratyö itselle sopii – se riippuu paljolti omasta elämäntilanteesta.
Pöytiin ohjausta, tilausten vastaanottamista, viinisuositusten antamista, tarjoilua, jyväskyläläinen Anna Huhta, 34, listaa työtehtäviään. Hän on työskennellyt vajaan vuoden paikallisessa Cielo-ruokaravintolassa vuokratyöyhtiön kautta.
– Kesällä tein 20 viikkotuntia ja nyt olen nollatuntisopimuksella. Joskus töihin kysytään samaksi päiväksi, joskus vuorot tietää pidemmän ajan päähän, hän kertoo.
Tällä hetkellä Huhta on vuokratyöntekijä omasta halustaan. Joustava keikkatyö on helpompi sovittaa yhteen tietojärjestelmätieteen yliopisto-opintojen kanssa kuin suoraan ravintolalle työskentely.
Aiemmin vuokratyö on ollut Huhdalle enemmän tilanteen sanelema pakko kuin oma valinta. Hän on tehnyt pätkätöitä vuokratyöfirmojen kautta ravintola-alalla 2010-luvun alusta lähtien.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 noin 57 000 suomalaista palkansaajaa työskenteli vuokratyöfirmassa. Tämä on noin kolme prosenttia kaikista palkansaajista.
Vuokratyön määrä on ollut hienoisessa nousussa. 2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alussa vuokratyöntekijöitä oli noin kaksi prosenttia palkansaajista.
Eniten vuokratyötä tehdään matkailu- ja ravitsemusalalla, rakentamisessa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa. Näillä aloilla vuokratyön osuus on noin kuusi prosenttia.
Vuokratyöntekijät eivät ole yhtenäinen joukko. Duunareiden lisäksi vuokratyövoimassa on esimerkiksi kovapalkkaisia vuokralääkäreitä.
Vuokratyö on altista suhdanteille
Viime aikoina on uutisoitu, miten vuokratyön kysyntä on yrityksissä kasvanut. Talouden pieni piristyminen on saanut osan yrityksistä pestaamaan vuokratyövoimaa.
– Talouden suhdanteet heijastuvat herkästi vuokratyöhön. Kun työtunnit vähenevät, ensimmäisenä voidaan säästää vuokratyöstä. Toisaalta, kun työn määrä lisääntyy, ei aina heti palkata väkeä oman yhtiön palvelukseen. Ensin kokeillaan vuokratyöläisten kanssa, jatkuuko työvoiman tarve, johtava tutkija Merja Kauhanen Työn ja talouden tutkimuskeskus Laboresta sanoo.
Majoitus- ja ravitsemisalan sopimusasiantuntija Raimo Hoikkala Palvelualojen ammattiliitto PAMista on samoilla linjoilla: vuokratyö joustaa ensimmäisenä.
– Jousto tuo vuokratyöläisen elämään epävarmuutta. Toisaalta tarjonnan ja kysynnän laki voi olla vuokralaiselle hyväkin juttu. Esimerkiksi koronan jälkeen ravintola-alalla oli työvoimapula, ja vuokratyöläiset saattoivat tienata paremmin kuin vakituiset työntekijät, hän huomauttaa.
Yrityksille vuokratyöntekijän työtunti on helposti kalliimpi kuin firman oman työntekijän. Sekä yrityksen palkkalistoilla oleva että vuokratyöfirman työntekijä saavat kumpikin vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Vuokratyöfirma ottaa vielä omansa välistä.
Vuokralaisten välittäminen on bisnestä. Yritykselle vuokratyövoima saattaa kuitenkin olla järkevä ratkaisu, jos työvoiman tarve on tilapäinen.
Epävarmuutta ja nopeaa työllistymistä
Entä mitkä ovat vuokratyön plussat ja miinukset työntekijän kannalta?
Raimo Hoikkala huomauttaa, että vuokratyölle ominainen joustavuus voi olla hyvä tai huono asia riippuen työntekijän elämäntilanteesta. Esimerkiksi Anna Huhdan kaltaiselle opiskelijalle keikkatyö voi sopia hyvin.
– Työntekijä voi valikoida itselleen sopivia vuoroja ja mieleisiä toimeksiantoja. Voi punnita vaikkapa työpaikan sijaintia, työstä saatavaa palkkaa tai työpaikan ilmapiiriä, Hoikkala sanoo.
Huhtakin kiittelee sitä, että vuokratyössä voi päästä tekemään erilaisia hommia, eikä leipääntyminen uhkaa. Toisaalta joustavuus voi tietää myös epävarmuutta: onko töitä, kuinka paljon ja kuinka pitkäksi aikaa. Tulevaisuutta, esimerkiksi viikonlopun mökkireissua, saattaa olla vaikea suunnitella, jos kyttää työvuoroja.
– Olen huomannut, että työvuorosta kieltäytyminen voi kostautua. Enää ei ehkä kysytäkään uudestaan samaan paikkaan, jos on pari kertaa estynyt, Huhta sanoo.
Raimo Hoikkala listaa vuokratyön hyväksi puoleksi myös nopean pääsyn kiinni työn syrjään. Etenkin nuorille, alalle tuleville ja vaikkapa vastikään muualta Suomeen tulleille vuokratyö saattaa olla kätevä tapa työllistyä ja saada työkokemusta. Huhdan mukaan vuokratyö on ollut hänellekin helppo tapa työllistyä, kun on ollut tarve lisätuloille.
Hyvässä lykyssä käyttäjäyritys voi haluta palkata nohevan vuokratyöntekijän omille palkkalistoilleen vakituiseksi työntekijäksi.
– Siirto vuokrafirmasta käyttäjäyrityksen työntekijäksi voi kuitenkin olla hankala yritysten keskinäisten sopimusten vuoksi. Käyttäjäyritys voi joutua maksamaan tällaisissa tilanteissa vuokrayhtiölle jonkinlaisen sopimussakon. Siirtoa ei voi kuitenkaan estää, PAMin Hoikkala sanoo.
Moni on vuokratyössä vastentahtoisesti
Anna Huhta huomauttaa, että vuokratyöfirmojen välillä on eroja. Osa niistä tarjoaa kaikkia työtehtäviä kaikille vuokralaisille, osa vain oman alan töitä.
– Joskus käyttäjäyrityksessä odotus on se, että vuokratyöntekijä ei osaa mitään ja vastaanotto on ensimmäisellä kerralla sen mukainen, ravintola-alalla esihenkilönäkin työskennellyt Huhta sanoo.
Olennaista on, työskenteleekö työntekijä vuokratyöfirman kautta omasta halustaan vai vastentahtoisesti.
– Eurooppalaisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että suurempi osa vuokratyöntekijöistä on vuokratyössä vastentahtoisesti. Suomesta vastaavaa tutkimusta ei tiettävästi ole, Laboren Merja Kauhanen toteaa.
Kuulunko porukkaan?
Vuokrayhtiön kautta tehtävät komennukset voivat olla hyvin eri pituisia. Pesti käyttäjäyrityksessä voi olla yhden iltapäivän tai jopa vuoden mittainen. Jatkuva toimipisteen vaihtaminen ja uuden talon tavoille opettelu saattaa olla kuormittavaa.
Oma kysymyksensä on, miten hyvin vuokratyöntekijä solahtaa osaksi työyhteisöä. Lyhyen pestin aikana ei kovin syvälle työyhteisöön pääse. Pitkänkin keikan aikana vuokralaisen voi olla hankala päästä porukoihin mukaan.
Erilaiset käyttäjäyrityksen henkilöstöedut, koulutukset ja mahdolliset bonukset voivat alleviivata talon oman väen ja vuokraväen erillisyyttä.
Etenkin vasta työelämään tulleilla saattaa olla epätietoisuutta siitä, mikä vuokratyöfirman ja käyttäjäyrityksen roolijako on. Vuokratyöntekijä voi ihmetellä, miksi hän ei saa samaa henkilöstöetua kuin samaa työtä tekevä työkaveri, joka on työsuhteessa käyttäjäyritykseen.

Vuoden 2025 marraskuusta samassa Cielo-ravintolassa työskennellyt Anna Huhta kokee olevansa osa työpaikan porukkaa.
– Tuntuu mukavalta olla avuksi, kun tietää, etteivät työkaverit joudu tekemään töitä alimiehityksellä, hän huomauttaa.
Palkkalaskelman kanssa tarkkana
Joskus vuokratyöhön liittyy epäselvyyksiä ja ristiriitoja työehtojen suhteen.
– Vuokratyöfirman ja työntekijän välillä voi olla näkemyseroja siitä, onko työsuhde ollut yhdenjaksoinen. Työsuhteen kestolla on vaikutusta moniin työsuhde-etuihin kuten palkallisiin vapaapäiviin, vuosilomiin, vuosilomakorvauksiin ja sairausajan palkkaan, Raimo Hoikkala selittää.
Vuokratyöläisen kannattaa joka tapauksessa tarkistaa palkkalaskelmansa huolellisesti. Etenkin, kun työskentelee usealle käyttäjäyritykselle, saattaa laskelmiin tulla vahingossa virheitä.
– Palkat on voitu laskea väärin, osa tilityksistä voi puuttua kokonaan. Nämä ovat ihan inhimillisiä virheitä, eivät tahallisia, Anna Huhta sanoo.
Hän aikoo jatkaa vuokrayhtiön kautta työskentelyä opintojen ohessa. Viimeistään marraskuussa ahertaminen kuitenkin loppuu, kun Huhdan esikoisen laskettu aika lähestyy ja raskaus- ja vanhempainvapaa alkaa.
– Kun seuraavan kerran haen töitä, etsin todennäköisesti koulutustani vastaavia tehtäviä, Huhta sanoo.
Liitosta löytyy apu
PAMin Raimo Hoikkala kannustaa vuokratyöntekijöitä olemaan herkästi liittoon yhteydessä, jos jokin asia mietityttää.
– Epäselvyyksiin on helpompi puuttua, kun ne eivät ole vielä kasvaneet ongelmiksi asti, hän sanoo.
Vuokratyöfirmoissa ei välttämättä ole omaa luottamusmiestä. Keikkoja välittävässä yhtiössä luottamusmiehen pesti on vaativa – on hankala tavoittaa työntekijöitä, jotka työskentelevät lyhyitä pätkiä useissa eri toimipisteissä.
Hoikkala kannustaakin käyttäjäyrityksen luottamusmiehiä jututtamaan myös vuokratyöntekijöitä, ja auttamaan pulmatilanteissa ammattiliittoon kuuluvia vuokralaisia.
– Aivan kaikkien etu on, että tietoisuus työn ehdoista ja työntekijän oikeuksista kasvaa, Hoikkala summaa.
Teksti Anu Vallinkoski
SAK:n työsuhdeneuvonta auttaa ongelmissa
Onko sinulla työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä tai ongelmia? SAK:n työsuhdeneuvonta on maksuton palvelu, joka on avoin kaikille, eikä kysyjän tarvitse kuulua ammattiliittoon.
Puhelinpalvelu numerossa 0800 414 004 on auki maanantaisin ja torstaisin kello 9–12. Puhelut ovat maksuttomia ja niistä veloitetaan vain soittajan puhelinoperaattorin hinnaston mukaisesti. Lisäksi voit lähettää sähköpostia osoitteeseen tyosuhdeneuvonta@sak.fi.
SAK:n työsuhdeneuvonta antaa neuvoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.