Esitys uudeksi Ahvenanmaan itsehallintolaiksi

Pyydettynä lausuntonaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu seuraavaa:

SAK tarkastelee ehdotusta erityisesti työntekijöiden oikeuksien, työelämän sääntelyn yhtenäisyyden, kollektiivisen neuvotteluoikeuden, työsuojelun sekä sosiaaliturvan ja sosiaalivakuutuksen näkökulmasta.

SAK pitää Ahvenanmaan itsehallinnon kehittämistä valtiosääntöisesti ja kielellisesti perusteltuna. Samalla uudistuksessa on varmistettava, ettei toimivallanjako johda työntekijöiden oikeuksien heikentymiseen, työehtojen pirstoutumiseen, valvonnan epäselvyyteen tai sosiaaliturvan aukkoihin.

SAK:n keskeiset kannat

• Yleinen työoikeus, työsopimukset, työehtosopimukset, työsuojelu, yhteistoiminta ja työriitojen sovittelu tulee säilyttää valtakunnan lainsäädäntövallassa.
• Työntekijöiden järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus on turvattava vähintään nykyisellä tasolla.
• Mahdolliset työoikeudelliset toimivallan siirrot on valmisteltava kolmikantaisesti ja kattavan työntekijä-, valvonta- ja sosiaaliturvavaikutusten arvioinnin pohjalta.
• Työehtosopimuksia ei tule rinnastaa viranomaismääräyksiin, eikä niiden käännöksille tule antaa alkuperäisen sopimustekstin asemaa ilman sopimusosapuolten hyväksyntää.
• Ahvenanmaalla tehtävää työtä koskevien keskeisten ehtojen saaminen ruotsiksi on työntekijöiden tiedonsaantia vahvistava ehdotus, mutta sen suhde työehtosopimuksiin on täsmennettävä.
• Työsuojelu-, työterveyshuolto-, yhdenvertaisuus- ja sosiaalivakuutusjärjestelmien rajapintojen tulee olla selkeitä ja työntekijän näkökulmasta ennakoitavia.

Yleisarvio

SAK pitää työntekijöiden oikeuksien kannalta perusteltuna, että mietinnön varsinainen lakiehdotus säilyttää yleisen työoikeuden pääosin valtakunnan lainsäädäntövallassa. Työsopimussuhteet, työehtosopimukset, työsuojelu, yhteistoiminta, työriitojen sovittelu sekä palvelussuhteen ehdot ja niihin liittyvät oikeudet muodostavat työntekijän suojaksi rakentuneen kokonaisuuden, jonka hajauttaminen voisi heikentää oikeuksien yhdenmukaisuutta ja ennakoitavuutta.

Työoikeudellinen toimivallanjako ja mahdolliset riskit

Työoikeuden keskeisiä piirteitä ovat pakottavuus työntekijän hyväksi, kollektiivinen sopimusjärjestelmä, työehtosopimusten normivaikutus, työsuojeluvalvonta sekä viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten vakiintunut työnjako. SAK pitää tärkeänä, ettei tätä kokonaisuutta pirstota tavalla, joka voisi heikentää työntekijöiden tosiasiallista oikeussuojaa.

Jos työsopimuksia, työehtosopimuksia tai yhteistoimintaa koskevaa toimivaltaa myöhemmin siirrettäisiin maakunnalle, seurauksena voisi olla rinnakkaisia sääntelyjärjestelmiä ja epäselvyyttä sovellettavasta laista, työehtosopimuksesta tai valvontamenettelystä. Tällainen kehitys olisi ongelmallinen työntekijöiden yhdenvertaisuuden, työmarkkinoiden toimivuuden ja oikeuksien käytännön toteutumisen kannalta.

Mahdollisia työoikeudellisia toimivallan siirtoja ei tule toteuttaa ilman kolmikantaista valmistelua ja kattavaa työntekijä-, valvonta- ja sosiaaliturvavaikutusten arviointia.

Järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus

SAK pitää välttämättömänä, että työntekijöiden järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus turvataan Ahvenanmaalla vähintään samalla tasolla kuin muualla Suomessa. Mietinnön varsinainen lakiehdotus ei näyttäisi muuttavan tätä perusasetelmaa, koska yhdistymisvapauden sekä yleisen työoikeuden sääntely säilyisi valtakunnan toimivallassa.

Ammatillinen järjestäytymisvapaus, ammattiliittojen toimintamahdollisuudet, luottamusmiesjärjestelmän edellytykset ja kollektiivinen neuvotteluoikeus ovat työelämän perusoikeuksia. Niiden suojan tulee olla yhdenmukainen riippumatta työntekopaikasta tai työnantajan julkis- tai yksityisoikeudellisesta asemasta.

Esityksen arviot työelämävaikutuksista

SAK katsoo, että mietinnön työelämävaikutuksia on arvioitu työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta rajallisesti. Itsehallintolain toimivaltaratkaisut voivat vaikuttaa työelämään välillisesti mutta merkittävästi, vaikka yksittäisiä aineellisia työoikeudellisia säännöksiä ei välittömästi muutettaisi.

Erityisen ongelmallista olisi, jos Ahvenanmaan julkisella sektorilla virkasuhteita muutettaisiin laajasti työsopimussuhteiksi ilman selkeitä takeita palvelussuhteen ehtojen, kollektiivisen edustuksen ja sosiaaliturvan jatkuvuudesta. Virkasuhteesta työsopimussuhteeseen siirtyminen voi vähentää virkavastuuseen liittyviä erityisvelvollisuuksia, mutta samalla se muuttaa työntekijän oikeudellista asemaa, muutoksenhakukeinoja ja palvelussuhteen ehtojen määräytymistä.

Tällaisissa muutostilanteissa palkkaus, työaika, vuosiloma, työsuhdeturva, yhteistoimintaoikeudet, kollektiivinen edustus, eläkeoikeudet ja muu sosiaalivakuutusturva on turvattava. Muutoksia ei myöskään tule toteuttaa hallinnollisena henkilöstörakenteen uudistuksena ilman työntekijöiden ja heidän edustajiensa tosiasiallista osallistumista.

Työntekijöiden kannalta kielteisiä vaikutuksia voisi aiheutua erityisesti epäselvyydestä sovellettavasta lainsäädännöstä, työehtosopimuksesta tai valvontamenettelystä. SAK pitää tärkeänä, että lain perusteluissa todetaan nimenomaisesti, ettei uudistus saa johtaa työehtojen tai työntekijöiden oikeussuojan heikentymiseen.

Työehtosopimukset ja kielisäännökset

SAK pitää perusteltuna, että työehtosopimuksia koskeva yleinen toimivalta säilyy valtakunnalla. Työehtosopimusjärjestelmä, yleissitovuus ja sopimusosapuolten autonomia ovat keskeinen osa työntekijöiden suojaa ja työmarkkinoiden vakautta.

Mietinnön kielisäännöksiin sisältyy kuitenkin täsmennystarve. Työntekijän oikeus saada Ahvenanmaalla tehtävää työtä koskevan sopimuksen keskeiset ehdot ruotsiksi on kannatettava ja työntekijöiden tiedonsaantia vahvistava ehdotus. Säännös ei kuitenkaan saa johtaa epäselvyyteen työehtosopimusten oikeudellisesta asemasta.

Kielisäännöstä ei tule tulkita siten, että työehtosopimuksen ruotsinkielinen käännös saisi automaattisesti alkuperäisen työehtosopimustekstin aseman tai että työehtosopimus rinnastuisi viranomaismääräykseen. Työehtosopimus on työmarkkinaosapuolten välinen normisopimus, jonka oikeudellinen sisältö määräytyy sopimusosapuolten sopiman tekstin perusteella.

Työsuojelu, työterveyshuolto ja valvonnan selkeys

SAK pitää työntekijöiden oikeuksien toteutumisen kannalta välttämättömänä, että työsuojeluvalvonnan toimivalta on selkeä. Työsuojelu, työterveyshuolto, psykososiaalinen kuormitus, työssä käytettävien laitteiden turvallisuus sekä yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyvät työnantajavelvoitteet muodostavat kokonaisuuden, jossa valvonnan epäselvyys voisi suoraan heikentää työntekijöiden suojaa.

Jos toimivaltaa myöhemmin siirrettäisiin työsopimussuhteisiin liittyvissä kysymyksissä, olisi samalla ratkaistava täsmällisesti, mikä viranomainen valvoo työntekijöiden oikeuksien toteutumista ja millä menettelyillä. Työntekijän ei tule joutua ratkaisemaan monimutkaista toimivaltakysymystä saadakseen asiansa valvontaviranomaisen käsiteltäväksi.

Sosiaaliturva- ja sosiaalivakuutusvaikutukset

SAK pitää välttämättömänä, että sosiaaliturva- ja sosiaalivakuutusvaikutukset arvioidaan perusteellisesti. Työsuhteen käsite on keskeinen muun muassa työeläketurvan, työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen, sairausvakuutuksen, työttömyysturvan ja muiden työntekoon perustuvien etuuksien kannalta.

Työntekijän sosiaaliturvan tulee määräytyä selkeästi ja yhdenvertaisesti riippumatta siitä, tehdäänkö työ Ahvenanmaalla vai muualla Suomessa. Jos työsopimussuhteita koskevaa sääntelyä hajautettaisiin, voisi syntyä epäselvyyttä työsuhteen tunnusmerkeistä ja niihin kytkeytyvistä sosiaaliturvaoikeuksista.

Jos julkisen sektorin henkilöstöä siirretään virkasuhteista työsopimussuhteisiin, on varmistettava, ettei muutos heikennä eläkeoikeuksia, työtapaturmaturvaa, sairauspoissaoloihin liittyviä oikeuksia, työttömyysturvan edellytyksiä tai muuta työntekoon perustuvaa sosiaaliturvaa.

Lopuksi

SAK katsoo, että mietinnön varsinainen lakiehdotus ei näyttäisi aiheuttavan välitöntä heikennystä työntekijöiden asemaan siltä osin kuin yleinen työoikeus säilyy valtakunnan toimivallassa. Ratkaisu on perusteltu työntekijöiden oikeuksien, työehtojen yhdenmukaisuuden ja sosiaaliturvan selkeyden kannalta.

SAK suhtautuu kuitenkin kriittisesti siihen, jos työoikeudellisia toimivaltakysymyksiä avataan myöhemmin ilman kattavaa työntekijävaikutusten arviointia. Itsehallinnon kehittäminen ei saa johtaa työehtojen pirstoutumiseen, oikeussuojan heikentymiseen, valvonnan epäselvyyteen tai sosiaaliturvan aukkoihin.