Suomi jättää ikääntyneet oman onnensa nojaan, kun muualla heitä tuetaan jatkamaan työssä

Linnea Kilpeläinen selvitti SAK:lle yli 55-vuotiaiden työurien tukemista Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Alankomaissa. Kävi ilmi, että Suomi ui näihin maihin verrattuna vastavirtaan: Suomi jättää ikääntyneet työntekijät pitkälle oman onnensa nojaan, kun verrokkimaissa on yhteisesti jaettu näkemys siitä, että myös vanhempien työntekijöiden työssä jatkamista kannattaa tukea.

Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Alankomaissa tunnistetaan Suomea paremmin, että yli 55-vuotiaiden työkykyyn ja osaamiseen täytyy panostaa ja se on työntekijöiden lisäksi myös työnantajille ja yhteiskunnalle kannattavaa.

– Yllätyin, miten paljon iäkkäisiin työntekijöihin kohdistetaan resursseja ja pitkäjänteisiä tukitoimia, korkeakouluharjoittelija Linnea Kilpeläinen sanoo.

Kilpeläinen toteutti selvityksen tutustumalla alan tutkimuskirjallisuuteen ja aiheesta tehtyihin kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin. Lisäksi hän haastatteli Ruotsin, Tanskan ja Alankomaiden SAK:ta vastaavien ammatillisten keskusjärjestöjen edustajia.

Suomessa on erityisesti Orpon hallituksen aikana leikattu sosiaaliturvaa ja heikennetty koulutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi aikuiskoulutustuki on lakkautettu ja työttömyysturvan lisäpäivät poistettu ikääntyneiltä työttömiltä.

Kilpeläinen tähdentää, että leikkauspolitiikkaa on muuallakin ja jokaisesta vertailussa mukana olevasta maasta löytyy myös ongelmia. Minkään maan käytäntöjä ei voi tai kannata kopioida sellaisenaan.

– Vertailumaiden käytännöt eivät sovellu suoraan Suomeen, pikemminkin niistä mielestäni löytyy mahdollisuuksia, mihin suuntaan Suomessakin voitaisiin edetä.

EU-maiden vertailussa ikääntyneiden tilanne on Suomessa kehno: 55–64-vuotiaiden työttömyysaste on neljänneksi korkein EU-maista ja Suomessa ikääntyneissä on paljon pitkäaikaistyöttömiä.

Suomi pärjää paremmin, kun tarkastellaan 55–64-vuotiaiden työllisyysastetta. Työllisyysaste on yli EU-maiden keskiarvon, mutta jäljessä Kilpeläisen selvityksen verrokkimaista. Erityisen huolestuttavaa on, että Suomessa yli 55-vuotiaiden koulutukseen osallistumisaste on verrokkimaiden kehnoin.

Eläkeiät nousevat ympäri Eurooppaa

Yleinen trendi Euroopassa on eläkeiän nouseminen. Monissa maissa eläkkeelle jäämisikä on nostettu 67-vuoteen tai se on nousemassa siihen. Myös Suomessa alin eläkkeelle jäämisikä on noussut.

– Suomessa eläkkeelle jäämisen myöhentämiseen kannustetaan taloudellisilla porkkanoilla. Keskustelua ei kuitenkaan käydä siitä, että tällaiset kannustimet ovat epätasa-arvoisia. Niistä hyötyvät yleensä paremmin palkatut ja korkeammin koulutetut työntekijät, Linnea Kilpeläinen sanoo.

Esimerkiksi fyysisesti kuluttavaa työtä tekevillä voi olla vaikeuksia jatkaa edes alimpaan eläkkeelle jäämisikään asti. Kilpeläisen mukaan työurien pidentämisen kannalta tehokkaampaa ja tasa-arvoisempaa olisi huolehtia yhtäläisesti kaikilla työntekijöillä koko työuran ajan työkyvystä ja osaamisen ylläpitämisestä.

Jos työura katkeaa, syynä on yleensä työttömyys tai työkyvyttömyys. Näiden seuraukset ovat riski työntekijälle erityisesti, jos koulutustaso on matala, palkka pieni ja työ fyysisesti tai henkisesti kuormittavaa.

– Tutkimusten mukaan tukijärjestelmien kiristäminen ei tällaisessa tilanteessa auta eli se ei ratkaise työllisyyden ongelmia tai tee työkyvyttömistä työkykyisiä. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn vaikeuttaminen voi määrällisesti vähentää väliaikaisesti työkyvyttömyyttä ja sairauspoissaoloja, mutta itse perusongelmaa se ei ratkaise.

Verrokkimaissa ymmärretään osaamisen merkitys

Uudelleen työllistymistä hankaloittavat puutteet osaamisessa ja ennakkoluulot, mikä näkyy ikäsyrjintänä rekrytoinneissa. Rekrytoinneissa tapahtuvaan ikäsyrjintään taas on Linnea Kilpeläisen mukaan käytännössä erittäin vaikea puuttua.

Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Alankomaissa vallitsee työntekijöiden ja työnantajien kesken Suomea parempi yhteisymmärrys siitä, että ikääntyneisiin työntekijöihin kannattaa panostaa.

– Esimerkiksi Alankomaissa pointti ei ole, että työnantajat haluaisivat välttää työttömyyttä, vaan he haluavat välttää työntekijöiden työkyvyttömyyttä.

Kilpeläinen kertoo, että Alankomaissa ikääntyneiden erityinen tuki, kuten ylimääräiset lomapäivät tai muut edut ovat työehtosopimuksissa ennemmin sääntö kuin poikkeus. Osaamisen ylläpitäminenkin koetaan tärkeäksi.

Ikääntyneiden työssä pysymistä voidaan parhaiten tukea joustavilla koulutusmahdollisuuksilla, mahdollisuudella tarvittaessa muokata työtä ja työajan joustoilla sekä riittävällä kuntoutuksella.– Näihin asioihin pitäisi Suomessakin jatkossa panostaa, jos haluamme työurien pidentyvän, Kilpeläinen huomauttaa.