SAK: EK:n tavoite lisätä työperäistä maahanmuuttoa ei huomioi korkeaa työttömyyttä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittää, että Suomeen tulisi jatkossa 45 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain. SAK:n Saana Siekkinen pitää tavoitetta ylimitoitettuna.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi tänään maahanmuuttoa ensi vaalikaudella koskevat tavoitteensa. SAK:n yhteiskuntapolitiikkaosaston johtaja Saana Siekkinen kommentoi ehdotuksia työntekijöiden näkökulmasta Elinkeinoelän keskusliiton EK:n seminaarissa.

Siekkisen mukaan Suomen ikärakenteesta on syytä olla huolissaan, mutta meidän ei pidä ohittaa nykyistä todella hankalaa työllisyystilannetta. Työperäisen maahanmuuton on perustuttava tarpeeseen eli tilanteeseen, jossa jo Suomessa asuvista ei osaajia löydy.

– Maahanmuutto ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta. Onko niin että EK nostaa kädet pystyyn työttömyyskriisissä, eikä nyt työttömänä olevien ihmisten edes oleteta työllistyvän uudelleen?

Saatavuusharkinta säilytettävä

Saatavuusharkinnan poistaminen on ollut EK:n tavoite pitkään ja järjestön tänään julkaistussa tavoitepaperissakin se on kärkitavoitteena. SAK:n mielestä saatavuusharkinta on säilytettävä.

– Saatavuusharkinnan tavoitteena on turvata Suomessa jo olevien työntekijöiden mahdollisuudet työllistyä ennen kuin työntekijöitä rekrytoidaan EU:n ulkopuolelta, Saana Siekkinen sanoo.

Saatavuusharkinta koskee vain työntekijäammatteja ja aloja, joilla on selkeästi enemmän työttömiä kuin avoimia työpaikkoja.

Siekkinen huomauttaa, että viime vuodet ovat näyttäneet saatavuusharkinnan tarpeellisuuden ja toimivuuden. Vuosituhannen alkupuolella useimmat ammatit oli vapautettu saatavuusharkinnasta ja vastaavasti nyt vaikean työttömyystilanteen aikana harkinta on monin paikoin palautettu.

SAK:n mielestä saatavuusharkinnan poistaminen kokonaan ja avoimien ovien avaaminen Suomeen on epärealistista. Suomessa on edelleen runsaasti työperäistä hyväksikäyttöä ja esimerkiksi tutkimuslaitos Laboressa tehty tutkimus viittaa siihen, että saatavuusharkinnan poistaminen laskee ansiotasoa.

– Tilanne, jossa yritykset voisivat palkata vapaasti työntekijöitä ulkomailta myös korkean työttömyyden aikana, johtaisi helposti tilanteeseen, jossa ansiotaso ja työehdot heikkenisivät. On vaikea kuvitella, että tällainen kehitys ei aiheuttaisi yhteiskunnassa ongelmia, vastakkainasettelun lisääntymistä ja jopa levottomuutta.

SAK tulee ehdottamaan omissa seuraavan vaalikauden tavoitteissaan alueellisten työlupalinjausten ja työvoimapula-alojen määrittelyn kriteereiden ja tietopohjan yhtenäistämistä. Siekkisestä on hyvä, että myös EK jättää oven auki alueellisten työlupalinjausten kehittämiselle.

Työperäiseen hyväksikäyttöön ja sen torjuntaan tarvitaan laaja toimenpidepaketti

SAK painottaa, että työmarkkinarikollisuuteen on puututtava laajalla toimenpidepaketilla.

Saana Siekkisen mukaan EK:n ehdottama seuraamusmaksun mahdollistaminen on oikeansuuntainen keino, mutta sen vaikuttavuus edellyttää, että sanktiot ovat riittävän tuntuvia ja että niitä myös käytetään johdonmukaisesti.

SAK on viime syksynä ehdottanut laajaa toimenpidepakettia, joka toteuttamalla työmarkkinarikollisuus ja harmaa talous olisi kitkevissä.

– Olemme vaatineet rangaistusten koventamista. Rikollisesti toimivien työnantajien liiketoimintakiellon vahvistamista 3 vuodesta 5 vuoteen. Lisäksi tarvitaan lisää resursseja valvontaan, tutkintaan ja uhrien tukemiseen. Nykyiset resurssit eivät riitä kattavaan valvontaan, ja ilman riittäviä panostuksia hyvätkään säädösmuutokset eivät toteudu käytännössä.

Lisäksi SAK vaatii työntekijöiden oikeuksien vahvistamista, matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja sekä keinoja, joilla hyväksikäytön uhrit voivat turvallisesti tuoda tilanteensa viranomaisten tietoon ilman pelkoa oleskeluluvan menettämisestä. Myös uhrien oikeusapua ja tulkkausapua pitää parantaa.

Suomeen kiinnittymistä tuettava

SAK on EK:n kanssa yhtä mieltä siitä, että kotoutumispalveluja kuten monikielistä yhteiskuntaorientaatiota on tarjottava myös Suomeen työhön tulleille ja heidän puolisoilleen.

– Koko maassa täytyy olla saatavilla työnteon ja kieliopetuksen yhdistäviä koulutusmahdollisuuksia. Suomeen kiinnittymisen, mutta myös turvallisen työn tekemisen kannalta aivan olennaista on kielen oppiminen ja osaaminen.

SAK on vaatinut jo pitkään, että kielikoulutusta olisi riittävästi tarjolla kaikille, myös työn perässä tänne muuttaville.

– Työnantajalla on suuri vastuu tukea ulkomailta tulevien työntekijöiden kielen oppimista. Kielen oppiminen vaatii työn organisointia niin että oppiminen on mahdollista osana työtä. Tällaista en EK:n ehdotuksista löytänyt.