KHO vahvisti: Wolt-lähetit ovat työsuhteessa eivätkä itsensä työllistäjiä – viranomaisten on nyt herättävä toimimaan

Korkein hallinto-oikeus (KHO) torjui tänään torstaina Woltin purkuhakemuksen ja piti voimassa linjauksen, jonka mukaan alustalla työskentelevien ruokalähettien työn tunnusmerkit täyttävät työsuhteen ehdot.

KHO:n päätös on tärkeä askel kohti reilua työelämää – mutta se ei vielä riitä. Viranomaisten on nyt toimittava, jotta ruokalähettien väärinluokittelu itsensätyöllistäjiksi loppuu ja työehdot turvataan käytännössä.

Mistä päätöksessä on kyse?

Wolt haki korkeimmalta hallinto-oikeudelta lainvoimaisen päätöksen purkamista työsuojeluvalvontaa koskevassa asiassa. Taustalla oli viranomaisprosessi, jossa oli arvioitu, ovatko Woltin ruokalähetit työsuhteessa vai yrittäjiä ja voiko työsuojeluviranomainen velvoittaa yhtiön pitämään työaikakirjanpitoa.

KHO totesi jo aiemmassa ennakkopäätöksessään, että lähettien työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit: Wolt voi digitaalisen alustan kautta seurata ja ohjata työtä sekä käyttää alustan keräämiä tietoja valvontaan.

Miksi päätös on hyvä – ja miksi se on myös herätys?

SAK pitää ratkaisua tärkeänä ja oikeansuuntaisena. KHO tunnisti sen, mistä lähetit ovat kertoneet jo pitkään: alusta ei ole neutraali “markkinapaikka”, vaan työn tekemistä ohjaava ja valvova järjestelmä, joka määrittää käytännössä työn ehdot:

• Työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. KHO:n mukaan myös työnantajan johto- ja valvontaoikeutta koskeva tunnusmerkki täyttyy kokonaisuutena arvioiden.
• Digitaalinen valvonta on todellista. Päätöksessä korostuu, että alustan keräämää dataa voidaan – ja myös tosiasiallisesti käytetään – työn ohjaamiseen ja valvontaan, mukaan lukien laatuvaatimusten seuraaminen.
• “Itsenäisyys” voi olla näennäistä. KHO totesi, että alisteisuus Woltiin nähden voi peittää alleen todellisen työsuhteen.

Mitä Wolt yritti ja miksi se epäonnistui?

Wolt vaati korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen purkamista erityisesti siltä osin, että lähettien katsottiin olevan työsuhteessa. Yhtiö vetosi muun muassa EU-tuomioistuimen Yodel-määräykseen ja väitti, että KHO oli arvioinut alustan toimintaa virheellisin tai riittämättömin tiedoin. KHO katsoi, ettei asiassa ollut sellaista olennaista menettelyvirhettä tai ilmeisen väärää lain soveltamista, joka oikeuttaisi purkuun, ja hylkäsi hakemuksen.

Nyt on aika toimia: väärinluokitteluun tarvitaan tehokkaat keinot

SAK:n näkökulmasta KHO:n päätös vahvistaa sen, että alustatalouden “kumppanuusmallit” eivät voi olla keino kiertää työnantajavelvoitteita. Jotta lähettien arki todella muuttuisi, tarvitaan seuraavaksi määrätietoista toimeenpanoa ja sääntelyä. Tällaisia ovat muun muassa:

• Tehokkaampi viranomaisvalvonta. Työsuojeluviranomaisille on varmistettava riittävät resurssit ja toimivaltuudet puuttua väärinluokitteluun nopeasti ja vaikuttavasti.
• Selkeämmät pelisäännöt alustatyöhön. Alustatyödirektiivin kansallinen täytäntöönpano on toteutettava täysimääräisesti Euroopan komission suuntaviivojen mukaisesti. Suomessa tarvitaan lainsäädäntöön täsmennyksiä, jotka estävät työntekijöiden väärinluokittelun ja näennäisyrittäjyyden.
• Sanktioita kiertämisestä. Jos työnantajavastuuta kierretään järjestelmällisesti, seuraamusten on oltava tuntuvia, jotta väärinluokittelu ei ole kannattava liiketoimintamalli.
• Oikeus reiluihin ehtoihin käytännössä. Työsuhteen tunnistamisen on johdettava myös siihen, että palkkaus, vakuutusturva, työterveys ja muut työntekijän oikeudet toteutuvat muutenkin kuin vain paperilla.

Alustatalous ei saa tarkoittaa työelämän perusturvan purkamista. Kun ylin tuomioistuin on nyt todennut työsuhteen tunnusmerkkien täyttyvän, yhteiskunnan tehtävä on varmistaa, että tästä seuraa myös käytännön suoja. Nyt on aika toimia.