Ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma
Ympäristöministeriö
lausuntopalvelu.fi
Lausuntopyyntönne
2.7.2026
VN/6119/2025
Lausuntopyyntö ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmasta
Toimenpide Rakennusten energiatehokkuusneuvonta kuluttajille ja mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.1.1.1)
Toimenpide on erittäin tarpeellinen, sillä tällä hetkellä toimivaa ja kohderyhmän tavoittavaa kohdennettua energianeuvontajärjestelmää ei ole. YM:n momentilla ”Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen” määrärahat on puolitettu ja useita köyhyysriskissä olevien ja elämänhallintaongelmista kärsivien tukipalveluita on leikattu mm. kolmannen sektorin toimijoiden rahoituksen leikkauksilla. Vaikka ilmastotoimien sosiaalisista tuista saataisiinkin hyvä kokonaisuus ei sillä voi kompensoida menetettyjä palveluita, joiden osalta toimintarahat on palautettava leikkauksia edeltävään tasoon.
Koska energiaköyhyys on ilmiö, joka liittyy usein yleisemminkin elämänhallinnan ja henkilökohtaisen talouden ongelmiin, on tärkeää varmistaa, että uusi suunniteltu neuvontapalvelu toimii hyvin yhteen jo olemassa olevien kohderyhmät tavoittavien palveluiden kanssa. Siksi ei ole perusteltua perustaa täysin uutta alueellista organisaatiorakennetta vaan integroida se jo olemassa oleviin. Esim. YM, ARA/VARKE, Kunnat itsenäisesti, Kuluttajaliitto, Motiva, Oikeusapuvirasto, hyvinvointialueet ja moni järjestö, kuten Y-säätiö, Takuusäätiö, Sininauhasäätiö, jne. tuottavat neuvontapalveluja. Osa myös konkreettisia maksujärjestelypalveluita. VARKE on perustellusti suositellut, että asumisneuvontaa sekä talous- ja velkaneuvontaa integroitaisiin lähemmäksi toisiaan.
Kilpailutusta suunnitellessa on tärkeää huomioida myös se, että erityisesti kuluttaja – kohderyhmän tavoittaminen ja neuvonta saattaa olla haastavaa. Sekä tavoitettavuuteen että henkilökohtaiseen neuvontaan on varattava riittävät resurssit.
Arvioidut kokonaiskustannukset (30 miljoonaa) ovat riittävät.
Toimenpide Energia-avustukset asunto-osakeyhtiöille (suunnitelman osio 2.1.1.2)
ARA:n hallinnoimina on ollut vastaavia energiaremonttiavustuksia, mutta ei kohdennettuna haavoittuviin ryhmiin, eli ovat olleet ns. regressiivisiä tukia. Kun tavoitellaan markkinaneutraliteettia ja erityisesti sosioekonomista ja alueellista oikeudenmukaisuutta, olisi vielä perustellumpaa kohdentaa tuki suoraan asunto-osakeyhtiöiden asukkaisiin/kotitalouksiin, eikä asunto-osakeyhtiöihin. Toki huomio on perusteeton, jos on todennettavissa, että asunto-osakeyhtiön osakkaat myös asuvat osakeasunnoissaan. Sinänsä esityksessä kriteerinä avustuksen saamiselle käytetyt alueen hintataso alle 1500 €/m2 + alueen tulotaso alle valtakunnallisen keskiarvon + rakennus on vähintään 20v vanha + rakennuksen energialuokka on vähintään C tai heikompi on kohdennuksen näkökulmasta niin hyvä kuin mahdollista.
Avustuksen saajan näkökulmasta on positiivista, että hyväksyttävien teknisten toimenpiteiden repertuaari energiaremonttien tekemiseksi pidetään mahdollisimman laajana. Toisaalta, kuten suunnitelmaluonnoksessakin on tunnistettu, suuri osa rahasta voi kohdentua ETS1:n piirissä olevilla energianlähteillä lämmitettäviin kiinteistöihin. Tämä voi olla kuitenkin Suomessa perusteltua, koska ETS2:n piiriin jääviä fossiilisella erillislämmityksellä lämmitettyjä kiinteistöjä on jäljellä vähän ja ne sijaitsevat pääosin alueilla, jossa remontointi ei ole kannattavaa. Tätä kokonaisuutta viimeistellessä on kuitenkin varmistuttava myös siitä, että rahoitus kannustaa erityisesti rakenteellisen energiatehokkuuden parantamiseen sen sijaan että vähäpäästöinen lämmitys vaihdettaisiin toiseen vähäpäästöiseen lämmitykseen.
Julkisen talouden heikon tilanteen takia on perusteltua, että energiaremonttitukea rajataan tarvittaessa esitetyllä tavalla.
Kokonaiskustannuksiksi arvioitu 113 miljoonaa on riittävä.
Toimenpide Avustukset energiatehokkuuden parantamiseen valtion tukemille asuntoyhteisöille (suunnitelman osio 2.1.1.3)
Toimenpide on erittäin perusteltu. Erityisesti tässä heikossa markkinatilanteessa perusparannusten tukeminen on erityisen perusteltua. Varsinkin, kun muut perusparannuksia edistävät valtion tuet on lakkautettu tai niitä on leikattu rajusti.
Arviomme mukaan osumatarkkuudeltaan energiaköyhyyden ja sen riskin pienentämiseksi on erittäin hyvä. VARKE:n VATT:lta tilaamien asukasrakennetutkimusten perusteella erityisesti erityisryhmien vuokra-asuntojen asukkaat ovat hyvin pienituloisia. Kohdentumista vahvistaa myös uudet asukasvalintakriteerien muutokset, joiden myötä tulorajat ovat voimassa kaikissa vuokra-asunnoissa.
Harkittavaksi lisäksi suunnitelman viimeistelyä varten tarve huomioida paremmin avustuskriteeristössä/parametreissä mm. vastikkeiden kasvu/hintojen nousu viime vuosina, mikä on johtanut käyttöasteen laskuun ja sosiaalisen asuntotuotannon ”tarkoituksen heikentymiseen”. Sosiaalisesti tuotetuissa asunnoissa onkin korostunut tarve parantaa energiatehokkuutta, mutta nämä hankkeet kasvattavat asunto-osakeyhtiöiden kustannuksia eli vastikkeita entisestään. Voisiko avustusprosentti olla mm. näistä syistä korkeampi sosiaalisesti tuotetuissa asunnoissa.
Toimenpiteen kokonaiskustannukseksi on arvioitu 10 miljoonaa euroa. Kun ottaa huomioon sen, että sosiaalisesti tuotetuissa asunnoissa asuu varsin suuri osuus kotitalouksista + nimenomaisesti sosiaalinen tarkoitusperä, energia-avustuksista varsin pieni osuus kohdentuu sosiaalisen asuntokannan perusparannuksiin.
SAK esittää, että tähän toimenpiteeseen allokoidaan suurempi osuus, vähintään 20 miljoonaan euroa.
Toimenpide Införande av anropsstyrd kollektivtrafik på Åland (suunnitelman osio 2.2.1.1)
Esitys kutsuliikennepalvelujen kehittämisestä Ahvenanmaalla on perusteltu.
Toimenpide Henkilöauton romutuspalkkio yksityishenkilöille (suunnitelman osio 2.2.1.2)
Esityksessä on huomioitu sosiaalinen oikeudenmukaisuus- ulottuvuus yleisellä tasolla hyvin. Olisi kuitenkin tärkeää huomioida toimenpiteen laajuutta ja tarvetta ajatellen vielä paremmin se, että autoriippuvuutta esiintyy paikoissa, jossa työpaikkojen ja olennaisten palvelujen saatavuus joukkoliikenteellä on heikko mukaan lukien ns. hyvän joukkoliikennesaatavuuden alueilla. Sielläkin harvemmin liikennöityinä vuorokauden aikoina saatavuus voi olla niin heikko, että se johtaa auton käytön tarpeeseen monilla työntekijöillä, kuten hoito- turvallisuus- ja rakennusalojen lisäksi myös mm. palvelualoilla.
Onkin perusteltua, että harvaan asuttujen alueiden lisäksi romutuspalkkiota on mahdollista hakea myös pieni- ja matalamman keskitulon kotitaloudessa työskentelevän henkilön, jolla heikko joukkoliikennesaatavuus haittaa työhön pääsyä mahdollisesti jopa muuten hyvin saavutettavilla alueilla.
Arvioimme, että romutuspalkkion kohdentaminen sähköajoneuvon ostamiseen on pienituloiselle realistisempi vaihtoehto, kuin auton leasing. Erityisesti näin, jos kuukausihinta ei laske huomattavasti arvioidusta 300-400 euron kulusta per kuukausi. SAK esittää, että leasing- vaihtoehto jätetään pois toimenpide-esityksestä ja rahat kohdennetaan täysimääräisesti sähköautojen ostoon ja mahdollisesti niiden lainarahoituksen valtiotakuuseen tarvittaessa.
Tuen tehokasta käyttöä parantaisi lisäksi, jos se sisältäisi markkinaohjausta. Tässä yhteydessä olisi tärkeää viestiä myös kotitalouslataustuista, joiden jatkamista SAK suosittelee voimakkaasti.
Toimenpiteen arvioitu kokonaiskustannuksesi esitetään 112,3 miljoonaa. Arviomme mukaan se ei ole riittävä.
Toimenpide Raskaan kaluston hankintatuki mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.2.1.3)
Tuki vaikuttaa perustellulta, mutta tavoitteeseen pääsy vaatinee mikroyrityksille kohdennetun tuen lisäksi informaatio-ohjausta, jotta täyssähköautoihin siirtymisen edut tunnistetaan nykyistä paremmin raskaan kaluston mikroyrityksissä. Tämän tuen yhteydessä olisi yrittäjiä informoitava myös latausinfratuesta, jota on ehdottomasti jatkettava.
Toimenpiteen kokonaiskustannukseksi arvioitu 30 miljoonaa lienee riittävä johtuen toistaiseksi suhteellisen pienestä kiinnostuksesta täyssähköajoneuvoja kohtaan mikroyrittäjien piirissä.
Toimenpide Alueellisen joukkoliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.4)
Tukiesitys, joka kohdennetaan kuntien väliseen liikenteeseen, on perusteltu. Joukkoliikennetukea ei pitäisi kuitenkaan nähdä tässäkään yhteydessä pelkästään sosiaalisen ilmastopolitiikan välineenä, vaan erittäin tarpeellisena pieni- ja matalamman keskitulon kotitalouksien työntekijöiden liikkumismuotona työn ja kodin väliä.
Kokonaiskustannuksiksi arvioitu 53 miljoonaa vaikuttaa perustellulta.
Toimenpide Kutsuliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.5)
Toimenpide ja sen kohdennus vaikuttaa perustellulta ml. tukitoimenpiteet. Jotta kampanjat onnistuvat, on ne valmisteltava tiiviissä yhteistyössä niiden paikallisten/alueellisten järjestöjen ja viranomaisten kanssa, jotka tuntevat kohderyhmän.
Kutsuliikenteen palvelutarjoajaa koskevat tarjouskilpailun alustavat kriteerit kaluston osalta vaikuttavat hyviltä. Muihin kriteereihin olisi kuitenkin lisättävä peruspalveluiden saavutettavuuden lisäksi työpaikkojen saavutettavuus. Lisäksi olisi tärkeää huomioida hakukriteereissä myös yleiset työllistävät vaikutukset.
Kutsuliikenteen hinnan käyttäjälle on pysyttävä erittäin kohtuullisena, jotta se on saavutettava.
Suunniteltu kokonaiskustannus 30,7 miljoonaa euroa lienee riittävä.
Toimenpide Kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri-investoinnit (suunnitelman osio 2.2.1.6)
Rahoitusesitys 52,5 miljoonaan vuosille 2028-2030 on ylimitoitettu suhteessa sen vaikuttavuuteen ja kohdennettavuuteen verrattuna liikennekokonaisuuden muihin esityksiin.
Esitämme, että tähän toimenpiteeseen varataan reilu 10 miljoonaa.
Kokonaisuudesta 20 miljoonaa kohdennetaan sekä alueelliseen joukkoliikenteeseen ja romutuspalkkioon.
Toimenpiteiden arvioidut vaikutukset (suunnitelman osio 3)
Vaikutusarviointi on etupäässä huolellisesti tehty. Ainostaan toimenpide 2.2.1.6 osalta vaikutukset jäävät kohderyhmän osalta epämääräisiksi
Muut huomiot suunnitelmaan ja toimenpiteisiin
Kokonaisuudessaan kolme rakennussektoria koskevaa toimenpidettä ovat hyviä, mutta yksityiskohtia voi täsmentää yllä olevien kommenttien mukaisesti, jotta vaikuttavuudesta saadaan vielä parempi.
Energiaköyhyyden riskitekijät (mm. tulotaso, lämmityslähde, talon sijainti ja ikä) sekä profilointi tälle alttiista kotitalouksista ovat varsin hyviä. Esitämme vain, että talon sijaintia koskevaan kokonaisuuteen lisätään remonttien rahoituksen eli pankkilainojen saatavuutta koskevan tekijän lisäksi huomion se, että syrjäseuduilla asukkailla ei välttämättä mahdollisuuksia päästä eroon asunnostaan ja siksi vaikutusmahdollisuudet tilanteen muuttamiseksi ovat erittäin rajalliset.
Uutena esityksenä esitämme harkittavaksi pyöräavustuksen lisäksi julkisten tilojen viilennystä, mikä voisi olla tuen arvoinen kohde myös Suomessa. Keskikesän helteet kasvattavat kuolleisuutta, jolloin kirjastot, terveyskeskukset ym. ovat viilennettyinä erityisesti ikääntyneille ja kroonisesti sairaille sekä kodittomille hyviä ”suojapaikkoja”.
Rahaston kohderyhmään esitämme lisättäväksi asunnottomat. Heidän tarpeensa pitäisi huomioida tässä suunnitelmassa paremmin.