s a k·fi Näistä puhutaan Tapahtumat Jäsenliittojen esitykset SAK:n…

Jäsenliittojen esitykset SAK:n edustajistolle 21.5.2026

SAK:n jäsenliitot ovat jättäneet edustajistolle viisi esitystä, joista SAK:n hallitus on antanut lausuntonsa 13.4.2026.

  1. PAM: Luottamusmies-termin muuttaminen luottamusedustajaksi
  2. PAM: Työajan lyhentäminen SAK:n liittojen tavoitteeksi seuraavalle neuvottelukierrokselle
  3. PAM: Työnantajan työsuojeluvastuun vahvistaminen
  4. PAM: Tilaajavastuulain uudistaminen ja työperäisen hyväksikäytön riskitoimialojen määrittely
  5. Rakennusliitto: Työttömyysturva

1. Luottamusmies-termin muuttaminen luottamusedustajaksi

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Ammattiyhdistysliike on tehnyt pitkäjänteistä työtä työelämän tasa-arvon edistämiseksi. Olemme myös uudistaneet lukuisia työnimikkeitä sukupuolineutraaleiksi. Tästä kehityksestä huolimatta käytämme edelleen merkittävässä roolissa nimikettä luottamusmies, joka pohjautuu vahvasti maskuliiniseen kieleen.

Nimikkeitä pidetään usein kielenkäytön teknisinä yksityiskohtina, mutta niillä on keskeinen vaikutus siihen, millaisia arvoja ja käsityksiä työelämässä välitetään. Useista -mies-, -emäntä- ja -isäntä -loppuisista nimikkeistä onkin jo luovuttu luontevasti. Vastaavasti ay-liikkeen on viestittävä tasa-arvosta myös kielen tasolla.

Luottamusmies-termin käyttöä perustellaan usein sen historiallisella arvolla ja vahvoilla mielikuvilla. Nimikkeen sukupuolittuneisuus ei kuitenkaan enää vastaa tehtävän nykyistä luonnetta, sillä nykyaikainen työpaikkatason edunvalvonta nojaa ennen kaikkea neuvotteluosaamiseen, tilannetajuun ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Moni nuori jäsen, työnantaja ja työnantajaliitto onkin esittänyt toiveen siirtyä käyttämään neutraalimpaa terminologiaa.

Nimikkeenvaihdos ei ole täysin ongelmaton. Työlainsäädännössä viitataan edelleen luottamusmieheen, eikä lainsäätäjillä ole valmiutta muuttaa terminologiaa ennen kuin työehtosopimuskäytäntöihin syntyy selvä ja yhtenäinen muutos. Tästä huolimatta muutos on jo käynnistynyt: ensimmäisiin työehtosopimuksiin on kirjattu uusi nimike luottamusedustaja, joka kuvaa tehtävää hyvin ja on neutraali ja selkeä.

Terminvaihdos voidaan tehdä vaiheittain. On tärkeää, että niissä liitoissa, missä termin uudistaminen koetaan ajankohtaiseksi, valitaan jo käytössä oleva luottamusedustaja-nimike. Se voidaan kirjata työehtosopimuksiin neuvottelujen yhteydessä ja liittää mukaan selventävä lausuma, jonka mukaan luottamusedustajalla tarkoitetaan laissa edelleen käytettävää luottamusmies-termiä. Kun uusi termi vakiintuu riittävän laajasti työehtosopimuksiin, muodostuu luonteva perusta myös lainsäädännön päivittämiselle.

PAM esittää, että SAK edistää osana neuvottelukoordinaatiota luottamusmies-termin korvaamista luottamusedustaja-termillä ja vaikuttaa siihen, että vastaava terminologinen muutos toteutetaan myös lainsäädännössä.

SAK:n hallituksen lausunto 13.4.2026

Palvelualojen ammattiliitto PAM esittää, että SAK edistää neuvottelukoordinaation yhteydessä luottamusmies-termin korvaamista luottamusedustaja-termillä sekä vaikuttaisi siihen, että vastaava terminologinen muutos toteutettaisiin myös lainsäädännössä.

Yhteiskunnallisessa ja työelämän kehityksessä on viime vuosina kiinnitetty huomiota tehtävänimikkeiden sukupuolineutraalisuuteen. Useilla toimialoilla ja organisaatioissa on siirrytty käyttämään neutraaleja nimikkeitä, kuten varastomies → varastotyöntekijä, esimies → esihenkilö ja palomies → pelastaja.

Luottamusmies-termillä on pitkä, vakiintunut ja työehtosopimuksiin pohjautuva historia, ja termiin liittyviä muutoksia on toistaiseksi tehty rajallisesti. Neuvottelukierroksella 2024–2025 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL muutti useissa työehtosopimuksissa tehtävänimikkeitä sukupuolineutraaleiksi. Samassa yhteydessä luottamusmies-nimike korvattiin luottamusedustaja-nimikkeellä kunta-alan sekä hyvinvointialan yleisissä virka- ja työehtosopimuksissa sekä KT:n yrityssektorin yleisessä työehtosopimuksessa. Työehtosopimuksiin sisällytettiin täsmentävä lausuma, jonka mukaan luottamusedustajalla tarkoitetaan työlainsäädännössä tarkoitettua luottamusmiestä. Alkuvuodesta 2026 vastaava muutos hyväksyttiin myös yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa. Lisäksi joissakin kattavuudeltaan pienemmissä työehtosopimuksessa luottamusmies-nimike on muutettu luottamushenkilöksi. Joillakin sopimusaloilla käytetään luottamusmies-termin rinnalla esimerkiksi työntekijöiden edustajaa sukupuolineutraalina nimikkeenä.

Nimikkeenvaihdokseen liittyy edelleen käytännöllisiä ja oikeudellisia kysymyksiä, sillä voimassa oleva työlainsäädäntö viittaa luottamusmies-termiin. Lainsäädännön terminologian muuttaminen edellyttäisi, että työehtosopimuksissa syntyisi riittävän yhtenäinen ja laajasti vakiintuva muutos. Tämän vuoksi nimikkeen uudistaminen olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa vaiheittain ja koordinoidusti.

Yhtenäisyyden varmistamiseksi olisi perusteltua, että liitot käyttävät samaa nimikettä. Luottamusedustaja-nimike on yksi perusteltu vaihtoehto, jolla ei ole muuta vakiintunutta merkitystä luottamustehtävien kentässä. Käytännössä muutos voitaisiin toteuttaa siten, että nimike sovittaisiin työehtosopimuksiin neuvottelujen yhteydessä ja määräykseen liitettäisiin selventävä lausuma lainsäädännön terminologiasta. Valmistelua voidaan tehdä osana liittojen yhteistä neuvottelukoordinaatiota.

Päätös

SAK valmistelee yhteistyössä jäsenliittojen kanssa tavoitetta luottamusmies-termin korvaamisesta luottamusedustaja-termillä työ- ja virkaehtosopimuksissa. Liitot päättävät tavoitteesta osana yhteistä neuvottelukoordinaatiota. SAK seuraa neuvottelukierroksilla toteutettavia termien muutoksia työ- ja virkaehtosopimuksissa sekä päättää erikseen mahdollisesta lainvalmistelutavoitteesta.

2. Työajan lyhentäminen SAK:n liittojen tavoitteeksi seuraavalle neuvottelukierrokselle

    Palvelualojen ammattiliitto PAM

    Vuosikymmeniä sitten Suomessa siirryttiin vaiheittain 40-tuntiseen ja viisipäiväiseen työviikkoon. Sen jälkeen yhteiskunta on muuttunut paljon, mutta työajat eivät ole pysyneet muutoksessa mukana. Kokoaikatyön käsitettä on siksi tarkasteltava uudelleen:

    Tiedetään, että epäsäännöllinen työ kuormittaa elimistöä tavallista enemmän ja se vaikuttaa haitallisesti myös sosiaaliseen elämään. Työajan lyhentämisellä epäsäännöllisen työn haittoja voidaan lievittää.

    Teknologinen murros parantaa työn tuottavuutta, ja on arvioitu, että se vähentää ihmistyön tarvetta. Työajan lyhentämisellä työn tuloksia voidaan jakaa uudella tavalla.
    Hallitus on heikentänyt työttömyysturvaa ja asumistukea niin, että erityisesti osa-aikaisten työntekijöiden tilanne on vaikeutunut. Työajan lyhentämisellä työtä voidaan jakaa uusiksi, ja osa-aikainen työntekijä saa aiemmalla tuntimäärällä korkeamman palkan.

    Enemmistö suomalaisista on myötämielisiä työajan lyhentämiselle (esim. PAMin vetovoimabarometri 2024 ja PAMin jäsenkysely 2024). Työnantajien kategorinen vastaus on sen sijaan ollut ei, ja muut talouselämän vaikuttajat ovat vahvistaneet kielteistä suhtautumista sammuttaen julkisen keskustelun alkuunsa.

    Rohkeuden pilkahduksia on kuitenkin nähtävillä. Kesäkuussa hyvinvointialueilla käynnistyy noin vuoden kestävä kokeilu, jossa sote-sektorilla vuoro- ja yötyötä tekevien työaika lyhenee ja heidän palkkansa pysyy ennallaan. Kokeilun toteuttavat palkansaajajärjestöt ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Myös esimerkit Islannista ja muista Pohjoismaista kertovat, että työajan lyhentäminen on mahdollista.

    PAM esittää, että SAK ryhtyy osana neuvottelukoordinaatiota valmistelemaan työajan lyhentämiseen tähtäävää tavoitetta seuraavalle neuvottelukierrokselle.

    SAK:n hallituksen lausunto 13.4.2026

    Palvelualojen ammattiliitto PAM esittää, että SAK ryhtyy osana neuvottelukoordinaatiota valmistelemaan työajan lyhentämiseen tähtäävää tavoitetta seuraavalle neuvottelukierrokselle.

    Työajan sääntely on keskeisimpiä osa-alueita työntekijän suojelun ja työehtojen näkökulmista. Työaika kokoaikaisessa työssä on säilynyt miltei ennallaan pitkään. Todellinen työajan lyhentäminen on tapahtunut lähinnä osa-aikatyön yleistyttyä viime vuosikymmenten aikana. Työajan lyhentymistä ei ole kuitenkaan kompensoitu palkalla, vaan lyhentynyt työaika on korvattu osittain työttömyyspäivärahalla. Samaan aikaan hallitus on heikentänyt osa-aikaisten työntekijöiden sosiaaliturvaa huomattavasti.

    Osana neuvottelukierroksen 2024–2025 koordinaatiota valmisteltiin esitys yhteisestä tavoitteesta työajan lyhentämiseksi ansiotasoa alentamatta. Lyhentäminen olisi voinut tapahtua vuosityöaikaa lyhentämällä (käytännössä työstä vapaiden päivien määrää kasvattamalla) tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä (tavoitteena esim. 35 h/vko). Tavoitteena oli lyhentää työaikaa erityisesti tehtävissä, joissa työtä tehdään kuormittavina työaikoina. Tällöin nykyistä pienemmillä tuntimäärillä tulisi päästä kokoaikatyön ansioihin. Tavoite valmisteltiin liittojen yhteistyössä ja kukin liitto päätti erikseen esittääkö tavoitetta sopimusalansa neuvotteluissa.

    Viime kierroksen esitystä hyödyntäen SAK valmistelee yhteistyössä jäsenliittojen kanssa pohjaehdotuksen työajan lyhentämistä koskevaksi neuvottelutavoitteeksi seuraaviin sopimusneuvotteluihin. SAK pitää esillä työajan lyhentämistä myös eduskuntavaalitavoitteissa.

    Päätös

    SAK valmistelee yhteistyössä jäsenliittojen kanssa osana neuvottelukoordinaatiota esityksen tavoitteesta, joka tähtää työajan lyhentämiseen. Liitot päättävät työajan lyhentämisesityksen edistämisestä ja muodoista neuvottelukierroksellaan.

    3. Työnantajan työsuojeluvastuun vahvistaminen

      Palvelualojen ammattiliitto PAM

      PAMin jäsenet ja henkilöstönedustajat viestivät huolestuttavia kokemuksia työn vaatimusten lisääntymisestä palvelualoilla. Työtahti kiihtyy, tehtäväkenttä laajenee, osaamisvaatimukset kasvavat. Työkuormituksen riski kasvaa ja sen mukana myös tapaturmariski.

      Yhä useammin huomataan, että lähiesihenkilöillä ei ole riittävästi resursseja, valmiutta ja ymmärrystä seurata ja puuttua työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin. Riskialttiisiin työtapoihin puututaan reaktiivisesti, eikä ennakoivasti kuten laki vaatii. Työolobarometri (Työturvallisuuslaitos) ja työolotutkimus (TEM) kertovat, että huolestuttava määrä työntekijöitä sairastuu työuupumukseen vuosittain. Liian monella nuorella työntekijällä katkeaa työura ennenaikaisesti mielenterveydellisistä syistä. Lisäksi työtapaturmien määrä pysyy itsepintaisen korkealla.

      Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan siitä, että sijaisellaan on riittävä pätevyys ja muutoinkin edellytykset tehtävien suorittamiseen. Pätevyyteen luetaan kuuluvaksi myös työsuojeluhallinnan osaaminen. Edellytykset tarkoittavat lisäksi muun muassa riittävien toimivaltuuksien antamista, joilla toteuttaa ne toimenpiteet, jotka hänelle on uskottu. Etenkin palvelualoilla on tyypillistä, että esihenkilö osallistuu myös suorittavaan työhön, joka rajoittaa mahdollisuuksia paneutua johtamiseen ja erityisesti työsuojelujohtamiseen.

      Työnantajat ovat arvostelleet työnantajan ja tämän edustajan laajaa rangaistusvastuuta. Selkeys yrityksen sisällä on kannatettavaa ja tärkeää, mutta kokonaisvastuu työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta on, ja tulee pysyä, ylintä valtaa käyttävällä työnantajalla. Tämän tulee varmistaa esihenkilön osaaminen sekä taloudelliset resurssit toimia siten, että ennaltaehkäistään työntekijöiden ylikuormitusta sekä tapaturmia.

      Työntekijöiden perehdytykseen on paneuduttava riittävästi. Työntekijän työnsuojeluvastuu rajoittuu annettujen ohjeiden noudattamiseen. Esimerkiksi ainoastaan kirjallisten ohjeiden luetuttaminen ei varmista, että ohjeet on ymmärretty oikein. Sen vuoksi työskentelyn seuranta ja täydentävän ohjeistuksen antaminen ovat työnantajan jatkuva velvollisuus. Erityisesti maahan muuttaneiden ja vähäisen työkokemuksen omaavien ymmärrys on varmistettava. Vastuu on kaikilla työnantajaa edustavilla henkilöillä. Vaikka EK on esittänyt, ettei rikosoikeudellista vastuuta tulisi laajentaa ylöspäin, tulee vastuu ja velvoitteet jatkossakin tarkastella linjaorganisaation koko ketjua pitkin ylimpään vastuunkantajaan.

      PAM esittää, että SAK

      SAK:n hallituksen lausunto 13.4.2026

      Palvelualojen Ammattiliitto PAM esittää, että työturvallisuutta koskevan työantajan vastuun tulee toteutua selkeästi ja velvoittavasti kaikilla organisaatiotasoilla. Työnantajan rikosoikeudellisen vastuun kaventaminen ei ole perusteltua eikä työturvallisuuden kannalta hyväksyttävää. PAM esittää myös, että SAK viestii työturvallisuuslain velvoittavan työnantajia antamaan esihenkilöille riittävää koulutusta sekä resursseja työntekijöidensä suojelemiseksi.

      PAM nostaa aloitteessaan esiin palvelualoilla esiintyviä työsuojelullisia haasteita ja korostaa työnantajan velvollisuutta huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta, terveydestä ja asianmukaisesta perehdytyksestä.

      Työturvallisuuslaki (738/2002) asettaa työnantajalle kokonaisvaltaisen velvoitteen huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Lain mukaan työnantajan on varmistettava, että työnjohtovaltaa käyttävillä esihenkilöillä on riittävä pätevyys, perehdytys ja muut edellytykset lakisääteisten turvallisuustehtävien hoitamiseen. Tämä korostaa johdon vastuuta työpaikan turvallisuuskulttuurin ylläpitämisessä.

      Työturvallisuuslaki ja rikoslaki määrittävät sanktioita työturvallisuusrikoksista. SAK katsoo, että työnantajan rikosoikeudellinen vastuu tulee olla selkeä ja tehokas, jotta se tukee työpaikkojen turvallisuuskulttuurin kehittämistä. PAM:n esiin nostama huoli siitä, että vastuun kaventaminen heikentäisi työturvallisuutta, on perusteltu.

      Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) velvoittaa työsuojeluviranomaisia valvomaan, että työnantaja noudattaa työturvallisuuslakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Viranomaisilla on käytössään laissa säädetyt keinot velvoittaa työnantaja noudattamaan velvoitteitaan. Vakavissa laiminlyönneissä viranomaiset voivat tehdä asiasta ilmoituksen poliisille.

      SAK korostaa, että valvonnan tehokkuus ja työturvallisuusvastuiden selkeä ymmärrys ja niiden vaatima osaaminen työpaikoilla ovat keskeisiä työpaikkojen turvallisuuden ja työtapaturmien ehkäisyn kannalta.

      SAK:n eduskuntavaalitavoitteissa on esitetty sekä yhteisösakkojen alarajan korottamista että työturvallisuusrikoksen enimmäisrangaistuksen nostamista yhdestä kahteen vuoteen. Tällöin työturvallisuusrikosten vanhentumisaika pitenee eikä vakavia työtapaturmia koskeva tutkinta johda mahdollisten rikosten syyteoikeuden vanhenemiseen kesken prosessin.

      SAK katsoo, että työnantajan vastuu työntekijöiden turvallisuudesta, terveydestä ja asianmukaisesta perehdytyksestä tulee toteutua kaikilla organisaatiotasoilla. Työkuormituksen kasvu, esihenkilöiden riittämättömät resurssit sekä puutteet ennakoivassa työsuojelujohtamisessa muodostavat merkittäviä riskejä työntekijöiden hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Yritysjohdon kokonaisvastuu työturvallisuudesta tulee säilyttää selkeänä ja vahvana.

      Päätös

      SAK vastustaa esityksiä tai tulkintoja, jotka pyrkivät rajaamaan työnantajan tai tämän edustajien rikosoikeudellista vastuuta työturvallisuusrikoksissa. SAK vaikuttaa siihen, että vastuurakenne säilyy selkeänä ja että yrityksen ylin johto kantaa kokonaisvastuun työturvallisuudesta.

      SAK:n tavoitteena on työturvallisuusrikosten yhteisösakkojen korottaminen ja enimmäisrangaistuksen nostaminen. SAK edistää, että valvonnassa kiinnitetään huomiota työnantajan työsuojelua koskeviin riittäviin resursseihin ja koulutuksiin.

      4. Tilaajavastuulain uudistaminen ja työperäisen hyväksikäytön riskitoimialojen määrittely

        Palvelualojen ammattiliitto PAM

        Työperäinen hyväksikäyttö ja siihen liittyvä harmaa talous on miljardibisnes, josta kärsivät eniten uhrit, mutta myös rehelliset yritykset ja koko yhteiskunta. Kyse ei ole vain yksittäisistä epärehellisistä toimijoista, vaan Suomeen tiukasti pesiytyneestä liiketoimintamallista, jonka piirteitä ovat esimerkiksi alipalkkaus, ihmiskauppa ja työpaikan saamiseksi maksetut tuhansien eurojen kynnysrahat. Aihetta käsittelevällä teoksellaan Finlandia-palkinnon voittanut toimittaja Paavo Teittinen on nimittänyt ilmiötä osuvasti moderniksi orjuudeksi.

        Hyväksikäytetyt henkilöt ovat lähes aina ulkomaalaistaustaisia. Hyväksikäyttöä helpottaa se, etteivät ulkomaalaiset työntekijät yleensä ole tietoisia heille kuuluvista oikeuksista eivätkä he myöskään osaa hakea apua niiden selvittämiseksi. Työnantajan taholta kyse on usein tietoisesta ja järjestelmällisestä toiminnasta, jossa motiivina on taloudellisen hyödyn saaminen.

        Ilmiön torjunnan keskeisiä haasteita on, että Suomessa ei ole yhtenäistä, koko työmarkkinaa koskevaa tapaa määritellä, mitkä alat tai työnteon muodot ovat työperäisen hyväksikäytön kannalta riskialttiita. Kun yhteinen määrittely puuttuu, valvonta, ennaltaehkäisy ja uhrien tunnistaminen jäävät helposti tapauskohtaisiksi ja reaktiivisiksi.

        Yksi olennainen keino taistelussa työperäistä hyväksikäyttöä vastaan on myös tilaajavastuulaki, joka velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa.

        Työperäisen hyväksikäytön ehkäisemisen näkökulmasta on kuitenkin ongelmallista se, että tilaajavastuulain selvitysvelvollisuus nojaa yksinomaan asiakirjoin tehtyyn etukäteisselvitykseen: tilaajan vastuu rajoittuu vain aikaan ennen sopimuksen solmimista, eikä se edellytä tilaajaa valvomaan, että sopimuskumppani maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja hoitaa muut lakisääteiset työnantajavelvoitteensa.

        Vastuu rajoittuu lisäksi vain tilaajan omiin sopimuskumppaneihin, eikä tilaajalla ole vastuuta alihankintaketjussa tapahtuvasta työperäisestä hyväksikäytöstä. Vastuu on siten merkittävästi lievempi kuin useassa muussa eurooppalaisessa maassa, joissa tilaajalla on viimekätinen vastuu myös sopimuskumppaninsa työnantajavelvoitteista. Ongelmia alihankintaketjuissa esiintyy kuitenkin Euroopassa laajasti, minkä vuoksi vaikuttavampaa lainsäädäntöä on ajettava myös koko Euroopan unionin alueelle.

        PAM esittää, että SAK tavoittelee

        SAK:n hallituksen lausunto 13.4.2026

        Palvelualojen ammattiliitto PAM esittää, että SAK tavoittelee tilaajavastuulain uudistamista, jolla vastuutetaan tilaaja valvomaan, että sopimuskumppani ja tämän käyttämät alihankkijat maksavat työntekijöilleen työehtosopimusten mukaista palkkaa ja hoitavat muut lakisääteiset työnantajavelvoitteensa. PAM esittää myös, että SAK tavoittelee työperäisen hyväksikäytön riskitoimialojen määrittelemistä lakiin ja valtakunnallisen riskitoimialaluokituksen käyttöönottoa.

        Tilaajavastuulain tarkoituksena on ehkäistä harmaata taloutta ja edistää rehellistä kilpailua. Se velvoittaa yritykset varmistamaan, että niiden sopimuskumppanit noudattavat työlainsäädäntöä ja velvoitteita. Lainsäädäntö ei huomioi riittävästi työntekijöiden oikeuksien toteutumista, vaan keskittyy ensisijaisesti yrityksen taloudellisiin vastuisiin.

        SAK:n eduskuntavaalitavoitteena on, että tilaajavastuulakia uudistettaisiin seuraavalla hallituskaudella. Laajentamalla tilaajavastuuta, vahvistamalla valvontaa ja koventamalla sanktioita voidaan edistää reilua kilpailua ja ehkäistä työntekijöiden hyväksikäyttöä. Harmaan talouden torjunta tehostuu, kun tiukempi valvonta ja sanktiot vähentävät veronkiertoa, pimeää työvoimaa ja työntekijöiden hyväksikäyttöä.

        SAK tavoittelee eduskuntavaalitavoitteissaan tilaajavastuulakiin mm. seuraavia uudistuksia:

        Työsuojeluviranomainen valvoo työperäistä hyväksikäyttöä eli työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista ja työsyrjintää. SAK toteaa viranomaisen määrittelevän riskitoimialat suunnitellessaan valvontaa ja sen kohdentumista. Työsuojeluhallinnosta annetun lain (16/1993) mukaan työsuojeluhallinnon tulee harjoittaa kiinteää yhteistoimintaa työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen kanssa työsuojelun alalla. SAK:lla onkin edustus vuoden alusta aloittaneen Lupa- ja valvontaviraston valtakunnallisessa työsuojelulautakunnassa. Sen kautta SAK:n edustajilla (2 varsinaista ja 2 varajäsentä) on mahdollisuus tuoda esiin työelämän epäkohdat ja tarpeet työsuojeluviranomaisen valvonnalle.

        Päätös

        SAK tavoittelee tilaajavastuulain uudistamista eduskuntavaalitavoitteidensa mukaisesti sekä pyrkii vaikuttamaan viranomaisen valvonnan kohdentumiseen jatkossakin riskiarviointiin perustuen. SAK pitää rakenteelliseen työvoiman hyväksikäyttöön puuttumista ja uhrin aseman parantamista keskeisenä tavoitteena, johon tarvitaan kokonaisvaltainen, eri ministeriöt ja lainsäädännön kattava työvoiman hyväksikäytön torjuntaohjelma.

        SAK nostaa esiin selvitystarpeen työperäisen hyväksikäytön riskitoimialojen tarkemmasta määrittelystä, esim. lainsäädännön tasolla.

        5. Työttömyysturva

          Rakennusliitto

          Rakennusalan kausi- ja suhdanneluonteisuus korostaa ansioturvan merkitystä alan työntekijöille. Orpon-Purran hallituksen toteuttamat työttömyysturvaleikkaukset vaarantavat rakennusalan työntekijöiden toimeentulon työttömyysjaksojen aikana ja johtavat vähitellen rakentajien siirtymiseen toisille toimialoille. Tilanne on täysin vastaava useilla SAK:laisilla toimialoilla ja useiden liittojen jäsenillä.

          Työttömyysturvan porrastus laskee päivärahan tason hyvin nopeasti jopa perusturvan tasolle. Tämä lisää mm. asumistuen ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen tarvetta. Tämä tarve on erityisen suuri niillä työttömillä, joilla on pieniä lapsia.

          Ansioturva suojaosan poistaminen on toiminut täysin päinvastoin kuin hallitus oletti. Se on vähentänyt työntekoa, kun työtön ei voi ottaa vastaan mahdollisia pieniä työtehtäviä.

          Ansioturvan työssäoloehdon nostaminen kuudesta 12 kuukauteen on vaikeuttanut ansioturvalle pääsyä etenkin tietyissä rakennusalan tehtävissä, kuten asfalttialalla. Tilanne on kestämätön sekä alalle tulevien uusien työntekijöiden että ansioturvalta kerran putoavien osalta. Aleneman siirtyminen seuraavalle työttömyysjaksolle tarkoittaa, että esimerkiksi asfalttitöissä olevan työntekijän työttömyyskorvauksen maksatus pysyy alennetulla tasolla myös kokonaisen työkauden tarjoaman työssäolojakson jälkeen. Esimerkiksi asfalttiala on erittäin merkittävä ja kriittinen Suomen huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta, sillä valtaosa kuljetuksista maassamme tapahtuu kumirenkain.

          Siksi SAK:n edustajiston rakennusliittolaiset edustajat esittävät kannanottoa kolmella vaatimuksella:

          SAK:n hallituksen lausunto 13.4.2026

          Rakennusliitto ry esittää, että SAK tekee aktiivista edunvalvontatyötä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastuksen poistamiseksi, työttömyysturvan lapsikorotusten ja suojaosan palauttamiseksi sekä työssäoloehdon palauttamiseksi kuuteen kuukauteen. Rakennusliitto nostaa esiin Orpo-Purran hallituksen toteuttamien työttömyysturvaleikkausten vaikutukset eri aloille sekä korostaa ansioturvan merkitystä kausi- ja suhdanneluonteisilla rakennusaloilla työskenteleville työntekijöille.

          Hallitus on heikentänyt erityisesti ansiosidonnaista työttömyysturvaa mittavilla etuusleikkauksilla. Ansiopäivärahan leikkaaminen 20 prosentilla jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen tarkoittaa useille pienipalkkaisille etuuden heikentymistä jopa perusturvan tasolle. Lapsiperheiden ahdinkoa lisää työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen.

          Ansiopäivärahalle pääsy on samalla vaikeutunut erityisesti työelämään tulevilla nuorilla sekä lyhyissä työsuhteissa tai kausi- ja suhdanneluonteisilla aloilla työllistyvillä. Työssäoloehdon pidentäminen 6 kuukaudesta 12 kuukauteen on osaltaan johtanut tilanteeseen, jossa ansiopäivärahan saajien määrä on viimeisen vuoden aikana alentunut 10 prosentilla. Työttömyys on kuitenkin kasvanut ennätyslukemiin.

          SAK:n vuoden 2025 työttömyysbarometrin mukaan työttömyysturvaan kohdistuneet leikkaukset ovat SAK:laisilla aloilla lisänneet pienituloisuutta merkittävällä tavalla. Leikkaukset kohdistuivat erityisesti naisiin ja yhä useammalla työttömällä toimeentulo jää alle1000 euroon kuukaudessa. Köyhyys on lisääntynyt erityisesti lapsiperheissä, joissa myös asumistuen ja toimeentulotuen tarve on kasvanut.

          Heikommassa asemassa olevien sosiaaliturvan leikkaaminen ei ole johtanut hallituksen kaavailemalla tavalla työllistymiseen. Työlainsäädännön heikennysten myötä työttömäksi voi myös joutua entistä helpommin. Suojaosien poisto on heikentänyt työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä lyhytkestoisissa töissä ja lisännyt näin kokoaikaista työttömyyttä.

          SAK on nostanut eduskuntavaalitavoitteissa esiin ansiopäivärahan porrastuksen lieventämisen sekä suojaosan ja lapsikorotusten palauttamisen. Lisäksi SAK:ssa on valmisteltu yksityiskohtaisempia ehdotuksia mm. pienituloisten työttömyyspäivärahan parantamiseksi. Ehdotukset tukevat sekä työllisyyttä että vähentävät leikkauksista aiheutunutta köyhyyttä.

          Päätös

          SAK nostaa esiin työttömyysturvan parantamisehdotuksia sekä eduskuntavaali- että hallitusohjelmatavoitteissaan. SAK jatkaa aktiivista edunvalvontatyötä työttömien aseman ja toimeentulon parantamiseksi.