Tulevaisuus tänään -tapahtumassa kysytään, mistä löytyy rohkeus muutokseen

Tulevaisuus tänään -työelämätapahtumassa pohditaan tänä vuonna, millaisella korjaussarjalla rakennamme nykyistä yhtenäisempää ja pärjäävää Suomea. Keskustelujen teemat liikkuvat turvallisuuden horjumisesta ja peloista luottamuksen merkitykseen, talouteen, osaamiseen ja tekoälyn asettamiin haasteisiin.

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Nina Lyytinen ja toimittaja, tietokirjailija Anu Partanen keskustelevat tapahtumassa suojelupoliisin viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikön Milla Meretniemen kanssa siitä, mikä meitä pelottaa ja miten maailman myllertäessä voi säilyä järjissään.

Nina Lyytinen sanoo, että pelko on tärkeä tunne, sillä se auttaa meitä suojautumaan uhan edessä.

– Mutta jos se jää päälle, se muuttuu haitalliseksi ja lamauttaa.

Lyytinen itse tekee vapaaehtoistyötä Libanonissa. Hän on käytännössä harjoitellut itsensä rauhoittamista pelottavassa, sodan kaltaisessa tilanteessa. Silloin on tärkeää olla valpas, mutta samalla keskittyä arjen rutiineihin: tehdä työtä, käydä lenkillä, tavata ystäviä. Miettiä sitä, mikä tuo turvaa pelottavassa tilanteessa.

– Ylipäänsä sanoisin, että kannattaa keskittyä kulloinkin käsillä olevaan hetkeen. Rohkeus on sitä, ettei anna pelolle valtaa.

Työpaikoilla kannattaa puhua myös kielteisistä tunteista

Työttömyys pelottaa Suomessa nyt monia. Mikä auttaa tilanteessa, kun työpaikalla käydään muutosneuvotteluja ja oma työpaikka on vaakalaudalla?

Nina Lyytinen neuvoo puhumaan epävarmuuden ja uhan tunteista niin työkavereiden kesken kuin myös esihenkilöiden ja johtajien kanssa.

– Johtajien on oltava saatavilla ja uskallettava kohdata myös työntekijöiden kielteiset tunteet. Yhtä tärkeää johtajien on viestiä, mikä tuo vaikeassa tilanteessa toivoa.

Työntekijät voivat puida tilannetta myös keskenään, mutta negatiivisiin fiiliksiin ei kannata jäädä vellomaan.

Lyytinen muistuttaa, että ihmisillä on erilaisia tapoja selvitä kriiseistä, eikä yhtä oikeaa tapaa ole.

– Yksi löytää toivoa pienistä asioista, toinen keskittyy työhönsä, kolmas hakee yhteyttä toisiin. Johtajalle tärkeää on tunnistaa nämä erilaiset selviytymisstrategiat ja tukea niitä. Näin vahvistuu koko työyhteisön resilienssi.

Journalismi auttaa ymmärtämään maailmaa

Pelkoja ja hämmennystä lievittää hyvin tehty journalismi, jossa katsotaan uutisten taakse ja taustoitetaan tapahtumia, niiden syitä ja merkitystä. Uusi juttu -mediassa toimittajana työskentelevä Anu Partanen havahtui taustoittavan journalismin merkitykseen, kun oli viisi vuotta töissä muualla kuin mediassa ja tarkkaili ulkopuolisena kiihtynyttä uutisvirtaa.

– Luin paljon uutisia, mutta jäin hämmentyneeksi, sillä tuntui, että missään ei selitetty, miksi jotakin tapahtuu ja mitä se tarkoittaa.

Partanen arvioi nopeiden uutisten jatkuvan tulvan olevan yksi syy siihen, että uutisten välttely on lisääntynyt.

Suomessa on vallalla negatiivinen ilmapiiri. Siihen vaikuttavat monet syyt, kuten Ukrainan sota, huono taloustilanne ja korkea työttömyys. Anu Partanen muistuttaa, että Suomi on kuitenkin edelleen erittäin hyvin toimiva yhteiskunta, jossa elämä on turvallista.

Partanen asui aiemmin kymmenen vuotta Yhdysvalloissa ja kirjoitti siellä kirjan pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Hän on vahvasti sitä mieltä, että pohjoismainen yhteiskuntamalli on toimivin maailmassa ja siitä kannattaa pitää kiinni.

– Tästä näkökulmasta meillä ei ole syytä sellaiseen synkistelyyn, joka viime aikoina on ottanut vallan, vaikka ongelmia toki on eikä niitä pidä kieltää.

Yhdysvaltojen tilannetta Anu Partanen kertoo seuraavansa surullisena, mutta journalistina hän pyrkii selvittämään taustalla olevia syitä ja kehityskulkuja siihen, miksi Donald Trump valittiin jo toista kertaa presidentiksi.