SAK:n selvitys: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on haaste mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia työntekijöille

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeys ymmärretään, mutta etusijalla ammattiliitoissa ja työntekijöillä ovat nyt työttömyyteen ja toimeentuloon liittyvät huolet. Näin voi tiiviistää Aurora Ruotsalaisen SAK:lle tekemän selvityksen tulokset.

Ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia työelämään. Näitä ja harjoitetun ilmastopolitiikan vaikutuksia eri toimialoilla ei ole kuitenkaan selvitetty laajemmin Suomessa. Tätä aukkoa paikkaa osaltaan Aurora Ruotsalaisen tekemä selvitys ilmastonmuutoksen ja sitä hillitsevien toimien vaikutuksista työntekijöihin SAK:laisilla aloilla. Samanlainen selvitys tehtiin vuonna 2019.

– Vertaileminen oli mielenkiintoista, sillä moni asia on kuudessa vuodessa muuttunut, sanoo Ruotsalainen. Hän työskenteli viime syksynä SAK:ssa korkeakouluharjoittelijana.

Ilmastopolitiikkaan on viime aikoina tehty heikennyksiä ja lykkäyksiä niin globaalilla, Euroopan unionin kuin Suomen kansallisella tasolla. Lisäksi työmarkkinoilla eletään nyt poikkeuksellisen epävarmaa aikaa ja Orpon hallituksen päätökset heijastuvat suoraan työntekijöiden arkeen.

– Ilmastonmuutos on valitettavasti jäänyt akuuttien ongelmien kuten työttömyyden ja toimeentulovaikeuksien varjoon, Aurora Ruotsalainen harmittelee.

Näin on käynyt siitä huolimatta, että ilmastonmuutos on eksistentiaalinen uhka, joka heikentää elämisen mahdollisuuksia monissa osissa maapalloa. Äärimmäisten sääolosuhteiden lisääntyminen tulee myös taloudellisesti kalliiksi.

Positiivistakin kehitystä on tapahtunut. Ruotsalainen nimeää yhdeksi viime vuosien keskeiseksi myönteiseksi muutokseksi sen, että ymmärrys ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeydestä on lisääntynyt.

Ruotsalainen muistuttaa, että Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet. Orpon kuten aiemmin Marinin hallituksen ohjelmassa tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Oikeudenmukainen siirtymä ei ole turhaa puhetta

Aurora Ruotsalainen haastatteli selvitykseensä SAK:n jäsenliittojen asiantuntijoita ja puheenjohtajia. Haastatteluissa kävi ilmi, että ilmastonmuutoksen vakavuus ymmärretään liitoissa.

– Ajatellaan, että se voi heikentää yritysten toimintamahdollisuuksia, mutta toisaalta myös tarjota uusia mahdollisuuksia ja parantaa Suomen kilpailukykyä.

SAK painottaa oikeudenmukaisuutta, kun yhteiskunnat siirtyvät vähähiilisyyteen. Oikeuden mukainen siirtymä huomioitiin ensimmäistä kertaa myös YK:n ilmastokokouksessa viime marraskuussa. Oikeudenmukaista siirtymää varten luotiin toimintamekanismi ja työohjelma, jossa työntekijöiden edustajilla on virallinen rooli.

– Oikeudenmukainen siirtymä on erittäin tärkeä! Tiivistetysti se tarkoittaa sitä, että työntekijöiden hyvinvointi ja toimeentulo huomioidaan ja sitä tuetaan muutoksessa. Vihreän siirtymän kustannukset eivät saa kasaantua työntekijöiden maksettavaksi, Ruotsalainen painottaa.

Hän huomauttaa, että oikeudenmukaista siirtymää on mahdotonta toteuttaa käytännössä onnistuneesti, jos työntekijöiden näkökulmaa ei huomioida.

– Työpaikkatason toimet jäävät ontuviksi, jos työntekijät ohitetaan.

Alojen välillä on eroja mutta myös yhteistä

Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen kohtelee toimialoja eri tavoin, mutta yhteistäkin löytyy. Esimerkiksi työolosuhteet heikkenevät lähes kaikilla aloilla niin ulko- kuin sisätöissä, kun sään ääriolosuhteet kuten kuumuus lisäävät fyysistä rasitusta ja riskejä.

Myös kaikkia aloja koskettavat vaatimukset energiatehokkuudesta ja päästöjen vähentämisestä ovat lisääntyneet.

Selvitys paljasti myös alojen erityispiirteitä. Naisvaltaisilla palvelualoilla biologiset riskit voivat lisääntyä, jos taudin aiheuttajat pääsevät lämpenevän ilmaston vuoksi leviämään.

Teollisuus-, kuljetus- ja kunnossapitoaloja edustaneet haastateltavat kiinnittivät huomiota erityisesti sääolosuhteiden muutosten vaikutuksiin ulkotyössä. Äkilliset sään muutokset voivat lisätä tarvetta varallaoloon ja työaikojen joustamiseen. Kuumuus ja esimerkiksi liukkaus ovat myös työturvallisuusriskejä.

Aurora Ruotsalaisen mukaan liitoissa ei nähty suoraa linkkiä ilmastonmuutoksen ja työttömyyden välillä. Osaamisvaatimukset kuitenkin lisääntyvät kaikilla aloilla ja työnkuvat voivat muuttua.

– Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa siirrytään tuottamaan aiempaa enemmän kasvijalosteita. Tämä edellyttää työntekijöiltäkin uutta osaamista. Muutoksella turvataan yritysten kannattavuus ja työpaikat tulevaisuudessa.

Ruotsalainen korostaakin, että työpaikoilla kannattaa lähteä mukaan tekemään ja ohjaamaan muutosta sen sijaan että annetaan sen vain tapahtua ja odotetaan passiivisena vaikutuksia. Tässä on myös paikka työnantajien ja työntekijöiden yhteistyölle.

Ammattiliitoilla on tärkeä rooli

Ilmastonmuutos on huono asia, mutta vihreä siirtymä tarjoaa myös mahdollisuuksia. Aurora Ruotsalainen listaa niitä tekemässään selvityksessä. Esimerkiksi työolosuhteet voivat jopa parantua, jos olosuhteiden muuttumiseen osataan vastata.

– Vihreä teknologia voi tuoda helpotusta raskaisiin fyysisiin töihin ja työn kuvat voivat monipuolistua. Muutos voi tuoda mukanaan myös uutta työtä ja turvata työpaikkojen säilymistä.

Ilmastonmuutoksen ja sen hillintätoimien aiheuttamien muutosten hallinnassa ammattiliitoilla on oma, tärkeä roolinsa.

– Ammattiliittojen tehtävä on puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja pitää yllä vaatimusta oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä.

Ruotsalainen muistuttaa, että mitä paremmin ilmastonmuutokseen varaudutaan ja mitä tehokkaammin sitä hillitään, sen oikeudenmukaisempia, helpommin hallittavia ja halvempia sen vaikutukset ovat.

– Jokaisella työpaikalla pitäisi kysyä, mitä muutos tarkoittaa juuri meillä ja minun työssäni.

Lue myös Aurora Ruotsalaisen blogikirjoitus aiheesta.