Työttömyysbarometri 2025
Vuosien 2024 ja 2025 välillä SAK:laisten alojen työnhakijoiden toimeentulo heikkeni merkittävästi. Pienituloisuusrajan (60 % mediaanitulosta) alapuolelle jäävien työnhakijoiden osuus nousi 60 %:sta 71 %:iin. Erityisesti naisten tulot laskivat jyrkästi, ja useampi kuin joka neljäs (27 %) työnhakija ansaitsee nykyisin alle 1 000 euroa kuukaudessa.
Tutkimuksen tarkoitus
Työttömyysbarometrin tavoitteena on tarkastella, miten sosiaaliturvan leikkaukset ja vaikeutunut työmarkkinatilanne näkyvät SAK:laisten alojen työnhakijoiden arjessa. Tutkimus selvittää toimeentulon kehitystä, työttömyyden syitä työnhakijoiden näkökulmasta, osallistumista työvoimapalveluihin sekä työttömyyteen liittyvää stressiä. Tuloksia verrataan vuoden 2024 tilanteeseen.
Keskeiset havainnot
- SAK:n alojen työnhakijoiden mediaanitulot laskivat kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä. Naisten mediaanitulot putosivat 1321 eurosta 1200 euroon (−120 e/kk), miesten 1422 eurosta 1400 euroon (−22 e/kk). Alle 1000 euroa kuukaudessa ansaitsevien osuus nousi naisilla 22 %:sta 33 %:iin. Vastaavan luvut miehillä olivat 16 %:sta 21 %:iin.
- Pienituloisuusrajan (tulot 60 % mediaanituloista) alapuolella on jo 71 % työnhakijoista (2024: 60 %). Vastaajista 43 % ilmoitti, ettei ole varaa ruokaan tai vaatteisiin, mikä korostui erityisesti 31–50-vuotiailla. Kolme neljästä työnhakijasta arvioi, etteivät tulot riitä yllättäviin menoihin.
- Yleisimmät erittäin tärkeät syyt työttömyyteen olivat ikä (31 %), kokoaikatyön puute (26 %) ja matala palkkataso (22 %). Myös terveysongelma ja työnhausta aiheutuvat kustannukset korostuivat työttömyyden syissä. Sen sijaan työttömyyden syyt harvoin liittyivät henkilökohtaisiin motivaatiotekijöihin.
- Kolmasosa SAK:laisten alojen työnhakijoista oli osallistunut työvoimaviranomaisen tarjoamiin työllisyyttä edistäviin palveluihin vuoden aikana. 13 % työnhakijoista kertoi osallistuneensa pitkäkestoiseen koulutukseen ja 9 % lyhytkestoiseen koulutukseen. Yli 61-vuotiaiden osallistumisaste laski selvästi 34 %:sta 25 %:iin.
- Tutkimuksesta selvisi myös, että suurinta työttömyydestä aiheutuva stressi on alle 40-vuotiailla naisilla. Alle 30-vuotiaista naisista 47 % ja 31–40-vuotiaista 43 % koki suurta stressiä siitä, että on työtön. Miesten stressitaso oli kautta linjan matalampi.
Johtopäätökset
- Päättäjien olisi turvattava työnhakijoille inhimillisen elämän perustarpeisiin riittävä toimeentulo etenkin lapsiperheissä, joissa köyhyys on yleistynyt Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vuoksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työttömyysturvan porrastuksen kohtuullistamista ja työttömyysturvan suojaosan palauttamista. Lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi tarvitaan myös toimenpiteitä.
- Päättäjien tulisi huomioida, että lisäpanostuksilla työnhakijoiden osaamiseen on mahdollista nopeuttaa työllistymistä. TE-palveluihin tarvitaan lisäresursseja, ja niitä tulisi korvamerkitä koulutukseen (myös maahanmuuttajien kielikoulutus) ja palkkatukeen. Opiskelumahdollisuuksia tulisi parantaa, kunhan henkilö täyttää työnhakuvelvoitteen. Päättäjien tulisi myös tarkastella, voisiko palkkatuki olla jatkossa subjektiivinen oikeus pitkäaikaistyöttömälle.
Tutkimuksen toteutus
Työttömyysbarometri 2025 perustuu 1 580 SAK:laisten alojen työnhakijan vastauksiin. Aineisto kerättiin huhti–toukokuussa 2025. Kysely tavoitti sekä kokonaan työttömät että osa-aikatyötä tekevät. Tuloksia verrattiin vuoden 2024 barometrin havaintoihin toimeentulosta ja työttömyyden syistä.
Kysy tästä tutkimuksesta
