Valtioneuvoston asetus pitkäaikaistyöttömien osaamissetelistä vuosina 2026–2028

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pitää esitystä pitkäaikaistyöttömien osaamissetelistä hyvänä avauksena. Osaamisen kehittäminen ja sitä tukevat ohjaavat palvelut ovat tehokkaita ja niitä ei ole ollut tarpeeksi tarjolla nykyisessä työttömyystilanteessa. Koulutuksen kustannukset ovat olleet yksi osallistumista rajoittava tekijä. SAK pitääkin hyvänä, että koulutuksista ja sitä tukevista palveluista ei koidu työttömälle kustannuksia.

Yksistään osaamisseteli on kuitenkin täysin riittämätön vastaamaan pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeeseen. Kyseessä on määräaikainen työllisyystoimi. SAK:n näkemyksen mukaan työllisyyspalveluiden pysyvä kehittäminen tulee tehdä ensisijaisesti työvoimapalveluiden järjestämislain (380/2023) mukaisten palveluiden kautta, jolloin esimerkiksi työnhakijoiden yhdenvertaisuus voidaan turvata parhaiten. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi työvoimakoulutukseen panostamista. Työllisyysalueiden rahoitusta on leikattu ja esimerkiksi palkkatuen käyttöä on rajattu rajusti. Yksittäisillä määräaikaisilla toimilla ei pystytä tarpeeksi tehokkaasti hoitamaan työttömyyttä. SAK on vaatinut lisää resursseja palkkatukeen ja koulutukseen sekä kuntien rahoitusvastuun muutosta niin, että se kannustaisi työllisyysalueita koulutuksen ja palkkatuen järjestämiseen työttömille.

Pitkäaikaistyöttömien joukko on erittäin heterogeeninen. SAK toivoo, että setelin käyttöön neuvotaan ja ohjataan erityisesti puutteellisen tai vanhentuneen koulutuksen omaavia työttömiä. SAK pitää tärkeänä, että setelimallin vaikutuksia seurataan ja tutkitaan tarkasti. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota työttömien profiiliin, muun muassa koulutustausta, työttömyyden kesto ja ikä ovat tärkeitä erottelevia tekijöitä. Palveluiden vaikuttavuutta pitää tutkia, jotta tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa.