Tulevaisuus tänään 2025
Tulevaisuus tänään- keskustelutapahtuma järjestetään lauantaina 4.10.2025 Helsingin Pikku-Finlandiassa.
Tulevaisuus tänään on kaikille avoin ja ilmainen tapahtuma, joka tarjoaa avartavaa keskustelua työelämän tulevaisuudesta. Vuoden 2025 tapahtumassa pohditaan, millaisella korjaussarjalla rakennamme taas yhtenäisempää ja pärjäävää Suomea.
Suomi on ollut maa, jossa hellä hyvinvointivaltio on taattu monen asian summana: työmarkkinoiden ja yhteiskunnan luottamuksella, kattavalla sosiaaliturvalla, hyvällä järjestäytymisasteella, osaamisella ja laadukkaalla koulutuksella, sananvapaudella sekä yleisellä turvallisuudella.
Nyt moni noista on rikki tai ainakin uhattuna. Miten asiat korjataan?
Tapahtumapaikka ja -aika
Tapahtumapaikkana on Helsingin Pikku-Finlandia, joka sijaitsee Finlandia-talon takana. Ovet aukeavat lauantaina 4.10. kello 9, jolloin tarjolla on kevyttä aamupalaa.
Keskustelut alkavat kello 10 ja kestävät kello 15:een saakka.
Ohjelma
9.00 Aamupalaa tarjolla
10.00 Avaus
– Glow Up Trio
10.10 Globaali turvallisuus horjuu – miten Suomi selviää?
Yhdysvallat hylkäsi Donald Trumpin johdolla demokratian ihanteet, joista se tunnetaan: vapaan kaupan, tyrannian vastustamisen, sananvapauden, vähemmistöjen kunnioittamisen ja pienempien puolustamisen. Mitä se tarkoittaa Suomelle? Olemmeko heittopussi maailman myllerryksessä vai voimmeko ottaa aktiivisen vaikuttajan roolin?
– Sinikukka Saari, johtava tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
10.40 Mikä meitä pelottaa?
Suomessa hyvinvointivaltiota myllätään uusiksi ja maailmalla maiden rajoja halutaan vetää mielivaltaisesti johtajien oikkujen mukaan. Pitääkö olla huolissaan ja miten ymmärtää maailmaa? Voiko myllerryksen keskellä selvitä järjissään?
– Anu Partanen, Uusi juttu -median toimittaja
– Nina Lyytinen, työpsykologi
– Saana Nilsson, Suojelupoliisin esikuntapäällikkö
11.20 Osaamisen entinen suurvalta – kuinka hukata huolella rakennettu brändi
Suomea on ihasteltu maana, jonka menestys perustuu koulutuksen laatuun ja kaikkien tasavertaisiin mahdollisuuksiin. Nyt koulutuksesta leikataan, maahanmuuttoa vaikeutetaan ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia karsitaan. Miten käännämme suunnan kohti parempaa?
– Penni Pietilä, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
– Kaj Jääskeläinen, opiskeluhyvinvointipäällikkö, Ylä-Savon ammattiopisto YSAO
– Mirja Hannula, johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
– Mikko Heinikoski, koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö, SAK
12.00 Tauko
13.00 Työn ja talouden korjaussarja – miten luottamus palautetaan?
Työttömyys ei vähene, talouden piristymistä odotellaan epätoivoisesti ja työmarkkinoiden luottamus on koetuksella. Perustuuko parempi tulevaisuus huterille toiveille vai olisiko meillä uusia keinoja Suomen nousun vauhdittamiseksi?
– Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, SAK
– Toinen puhuja vahvistetaan myöhemmin
13.40 Miten työelämän luottamus korjataan käytännön tasolla?
Tuottavuus ja työhyvinvointi kukoistavat työpaikoilla vain, jos kaikkien osaaminen ja asiantuntemus otetaan käyttöön. Luottamus ja kuunteleminen ovat avainasemassa, mutta miksi ne hukkuvat usein matkan varrella?
– Pasi Pyöriä, yliopistonlehtori, tutkija, Tampereen yliopisto
– Marjo Pihlajaniemi, tietokirjailija, viestintäpäällikkö, SAK
14.00 Lopuksi kaikki muut ajankohtaiset aiheet!
Mitä tekoäly tekee duunariammateille?
Pitkään on hoettu, että tekoäly ei vaikuta duunariammatteihin. Kehitys kuitenkin laukkaa, ja tekoälyn ja robottien yhdistelmä voi lähitulevaisuudessa tehdä monet työt, jotka nyt osaa vain ihminen. Mitä on ihmisen osa?
– Ville Voipio, Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja ja Vaisalan hallituksen puheenjohtaja
Järjestäytymisen haasteet
Miksi järjestäytymisaste laskee ja mitä se tarkoittaa ay-liikkeen vallalle ja tulevaisuudelle? Millä keinoilla nuoret ja vähän vanhemmatkin saadaan taas liittymään liittoihin?
– Katja Syvärinen, hallituksen varapuheenjohtaja, järjestöjohtaja, SAK
Onko sosiaaliturvalla enää tulevaisuutta?
Sosiaaliturvaa on nakerrettu yhä ohuemmaksi etenkin niiltä, joilla menee kaikkein heikoimmin. Mitä kuuluu sosiaaliturvan uudistukselle, kääntääkö se suunnan vai hiipuuko turvaverkko kokonaan pois?
– Pirjo Väänänen, sosiaaliasioiden päällikkö, SAK
15.00 Loppusanat
Tapahtuman juontavat media-alan monitoimiosaajat Maria Markus ja Sami Turunen.
Puhujat
Klikkaamalla plus-merkkiä (+) saat lisätietoja puhujasta.
Sinikukka Saari on johtava tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa. Hänen asiantuntemukseensa kuuluvat Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä ennakointi kansainvälisissä suhteissa. Hän on tutkinut erityisesti EU:n ja Venäjän suhteita ja Venäjän suhteita sen eri naapureihin. Aiemmin Saari on työskennellyt muun muassa EU:n tarkkailuoperaatiossa (EUMM), EU:n turvallisuusalan tutkimuslaitoksessa sekä ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikössä.
Anu Partanen on toimittaja ja tietokirjailija, joka asui vuosikymmenen Yhdysvalloissa. Hänen teoksensa Pohjoinen teoria kaikesta: Parempaa elämää etsimässä vertailee pohjoismaista ja amerikkalaista arkea ja yhteiskunnallista ajattelua. Partanen on kirjoittanut Yhdysvalloissa muun muassa The New York Timesiin, The Los Angeles Timesiin ja The Atlanticiin ja kommentoinut säännöllisesti uutisia BBC:n radiokanavalla. Partanen työskentelee toimittajana Uusi Juttu -mediassa ja kommentoi ajankohtaisia aiheita vakituisena vieraana Ylen Jälkiviisaat-televisio-ohjelmassa.
Nina Lyytinen on työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi (PsL), kouluttaja ja valmentaja sekä suositun Psykopodiaa-podcastin juontaja. Hän on kirjoittanut kaksi tietokirjaa, toisen itsensä johtamisesta ja toisen manipuloinnista. Lyytinen valittiin Vuoden psykologiksi 2023.
Nina Lyytinen on tehnyt vapaaehtoistyötä Psykologien Sosiaalisen Vastuun kautta Libanonissa vuodesta 2008 ja on mukana Azima-hankkeessa, joka edistää psyykkistä tukea ja mielenterveyttä pakolaisleireissä. Hän toimi 2022–2024 kolumnistina Kauppalehdessä, jossa hän vastasi lukijoiden psykologisiin työelämäkysymyksiin.
Saana Nilsson on Suojelupoliisin esikuntapäällikkö ja vastaa organisaation läpileikkaavista kokonaisuuksista, kuten strategiasta ja tulosohjauksesta, kansainvälisistä suhteista, asiakkuustyöstä, viestinnästä ja oikeudellisesta tuesta. Hän on työskennellyt Suojelupoliisissa eri tehtävissä lähes kaksikymmentä vuotta.
Penni Pietilä työskentelee tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän on kiinnostunut etenkin ammatillisesta koulutuksesta, tekstitaidoista sekä yhteiskunnallisista eronteoista. Tekstitaidot määrittävät nuorten mahdollisuuksia osallistumiseen yhteiskunnassa. Koneen säätiön hankkeessa ”Mitä on pakko oppia?” selvitetään, millaisia taitoja vähimmillään on opittava, miten vähimmäistä järkeillään ja miten tekstitaitojen minimit liittyvät eriarvoisuuteen. Pietilä hitsaa aina, kun se on mahdollista.
Kaj Jääskeläinen on Ylä-Savon ammattiopiston YSAO:n opiskeluhyvinvointipäällikkö. Hän on toiminut ammatillisen koulutuksen parissa myös opettajana, kehittäjänä ja koulutuspäällikkönä vuodesta 2004 alkaen. Ammatillista taustaa Jääskeläisellä on opetus- ja koulutustoiminnan lisäksi matkailualalta.
YSAO haluaa edistää jokaisen opiskelijan isoa unelmaa: oman ammattipolun ja itsenäisen elämän rakentumista. Kehittämisen tasolla opintojen keskeyttämisen ehkäisy on ollut yksi YSAO:n tavoitteista. YSAO kysyykin opiskelijoilta päivittäin “Mitä sulle kuuluu?”.
Mirja Hannula on EK:n johtava asiantuntija osaamisen, koulutuksen ja työelämän kehittämisen asioissa.
Mikko Heinikoski työskentelee SAK:ssa koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkönä. Koulutukseltaan Heinikoski on yhteiskuntatieteiden maisteri Lapin yliopistosta. Heinikoski on työskennellyt ammattiliitoissa 15 vuotta eri tehtävissä, keskittyen erityisesti koulutukseen ja työvoimapolitiikkaan. Hän on myös toiminut työministerin erityisavustajana.
Heinikosken intohimo on jatkuva oppiminen ja sen yhdistäminen työelämään. Erityisesti koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutusmahdollisuuksien parantaminen on Heinikoskelle sydämen asia.
Jarkko Eloranta on toiminut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n puheenjohtajana vuodesta 2016. Ennen keskusjärjestöpuheenjohtajuuttaan hän toimi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajana. Elorannan työura ammattiyhdistysliikkeessä on alkanut vuonna 1994 Kunta-alan ammattiliitossa KTV:ssä. Koulutukseltaan Eloranta on valtiotieteiden maisteri Turun yliopistosta.
SAK:n puheenjohtajuuden ohella Eloranta on eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallituksen varapuheenjohtaja ja Finnfundin hallintoneuvoston jäsen. Hän toimii myös Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön ETUC:n hallituksen varapuheenjohtajana.
Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja reilun työelämän edistäminen on ollut Elorannan työuran keskeisin teema. Näistä aiheista hän laajasti puhunut ja kirjoittanut julkisuudessa.
Pasi Pyöriä (YTT, dosentti) on työskennellyt Tampereen yliopistossa tutkijana ja opettajana vuodesta 1997. Vuodesta 2014 hän on toiminut sosiologian yliopistonlehtorina yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa sekä työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelmassa.
Opettamisen ohella Pyöriä tutkii työelämää ja työmarkkinoita. Viimeaikaisia tutkimuskohteita ovat olleet työn laatu ja työolot kilpailutetuissa palvelualan töissä, ammattiylpeys ja työn merkityksellisyys duunariammateissa sekä rekrytointisyrjintä.
Marjo Pihlajaniemi on Kuuntele duunaria & onnistu -tietokirjan kirjoittaja. Alkuvuodesta 2025 julkaistu kirja keskittyy yritysten muutostilanteisiin. Se tuo tutkimuksen ja käytännön esimerkkien avulla esille duunareiden merkityksen yritysten kyvyssä selvitä muutoksista ja päästä tavoitteisiinsa. Pihlajaniemi on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän työskentelee tällä hetkellä SAK:n viestintäpäällikkönä.
Ville Voipio on puhtaan siirtymän ja digitalisaation sanansaattaja, jonka mukaan reitti parempaan tulevaisuuteen kulkee kunnianhimoisen ja pitkäjänteisen kehittämisen kautta. Hän toimii kestävän kasvun rakentajana muun muassa Vaisala Oyj:n hallituksen puheenjohtajana ja Auroora Oyj:n hallituksen jäsenenä. Voipio on myös aktiivinen teknologia-alan startupien parissa.
Turun Kauppakorkeakoulun kestävän kansainvälisen liiketoiminnan työelämäprofessorina Ville Voipio lähestyy teemoja myös tutkimuksen ja akateemisen opetuksen kautta. Hän on lisäksi Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja sekä Climate Leadership Coalitionin hallituksen jäsen.
Katja Syvärinen on SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja ja järjestöjohtaja. Vuodesta 2020 alkaen SAK:ssa työskennellyt Syvärinen on tehnyt uransa osallisuuden, vuorovaikutuksen ja demokratian kehittämisen parissa kansanedustajana, kuntakentällä, kansalaisjärjestöissä, ministeriöissä ja viestintätoimistoissa. Koulutukseltaan Syvärinen on filosofian maisteri puheviestinnästä sekä MBA, tradenomi (YAMK) palvelumuotoilusta ja liiketoiminnan kehittämisestä.
Pirjo Väänänen työskentelee SAK:ssa sosiaaliasioiden päällikkönä. Sosiaaliturvan asiantuntijavastuuna hänellä on erityisesti työttömyysturva. Väänänen on koulutukseltaan sosionomi (YAMK).
Väänäsellä on kokemusta keskusjärjestössä sekä ammattiliitossa työskentelystä 25 vuoden ajalta. Lisäksi hän on toiminut tasavallan presidentin erityisavustajana. Väänänen tuntee sosiaaliturvan koukeroita yksityiskohdista laajoihin kokonaisuuksiin. Huolenaiheena hänellä on köyhyyden lisääntyminen sosiaaliturvan leikkausten seurauksena.
Maria Markus on media-alan monitoiminainen, jota ajaa eteenpäin ehtymätön uteliaisuus. Hän on tehnyt media-alan töitä freelancerina niin printtimediaan kuin sähköiseen mediaan pian kaksi vuosikymmentä. Maria on työskennellyt Suomessa ja ulkomailla, mutta pitänyt aina kotiruutunaan Keski-Suomea, jonne muutti aikoinaan opintojensa perässä. Ammattilittojen toiminta on hänelle tuttua journalistina, Suomen freelance-journalistien puheenjohtajana ja journalistien kansainvälisen yhteistyön kautta.
Sami Turunen on lahtelainen mediatyöläinen ja duunarihenkinen yrittäjä, joka rakastaa kauniita sanoja, puhuttuna ja kirjoitettuna. Uutisfriikkinä hän on huolestunut maailman tilasta, mutta jaksaa aina uskoa ihmisiin, inhimillisyyteen, iloon ja parempaan tulevaisuuteen. Vaikka työkin on tärkeää, hän pyrkii maksimoimaan vapaa-aikansa ja käyttämään sen reippaisiin harrastuksiin sisä- ja ulkotiloissa.