Hyppää sisältöön
s a k·fi Tavoitteet Aluevaalitavoitteet

Aluevaalitavoitteet

SAK:n aluevaalitavoitteissa korostamme riittävää hyvinvointialueiden rahoitusta ja autonomiaa, hyvinvoivaa henkilöstöä sekä kestäviä julkisia hankintoja.

Piirroskuvassa näkyy paksu lyijykynä, jota koristavat maisemat erilaisista ympäristöistä, ja sen vieressä teksti Aluevaalit 2025.

Kunta- ja aluevaalit järjestetään Suomessa 13. huhtikuuta 2025. Ennakkoäänestys on käynnissä 2.–8. huhtikuuta 2025 välisenä aikana. Aluevaaleissa aluevaltuustoon valitaan valtuutetut, jotka päättävät sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä hyvinvointialueilla.

Hyvinvointialueilla päätetään meille kaikille tärkeiden palveluiden tulevaisuudesta. Hyvinvointialueet ovat myös hyviä työpaikkoja ja niiden piirissä tehdään arvokasta työtä. Nykyhallituksen lyhytnäköisen leikkauspolitiikan takia nämä elintärkeät palvelut ja työpaikat ovat nyt vaarassa vähentyä.

On äärimmäisen tärkeää, että jokainen käyttää ääntään kunta- ja aluevaaleissa. Jokaisen äänellä on merkitystä. Vaaleilla valitut edustajat päättävät palkansaajille tärkeistä asioista. Palvelut rahoitetaan verovaroin ja tuotetaan pääasiassa julkisena työnä. Yksityisiltä tuottajilta hankitut palvelut täydentävät kokonaisuutta.

Hyvinvointialueilla vallitsee merkittävä rahoitusvaje. Tämä ongelma on paikattava. Hyvinvointialueiden rahoitusperusteita on uudistettava. Alueilla on oltava myös riittävä autonomia kehittää palveluja. On tärkeää, että kaikkien ammattilaisryhmien osaamista voidaan hyödyntää palvelutuotannossa. Kuntien, alueiden ja järjestöjen välinen yhteistyö on tärkeässä roolissa nyt ja tulevaisuudessa.

Harmaata taloutta on mahdollista torjua onnistuneilla julkisilla hankinnoilla sekä edistämällä vastuullista yritystoimintaa ja kestävää kehitystä. Kun julkisia hankintoja kilpailutetaan, painoarvoa tulee alhaisen hinnan sijasta antaa enemmän sosiaalisille, työoikeudellisille ja ilmastokriteereille.

Kuntien ja hyvinvointialueiden vastuut ja velvollisuudet

Kunnat: Kunnat vastaavat paikallisista palveluista, kuten koulutuksesta, työvoimapalveluista, kaavoituksesta, teknisistä palveluista, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista sekä paikallisesta infrastruktuurista. Kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnasta ja taloudesta.

Hyvinvointialueet: Hyvinvointialueet huolehtivat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Aluevaltuusto vastaa näiden palveluiden suunnittelusta ja toteutuksesta.

Valittavat päättäjät

Kuntavaalit: Kuntavaaleissa valitaan kunnanvaltuutetut, jotka päättävät kunnan asioista seuraavan neljän vuoden ajan. Valtuutettujen määrä riippuu kunnan asukasluvusta.

Aluevaalit: Aluevaaleissa valitaan aluevaltuutetut hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Valtuutettujen määrä on pariton luku ja määräytyy hyvinvointialueen asukasluvun perusteella.

On hyvä huomata, että Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja, koska kaupunki vastaa itse sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Hyvinvointialueiden talous sekä palvelujen organisointi kuntoon

Hyvinvointialueiden nykyiset hallintorakenteet tarjoavat hyvät toimintaedellytykset palvelujen tuottamiselle. Toimijat eivät ole liian pieniä ja tuntevat alueensa tarpeet sekä erityispiirteet. Hyvinvointialueiden ongelmana on vähintään yhden miljardin välitön rahoitusvaje, joka valtion tulisi kattaa perusrahoituksen lisäksi. Laadukasta julkista palvelutuotantoa tukee julkiset inhouse-yhtiöt, jotka tuottavat muun muassa ruoka- ja siivouspalveluja.

Tavoitteet

  • Hyvinvointialueiden rahoitusperusta on uudistettava niin, että alueille suunnataan lisärahoitusta perustason palvelujen ja terveyden edistämisen perusteella.
  • Alueilla on oltava riittävä autonomia palvelujen kehittämisessä ja mahdollisuus päättää, mitä palveluja eri toimintayksiköt tarjoavat.
  • On kannustettava hyvien käytäntöjen ja parhaiden palvelumallien jakamiseen palkitsemalla tietojen vaihdosta sekä tavoitteiden saavuttamisesta.
  • On lisättävä liikkuvia ja digitaalisia palveluja, joiden avulla parannetaan palvelujen organisointia ja kustannusvaikuttavuutta.
  • Digitaalisten palvelujen käytössä on huomioitava eri asiakasryhmien rajoitteet.
  • Kaikkien ammattilaisryhmien osaaminen on voitava hyödyntää palvelutuotannossa, ja turhia reviirirajoja tulee poistaa.
  • Palo- ja pelastustoimi on taloudellisesti pieni, mutta merkitykseltään iso osa palveluita, joten sen riittävästä tasosta on huolehdittava.
  • Hoitohenkilöstön, tukipalveluhenkilöstön ja sosiaalipalvelujen ammattilaisten roolia ja tehtävänkuvia on vahvistettava.

Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa laadukkaat julkiset palvelut

Jotta julkisen sektorin palvelut voidaan toteuttaa hyvin ja laadukkaasti, niitä hoitamaan tarvitaan työssään hyvinvoivia ammattilaisia. Kannustava johtaminen sekä joustot ja jatkuva oppiminen voidaan toteuttaa maltillisin kustannuksin. Kun hyvinvointialueiden ja kuntien työtehtävissä on veto- ja pitovoimaa, työvoimapula pienenee.

Vuokratyöntekijöiden ja ulkoistuksien käyttö on kallista ja estää työn pitkäjänteisen kehittämisen. Vuokrafirman kautta hankittu lääkärin tai sairaanhoitajan työpanos maksaa jopa kolme kertaa enemmän kuin oman työvoiman käyttö ja estää pitkien potilassuhteiden kehittymisen.

Huonosti ja hitaasti toimivat tietojärjestelmät heikentävät hyvinvointialueiden tehokasta työntekoa sekä asiakaspalvelun laatua. Henkilöstöstä on arvioitu, että tietojärjestelmien kankeuden takia työajasta menee hukkaan jopa 20 prosenttia. Tietojärjestelmien parantaminen ja tarpeettomien kirjausten karsiminen mahdollistaisi henkilöstömäärän kasvattamisen, jolloin työaikaa voisi käyttää enemmän asiakkaiden palvelemiseen sekä potilaiden hoitamiseen.

Tavoitteet

  • On investoitava enemmän henkilöstön työhyvinvointiin, täydennyskoulutukseen ja työterveyshuollon palveluihin.
  • Pysyviä työsuhteita, jotka tarjoavat laadukkaat työsuhteen ehdot ja työympäristön sekä asianmukaisen palkkauksen, on lisättävä.
  • Henkilöstöasioihin keskittyvä jaosto, jossa suurimmat henkilöstöjärjestöt ovat edustettuina, on perustettava osaksi hyvinvointialueiden hallintorakennetta.

Työterveyshuoltopalvelujen, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyö

Työterveyshuolto on voimavara, joka täydentää julkisia palveluja. Työssäkäyvien palveluissa tärkeitä tekijöitä ovat työkyvyn tukitoimet ja työolosuhteiden huomiointi. Nämä sisältyvät työterveyshuollon palveluihin ja auttavat vähentämään työntekijöiden työkyvyttömyysjaksoja. On tärkeää laajentaa hyvinvointialueiden ja työterveyshuollon toimijoiden yhteistyötä.

Toimiva ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta luo vakautta ja mahdollistaa sen, että erilaisten erityisryhmien tarpeet tulevat kuulluksi ja huomioiduksi. Järjestöissä työskentelee paljon työsuhteissa olevia ammattilaisia, ja järjestöjen mittava vapaaehtoistyö kanavoi vertaistukea sekä arjen apua niitä tarvitseville.

Tavoitteet

  • Hyvinvointialueilla työsuhteessa olevat potilaat tulee lähettää työterveyshuollon asiakkaaksi, jos heidän ongelmansa liittyvät työkykyyn tai heillä on tarve työhön paluuta tukevaan hoitoon.
  • Kuntien, alueiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä on lisättävä. Se voi tarkoittaa taloudellista tukea, asiantuntijoiden vierailuja tai asiakkaiden ohjaamista järjestöjen vertaistuen pariin.

Lataa SAK:n kunta- ja aluevaaliohjelma pdf-tiedostona