Kenen kuuluu kantaa vastuu, kun alustatyöntekijöitä käytetään hyväksi?
"Työoikeus ei ole eettinen lisäpalvelu, eikä sen toteutuminen voi riippua siitä, painaako joku “oikeaa nappia” sovelluksessa."
Paula Ilveskivi, Juristi
Wolt-lähettien työoloja koskeva keskustelu on jälleen noussut esiin. Taustalla ei ole epäselvyys, vaan pitkään jatkunut vastuun välttely. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO:2025:41 jo linjannut, että ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä.
Tästä huolimatta Wolt jatkaa liiketoimintamallia, jossa valtaosa läheteistä toimii yrittäjinä – eli siis ilman työntekijän perusoikeuksia. Se myös hakee parhaillaan purkua korkeimman hallinto-oikeuden päätökselle. Eli tietämättömyydestä ei ainakaan ole kyse.
Woltin päätös jatkaa ruokalähettiensä ”yrittäjyyttä” johtuu siitä, ettei Wolt pystyisi tekemään niin isoja voittoja, jos sen kaikki lähetit olisivat työntekijöitä. Woltin liiketoimintamalli näyttäisi nojaavan aika pitkälle siihen, että työnantajavastuu voidaan kiertää ja esimerkiksi tilausten määrän vaihtelusta syntyvä yrittäjäriski siirtää työntekijöille.
Viimeaikaiset paljastukset lähettitilien vuokraamisesta ja jopa tuhansiin euroihin nousevista maksuista osoittavat, että syntyy pyramidi, jossa jokainen yrittää työntää riskejä pois itseltään. Järjestelmään pesiytyy ihmisten huonon työmarkkina-aseman hyväksikäyttöä ja harmaata taloutta.
Woltin toiminta on kuitenkin vain seuraus: se käyttää hyväkseen epäselvää säätelyä. On vaikea välttyä johtopäätökseltä, että lainsäätäjä joko ei halua tai ei kykene puuttumaan alustatyön ongelmiin tehokkaasti. Oikeustila on selvä, mutta toimeenpano puuttuu. Valmistelutyö jatkuu, työryhmiä asetetaan ja sääntelyä lykätään ja samaan aikaan hyväksikäyttö jatkuu avoimesti.
Woltin liiketoimintamalli näyttäisi nojaavan aika pitkälle siihen, että työnantajavastuu voidaan kiertää.
Alustatyön porsaanreikien tukkiminen on mahdollista. Alustatyötä koskevien velvoitteiden selkeyttäminen onnistuu, jos EU:n alustatyöntekijöiden oikeuksia koskeva direktiivi otetaan Suomessa tosissaan.
Viranomaisille voidaan antaa riittävät resurssit ja toimivaltuudet. Ilman tehokasta valvontaa ja todellisia seuraamuksia yrityksille lainsäädäntö jää kuolleeksi kirjaimeksi. Työmarkkinarikollisuus ei vähene suosituksilla tai kokeiluilla, vaan määrätietoisella puuttumisella ja vastuunkantamisella siellä, missä valta ja hyöty ovat.
Mediassa on esitetty kysymys ”kuluttajien vastuusta Wolt-kuskien työoloista”. Yhtenä ratkaisuna esitetään kuluttajalle mahdollisuutta tilatessaan palvelua painaa nappia ja valita työsuhteessa oleva kuski. Vastuu kuluttajille kuuluu kuitenkin vasta sen jälkeen, kun ensisijaisesti lainsäädäntö on kunnossa, yritykset toimivat vastuullisesti ja viranomaisvalvonta toimii. Sen jälkeen voidaan edes puhua kuluttajien vastuusta – ja silloinkin rajatusti. Kuluttajat eivät voi korvata työnantajavastuuta, lainsäädäntöä tai viranomaisvalvontaa. Työoikeus ei ole eettinen lisäpalvelu, eikä sen toteutuminen voi riippua siitä, painaako joku “oikeaa nappia” sovelluksessa.
Vastuun ulkoistaminen kuluttajille on harhaanjohtavaa ja vaarallista. Vastuu kuuluu yrityksille, poliittiselle päätöksenteolle ja valvoville viranomaisille. Työmarkkinarikollisuus ei ole kuluttajan valinta – se on seurausta siitä, että vastuun kantaminen vältetään siellä, missä siihen olisi velvollisuus.
SAK ja sen ammattiliitot ovat koonneet yhteen konkreettisia keinoa vähentää työmarkkinarikollisuutta. Tutustu listaan.